IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Kyllä se tosiaan kylmää on. Siksi sitä vetyä onkin käytetty myös moottoreiden suuttimien jäähdytykseen ennen polttokammioon syöttämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Vetyä polttavien rakettien polttoainesäiliöihin vety tankataan normaalipaineessa kiehumispisteessä, n. 20K.

Lennon aikana ne tankit paineistetaan muutamaan baariin. Enempään ole varaa koska muuten tankkien massa kasvaisi liian isoksi.

t.ohis

Miten se paineistus suoritetaan niin, että painesäiliö ei hajoa jos säiliössä oleva nestevety kaasuuntuu ja paine kasvaa väkisinkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Kyllä se tosiaan kylmää on. Siksi sitä vetyä onkin käytetty myös moottoreiden suuttimien jäähdytykseen ennen polttokammioon syöttämistä.

Mutta säiliöt eivät kuitenkaan ole hajonneet vaikka kaasuuntuvaa nestevetyä on useita tuhansia kiloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Nopea tankkaus on monelle kynnyskysymys. Vaikka normaalikäyttöön akku riittäisi hyvin, kaikille tulee tilanteita jossa tarvitaan nopeaa tankkausta, ylimääräisen kuorman vetokykyä jne.

Ei, vaan moni luulee sen olevan itselleen kynnyskysymys vaikka kaikki nuo poikkeustilanteet voisi hoitaa muutenkin kuin omalla autolla. Aika harva sitä muuttoautoakaan omistaa vaikka jokainen todennäköisesti muuttaa useammankin kerran elämänsä aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Yksi kilo normaalipaineessa kiehumispisteessä olevaa nestemäistä vetyä vie tilaa n. 14 litraa.

yksi kilo vetyä tuhannen barin paineessa 300K lämpötilassa vie tilaa reilut 20 litraa.

Eli käy 700 barin tankille huonosti jos sen täyttää nestevedyllä ja antaa lämmetä ilman eristeitä.

https://nvlpubs.nist.gov/nistpubs/Legacy/MONO/nbsmonograph168.pdf

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Nopea tankkaus on monelle kynnyskysymys. Vaikka normaalikäyttöön akku riittäisi hyvin, kaikille tulee tilanteita jossa tarvitaan nopeaa tankkausta, ylimääräisen kuorman vetokykyä jne.

Jos sähköautoihin saadaan lisättyä vaihtoakku, jonka voi vaihtaa lennossa joko asemalla tai latauksen voi tehdä ajon aikana, tilanne muuttuu, muttei ennen sitä. Kuorman vetoon tarvitaan myös ratkaisuja.

Kiinassahan nuo vaihtoakut ovat kovassa käytössä ja puuhaavat kansallista standardia autovalmistajien kesken niille.

Ja Suomessa ei saada edes vuoteen 2030 mennessä kaupunkeihin sellaista latausinfraa, että sähköautot voisivat yleistyä laajemminkin.

On jo. Keskustoissa asuu murto-osa kaupunkien väestöstä, 80 % asuu lähiöissä joissa infra on jo olemassa käytännössä kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Yksi kilo normaalipaineessa kiehumispisteessä olevaa nestemäistä vetyä vie tilaa n. 14 litraa.

yksi kilo vetyä tuhannen barin paineessa 300K lämpötilassa vie tilaa reilut 20 litraa.

Eli käy 700 barin tankille huonosti jos sen täyttää nestevedyllä ja antaa lämmetä ilman eristeitä.

Ja kun laittaa eristeet, ongelmaa ei ole.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Kallis ja painava akusto jää pois. Pitkä latausaika jää pois. Pakkaskestävyysongelma jää pois. Muutama parannus noin alkuun verrattuna sähköautoon

Tulee tilalle painava tankki tai hankala kaksoistankkaussysteemi magnesiumhydridiä ja vettä.

Vesi on kätevää pakkasissa?

Kaasumainen/nesteytetty vety omaa saman probleeman kuin akku:

Tankin energiasisältö on piemempi kuin bensatankin.

Kenelläkään ei ole toimivaa vetykonseptia valmiina.

Suomenkin teillä vastaantulleita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Nopea tankkaus on monelle kynnyskysymys. Vaikka normaalikäyttöön akku riittäisi hyvin, kaikille tulee tilanteita jossa tarvitaan nopeaa tankkausta, ylimääräisen kuorman vetokykyä jne.

Jos sähköautoihin saadaan lisättyä vaihtoakku, jonka voi vaihtaa lennossa joko asemalla tai latauksen voi tehdä ajon aikana, tilanne muuttuu, muttei ennen sitä. Kuorman vetoon tarvitaan myös ratkaisuja.

Kiinassahan nuo vaihtoakut ovat kovassa käytössä ja puuhaavat kansallista standardia autovalmistajien kesken niille.

Ja Suomessa ei saada edes vuoteen 2030 mennessä kaupunkeihin sellaista latausinfraa, että sähköautot voisivat yleistyä laajemminkin.

On jo. Keskustoissa asuu murto-osa kaupunkien väestöstä, 80 % asuu lähiöissä joissa infra on jo olemassa käytännössä kaikilla.

Keskustoissa on aika vähän latauspisteitä olemassa kasvavaa sähköautokantaa varten. Infrakaan ei kestä jos sähköautot yleistyvät nopeasti, eikä tehdä laajoja uudistuksia. Ei riitä kaapeloinnit, eikä muuntajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Vetyä polttavien rakettien polttoainesäiliöihin vety tankataan normaalipaineessa kiehumispisteessä, n. 20K.

Lennon aikana ne tankit paineistetaan muutamaan baariin. Enempään ole varaa koska muuten tankkien massa kasvaisi liian isoksi.

t.ohis

Miten se paineistus suoritetaan niin, että painesäiliö ei hajoa jos säiliössä oleva nestevety kaasuuntuu ja paine kasvaa väkisinkin?

Ei sitä paineisteta kuin muutamia minuutteja ennen laukaisua. Tankista lasketaan pois höyrystynyttä vetyä täytön, odottelun ja paineistuksenkin aikana ettei sinne muodostu liikaa ylipainetta. Jos pitää odotella pitkään vetyä höyrystyy koko ajan mutta tilalle pumpataan jatkuvasti nesteytettyä että sitten laukaisuhetkellä tankit ovat täynnä nestemäistä tavaraa.

Itse lento kestää vain muutamia minuutteja ja tankki tyhjenee paljon nopeammin kuin mitä vetyä ehtii siellä höyrystyä. Itseasiassa osa nestemäisestä polttoaineesta höyrystetään moottorin hukkalämmöllä ja höyry johdetaan takaisin tankkiin paineistamaan sitä. Tankeissa pitää olla tietty määrä painetta moottorien toiminan takia sekä jäykistämään rakennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyautot nyt on taas sellaista höpöhöpö fantasiaa.

Vety tulee kyllä Suomeenkin, nyt vain lypsetään vielä kertakäyttöisillä sähköautoilla.

Tulee varmaankin, raskaaseen kalustoon ja ehkä laivoihin. Ainakin lähiliikenteeseen, kuten lossit ja yhteysalukset voisi varmaan hyvinkin olla vetykäyttöisiä tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi kilo normaalipaineessa kiehumispisteessä olevaa nestemäistä vetyä vie tilaa n. 14 litraa.

yksi kilo vetyä tuhannen barin paineessa 300K lämpötilassa vie tilaa reilut 20 litraa.

Eli käy 700 barin tankille huonosti jos sen täyttää nestevedyllä ja antaa lämmetä ilman eristeitä.

Ja kun laittaa eristeet, ongelmaa ei ole.

Eristeet ainoastaan hidastavat ongelmaa, eivät poista sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Vetyä polttavien rakettien polttoainesäiliöihin vety tankataan normaalipaineessa kiehumispisteessä, n. 20K.

Lennon aikana ne tankit paineistetaan muutamaan baariin. Enempään ole varaa koska muuten tankkien massa kasvaisi liian isoksi.

t.ohis

Miten se paineistus suoritetaan niin, että painesäiliö ei hajoa jos säiliössä oleva nestevety kaasuuntuu ja paine kasvaa väkisinkin?

Ei sitä paineisteta kuin muutamia minuutteja ennen laukaisua.

Jostain syystä on olemassa kuitenkin nestemäisen vedyn säiliöitä, ja niitä on ollut vuosikymmeniä, joten ongelma ei taida ihan kauhea olla kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi kilo normaalipaineessa kiehumispisteessä olevaa nestemäistä vetyä vie tilaa n. 14 litraa.

yksi kilo vetyä tuhannen barin paineessa 300K lämpötilassa vie tilaa reilut 20 litraa.

Eli käy 700 barin tankille huonosti jos sen täyttää nestevedyllä ja antaa lämmetä ilman eristeitä.

Ja kun laittaa eristeet, ongelmaa ei ole.

Eristeet ainoastaan hidastavat ongelmaa, eivät poista sitä.

Eipä se ongelma taida suuri olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyautot nyt on taas sellaista höpöhöpö fantasiaa.

Vety tulee kyllä Suomeenkin, nyt vain lypsetään vielä kertakäyttöisillä sähköautoilla.

Tulee varmaankin, raskaaseen kalustoon ja ehkä laivoihin. Ainakin lähiliikenteeseen, kuten lossit ja yhteysalukset voisi varmaan hyvinkin olla vetykäyttöisiä tulevaisuudessa.

Ja kun raskas kalusto saa vetyä, sitä on tarjolla myös henkilöautoliikenteeseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei joku Tesla mieti, jos Lapissa on monta kuukautta kylmää, kun jo jossain Los Angelesin esikaupungissa on enemmän autoilevaa väkeä kuin Lapissa yhteensä.

Eikä se kiinnosta oikeasti ketään edes Suomen mittakaavassa. Lähes koko väestö asuu kuitenkin alueilla jossa jotain -20 asteen pakkasia nähdään ehkä kolmena päivänä vuodessa, jos sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi kilo normaalipaineessa kiehumispisteessä olevaa nestemäistä vetyä vie tilaa n. 14 litraa.

yksi kilo vetyä tuhannen barin paineessa 300K lämpötilassa vie tilaa reilut 20 litraa.

Eli käy 700 barin tankille huonosti jos sen täyttää nestevedyllä ja antaa lämmetä ilman eristeitä.

Ja kun laittaa eristeet, ongelmaa ei ole.

Eristeet ainoastaan hidastavat ongelmaa, eivät poista sitä.

Ainahan voi laittaa täydelliset eristeet. Tai valmistaa säiliöt adamantiumista.

Vierailija kirjoitti:

Vetyautoista aletaan puhumaan enemmän Suomessa, kun ihmiset vihdoin tajuavat, kuinka huono hyötysuhde täyssähköautoilla oikeasti on vaihtelevassa ilmastossa...

Aina se on kuitenkin moninkertaisesti parempi kuin polttokennon.

USA army on mukana kehittämässä vetyä käyttäviä ajoneuvoka. Ne eivät jätä havaittavaa lämpöjälkeä ja vetyä voidaan valmistaa missä tahansa maailmankolkassa. https://www.generalmotors.green/media/us/en/gm/bcportal.html/currentVid…