IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/d79b761d-c9fc-44aa-b7ab-45643525…
"Autoalan uuden käyttövoimaennusteen grafiikoissa vilkkuu uutta väriä vuoden 2030 kohdalla. Uusi väri edustaa vetyautojen hiljaista nousua."
Romahtaako sähköautojen arvot 2030-luvulla?
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Väistämättä enemmän kuin koska eletrolyysin/polttokennon hyötysuhde on paljon alhaisempi kuin akun lataus/sähkömoottori.
Änkytänkö? Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Et änkytä, kysymyksesi ovat vain joko tarkoituksella tai silkkaa typeryyttäsi niin idioottimaisia että niihin on turha tuon tarkemmin vastata.
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Saitko pysyvän aivovaurion kun isäsi hakkasi päätäsi patteriin lapsena vai miten sinusta tuli tuollainen autistinen jankkaaja?
Kyllä sain. Koitan jankkaamisellani nykyään hakea huomiota kun lapsuudessani sitä ei ollut tarjolla, pelkkää nyrkkiä ja raippaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Väistämättä enemmän kuin koska eletrolyysin/polttokennon hyötysuhde on paljon alhaisempi kuin akun lataus/sähkömoottori.
Änkytänkö? Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Et änkytä, kysymyksesi ovat vain joko tarkoituksella tai silkkaa typeryyttäsi niin idioottimaisia että niihin on turha tuon tarkemmin vastata.
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Saitko pysyvän aivovaurion kun isäsi hakkasi päätäsi patteriin lapsena vai miten sinusta tuli tuollainen autistinen jankkaaja?
Kyllä sain. Koitan jankkaamisellani nykyään hakea huomiota kun lapsuudessani sitä ei ollut tarjolla, pelkkää nyrkkiä ja raippaa.
Se on aina hävinnyt keskustelun, joka ei enää osaa keskustella muusta kuin keskustelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Norjassa räjähti viimevuonna vetytankkausasema yhtäkkiä. Taisivat laittaa kaikki vastaavat asemat käyttökieltoon. Vedyn käsittelyssä on aika suuri riski, jos joku menee pieleen, niin sitten kerätään ruuminosia ja täytetään monttuja. Taitaa suomen turvasäännöillä vetytankkausaseman perustaminen ja sitä kautta se vedyn tankkaaminen tulla niin kalliiksi, ettei se vaan täällä kannata. Teollisuudessa vedyn käytölle on järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Vähintään 3-4 kertaa enemmän kuin vastaava latausasema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
3-4 kertaa enemmän kuin yhtä paljon ajokilometrejä jakeleva latausasema.
Linkki?
Sinulle on jo useampaan otteeseen annettu linkki
En ole nähnyt yhtäkään linkkiä, joten laita esiin jos sellaisen tiedät.
Valehtelija vai muistisairaus?
Laita nyt vaan se linkki esiin, jossa kerrotaan paljonko yksi vetyasema kuluttaa sähköä. Varmaan se sinulla on kirjanmerkeissäkin.
HTTPS://www.google.com
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Vähintään 3-4 kertaa enemmän kuin vastaava latausasema.
Linkki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
https://www.volkswagenag.com/en/news/stories/2019/08/hydrogen-or-batter…
Palttiarallaa tuplat verrattuna mitä vastaava sähköautoilu kuluttaa.
Tuo volkkarin mainos ei vastannut siihen paljonko yksi vetyasema kuluttaa sähköä.
Vetypaskavaippa laittoi taas jankkausmoodin päälle. Vetypaskavaippa ei ymmärrä käsitteitä "enemmän" ja "vähemmän".
Eikä kyllä oikeastaan mitään muutakaan käsitettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Vähintään 3-4 kertaa enemmän kuin vastaava latausasema.
Höpö höpö. Sinä sekoitat nyt varmaan monet eri luvut tähän väitteeseesi. Väittät tässä, että veden paineistamisen hyötysuhde on 0,25-0,33, mikä ei pidä paikkaansa.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Se on oikeastaan autonvalmistajista kiinni mikä tulee yleistymään, mutta ei siellä mitään vetyautoja ainakaan nyt ole näköpiirissä sähköllä mennään ja melko nopeasti vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?
Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?
Vähintään 3-4 kertaa enemmän kuin vastaava latausasema.
Höpö höpö. Sinä sekoitat nyt varmaan monet eri luvut tähän väitteeseesi. Väittät tässä, että veden paineistamisen hyötysuhde on 0,25-0,33, mikä ei pidä paikkaansa.
eri
Sori, pieni korjaus tähän väite oli enemmän (ei kertaa), eli väitetty hyötysuhde on vielä huonompi, 0,2-0,25...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Paitsi Mercedes yhtenä valmistajana. Eikä tietysti ole ainoa.
https://www.daimler.com/products/passenger-cars/mercedes-benz/glc-f-cel…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Vetyä polttavien rakettien polttoainesäiliöihin vety tankataan normaalipaineessa kiehumispisteessä, n. 20K.
Lennon aikana ne tankit paineistetaan muutamaan baariin. Enempään ole varaa koska muuten tankkien massa kasvaisi liian isoksi.
t.ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetyskeptikot tänään ovat vähän kuin sähköskeptikot 10v sitten, nopeasti se mieli muuttuu kun tekniikkaa kehittyy ja vetyauton ylivertaisuus saa julkisuutta. Erityisesti pohjolassa vety on ihanteellinen koska pakkanen ei hidasta latausaikaa tai lyennä toimintamatkaa, sähköllähän latausaika on pakkasessa helposti tuplat verrattuna kesään ja toimintamatka puolet. Ja tietenkin vedyn tankkaa kesälläkin murto-osassa aikaa missä sähköauton lataa.
Puhdas energiantuotanto tulevaisuudessa takaa vedyn valmistamisen ilman huolta hieman heikommasta hyötysuhteesta.
Pari ongelmaa pitää kyllä ensin ratkaista, eli ensinnäkin kennojen pakkasenkesto ja toisakseen tarvitaan reippaasti lisää sähköntuotantoa koska vetyauto kuluttaa suurinpiirtein kolminkertaisen määrän sähköä patteriautoon verrattuna. Eli hieman yksinkertaistaen koko henkilöautokannan vaihtaminen pattereilla kulkeviin vaatisi suurinpiirtein yhden uuden Olkiluodon, vetyautoja varten tarvittaisiin kolme.
Käytä loppuiltasi itsesi sivistämiseen ja tutustu P2X teknologiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Tuo sama autisti on ainakin tällä palstalla päivystänyt mm. juuri näissä vety/sähköautoketjuissa jo ainakin kymmenen vuotta. Hänen viestinsä kannattaa vain kylmästi ohittaa, ei ole onnistunut vuosien varrella tuottamaan ainuttakaan asiapitoista viestiä eikä mitä ilmeisemmin edes yritä, kunhan jankkaa vaan. Tyyli on helposti tunnistettava kun lähinnä toistelee samoja fraaseja kuukaudesta toiseen.
Ahaa, ihmettelen mikä saa ihmisen tekemään tuollaista, mutta onhan meitä joka lähtöön. Täytyy jatkossa ohittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Ei avaruusraketin lämpötilan tarvitse olla -160 astetta, koska se ei seiso tankki täynnä pitkään. Ja kyllä se vety karkaa. Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
https://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-8c72d3ab16fece506a93bdc07fba7c84
Kuten tuosta kuvasta näet...
Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.