En jaksa enää. Täysin puhkipalanut ja lopussa kuolinoesän asioiden hoitoon. Kuolem on näköjään Suomessa ihmiselämän vaativin suoritus, jälkeen jääville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Toivoisin myös, että jokainen hoitaisi omat asiansa niin, ettei kuolinpesällä olisi tällaista taakkaa. Etukäteen voi esim. sulkea ylimääräiset pankkitilit, kirjata ylös koko elämänsä asuinpaikat, omaisuuden ja sen arvot ja hankkiutua kaikesta ylimääräisestä eroon.

Mistä sen tietää koska ne valmistelut pitää aloittaa..?

Minun vanhempani ovat nyt seitsenkymppisiä ja ovat aloittaneet varastojen ja kämpän tyhjentämisen ja ylimääräisen omaisuuden myynnin. Ei tule sitten meille lapsille niin paljon hommaa, kun heistä aika jättää.

Sain pahan verenmyrkytyksen viitisen vuotta sitten. Sairaalasta kotiuduttuani tein heti testamentit lapsilleni. Olen myös tallettanut osoitehistoriani tietokoneelle, jossa ei ole salasanaa. Tiedot on myös pilvipalvelussa, jonka tunnukset piirongin laatikossa.

Miksi teit testamentin lapsillesi? Hehän perivät sinut ilman testamenttiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kaikki kirjoillaolot näkyvät väestörekisteristä. Ne voi itse tarkistaa, siis omat tietonsa, ja tietty vainajankin, jos pääsee tunnistautumaan edesmenneen pankkitunnareilla.

Miksi tätä alapeukutetaan? Pitää täysin paikkaansa.

Juuri tänään ihan sattumalta muissa merkeissä kirjauduin väestörekisteriin, ja sieltä löyty yllätyksekseni kaikki asuinpaikkani (8kpl) vuodesta 1977 lähtien. Vaikka asuin vain kolmien viikkoa eksän kanssa yhdessä joskus vuosituhannen vaihteessa.

Aloitin keväällä yhteistuumin äitini kanssa hänen rivitaloasuntonsa siivoamista koronan alkaessa, pelkästä ulkovarastosta tuli pakettiautollinen kartonkia ja kierrätyspaperia. Lisäksi kaikki vanhat elohopeavaloputket (toimimattomat) oli jemmattu varastoon mahdollista myöhempää käyttöä varten, taisin tukkia prisman palautuspisteen niillä.

Kyllä asuinpaikat saa väestörekusterikesluksesta. Silti pitää olla virkatodistukset kaikista seurakunnista, joihin on kuulunut.

Virkatodistuksesta selviää vainajan mahdolliset avioliitot ja lapset eli ketkä ovat pesänosakkaita. Ei sitä osoitetietoja varten tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kaikki kirjoillaolot näkyvät väestörekisteristä. Ne voi itse tarkistaa, siis omat tietonsa, ja tietty vainajankin, jos pääsee tunnistautumaan edesmenneen pankkitunnareilla.

Miksi tätä alapeukutetaan? Pitää täysin paikkaansa.

Juuri tänään ihan sattumalta muissa merkeissä kirjauduin väestörekisteriin, ja sieltä löyty yllätyksekseni kaikki asuinpaikkani (8kpl) vuodesta 1977 lähtien. Vaikka asuin vain kolmien viikkoa eksän kanssa yhdessä joskus vuosituhannen vaihteessa..

Siitä, että asuinpaikat näkyvät siellä 1970-luvulta lähtien, ei voi vielä mitenkään päätellä, että myös 1930- ja 1940-lukujen asuinpaikat näkyvät palvelussa yhtä täydellisesti.

Minusta tämä on hyvää informaatiota kaikille: väestörekisterin sivuilta löytyy kaikki asuinpaikkanne Suomessa ainakin 50-60-luvulta alkaen, myös myöhemmät ulkomaan osoitteet.

Eipä tarvi niitä muualta haeskella. Vain varhaisimmat vuodet (15 v alkaen) joutuu ehkä selvittämään käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kaikki kirjoillaolot näkyvät väestörekisteristä. Ne voi itse tarkistaa, siis omat tietonsa, ja tietty vainajankin, jos pääsee tunnistautumaan edesmenneen pankkitunnareilla.

Miksi tätä alapeukutetaan? Pitää täysin paikkaansa.

Juuri tänään ihan sattumalta muissa merkeissä kirjauduin väestörekisteriin, ja sieltä löyty yllätyksekseni kaikki asuinpaikkani (8kpl) vuodesta 1977 lähtien. Vaikka asuin vain kolmien viikkoa eksän kanssa yhdessä joskus vuosituhannen vaihteessa.

Aloitin keväällä yhteistuumin äitini kanssa hänen rivitaloasuntonsa siivoamista koronan alkaessa, pelkästä ulkovarastosta tuli pakettiautollinen kartonkia ja kierrätyspaperia. Lisäksi kaikki vanhat elohopeavaloputket (toimimattomat) oli jemmattu varastoon mahdollista myöhempää käyttöä varten, taisin tukkia prisman palautuspisteen niillä.

Kyllä asuinpaikat saa väestörekusterikesluksesta. Silti pitää olla virkatodistukset kaikista seurakunnista, joihin on kuulunut.

Mutta jos ei ole kuulunut ev lut seurakuntaan/-kuntiin? Saako virkatodistukset vrk:sta? Hellareilla tms. ei kai ole rekisteriä.

Hellarit kuuluvat väestörekisteriin.

Kaikilla on oltava se katkeamaton todistusketju, tulee vaan eri luukulta sen mukaan missä rekisterissä on ollut milloinkin.

Onhan moni kuollut eronnutkin kirkon jäsenyydestä, on niin tavallista nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pankin tallelokerossa tiedot tileistäni ym. Myös salasanat somepalveluihin (että saa poistetuksi).

Ja tallelokeron avaimet paikassa, mistä perilliset ne löytävät?

Meillä hautaustoimisto hoiti perukirjan, pääsi tallelokerolle, veljeni avaimella? Veljeni kuoli 2 kuukautta isäni jälkeen, sitä (toista) avainta ei koskaan löytynyt, maksoi lukon uusimisen.

Nämä kuolinpesät "kietoutuivat" toisiinsa, eli jumalaton sotku kaikkien papereiden ja neljän pankin kanssa. Lisäksi homekämpän myynti alle 5% perukirja-arvosta. Kiva maksaa täydet perintöverot, vieläkin odottelen verottajan oikaisupäätöstä = rahojen palautusta. Toinen meni vaivattomasti kaupaksi.

Toisella paikkakunnalla 500 km:n päässä, jossa jouduin käymään useaan kertaan.

P*skahomma, onneksi vain kerran elämässä.

Uskon kyllä, että tuo oli hirveä homma, mutta ihmettelen, miksi laitoitte homekämpälle perukirjaan liian suuren arvon. Vai löydettiinkö homeongelmat vasta perunkirjoituksen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Toivoisin myös, että jokainen hoitaisi omat asiansa niin, ettei kuolinpesällä olisi tällaista taakkaa. Etukäteen voi esim. sulkea ylimääräiset pankkitilit, kirjata ylös koko elämänsä asuinpaikat, omaisuuden ja sen arvot ja hankkiutua kaikesta ylimääräisestä eroon.

Mistä sen tietää koska ne valmistelut pitää aloittaa..?

Minun vanhempani ovat nyt seitsenkymppisiä ja ovat aloittaneet varastojen ja kämpän tyhjentämisen ja ylimääräisen omaisuuden myynnin. Ei tule sitten meille lapsille niin paljon hommaa, kun heistä aika jättää.

Sain pahan verenmyrkytyksen viitisen vuotta sitten. Sairaalasta kotiuduttuani tein heti testamentit lapsilleni. Olen myös tallettanut osoitehistoriani tietokoneelle, jossa ei ole salasanaa. Tiedot on myös pilvipalvelussa, jonka tunnukset piirongin laatikossa.

Miksi teit testamentin lapsillesi? Hehän perivät sinut ilman testamenttiakin.

Halusin antaa tietyt jutut tietyille lapsille, eli testamentissa on yksilöity perittävä asia. Tasapuolista ja selkeää, ettei tule mitään sanomista myöhemmin. Varsinkin, kun yksi sai jo perintönsä lahjana. Lapset ovat nähneet testamenttinsa, heillä on jokaisella kopio omastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää tietää kaikki asuinpaikat/missä on ollut kirjoilla?

Virkatodistukisa varten. Nykyisin ne saa onneksi yhdestä paikasta. Ennen piti pyytää todistus jokaisen asuinpaikan seurakunnasta erikseen.

Ei saa yhdestä paikasta. Jokaisesta asuinpaikasta erikseen ja jos on vielä jossain vaiheessa eronnut kirkosta niin sitten myös väestörekisterikeskuksesta, nykyinen digivirasto mikä lie.

Nyt saa. Palvelun nimi on yksinkertaisesti virkatodistus piste fi tuli tänä vuonna käyttöön.

Saako? Loistavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää tietää kaikki asuinpaikat/missä on ollut kirjoilla?

Virkatodistukisa varten. Nykyisin ne saa onneksi yhdestä paikasta. Ennen piti pyytää todistus jokaisen asuinpaikan seurakunnasta erikseen.

Ei saa yhdestä paikasta. Jokaisesta asuinpaikasta erikseen ja jos on vielä jossain vaiheessa eronnut kirkosta niin sitten myös väestörekisterikeskuksesta, nykyinen digivirasto mikä lie.

Nyt saa. Palvelun nimi on yksinkertaisesti virkatodistus piste fi tuli tänä vuonna käyttöön.

Höpöjä puhut :(

Vierailija kirjoitti:

Meillä homma venyi, koska pari hlöä ei kuulunut kirkkoon ja olivat asuneet ulkomailla jne. Sitten tuli omaan talouteen nähden isot perintöverot maksettavaksi, vaikka penniäkään perintöä ei oltu vielä jaettu. Oli vähän nikottelemista saada rahat kasaan ja maksettua, yh talous. Nyt sitten iso rapistuva ok talo jeerassa, josta kulut juoksee eikä ostajaa kuulu. Olisin kieltäytynyt perinnöstä, mutta se olisi mennyt lasteni maksettavaksi. 2v kulunut ja edelleen odotellaan papereita verotoimistolta. Huokaus. Ja tässä ei ollut edes mitään riitoja...

Jos kieltäytyy perinnöstä, perukirjoituksessa täytyy ilmoittaa, kenen hyväksi siitä luopuu. Jos mitään ei ilmoita, se menee lapsille. Olisit voinut luopua perinnöstä muiden perillisten hyväksi.

Tapauksessasi neuvo tulee liian myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää tietää kaikki asuinpaikat/missä on ollut kirjoilla?

Virkatodistukisa varten. Nykyisin ne saa onneksi yhdestä paikasta. Ennen piti pyytää todistus jokaisen asuinpaikan seurakunnasta erikseen.

Ei saa yhdestä paikasta. Jokaisesta asuinpaikasta erikseen ja jos on vielä jossain vaiheessa eronnut kirkosta niin sitten myös väestörekisterikeskuksesta, nykyinen digivirasto mikä lie.

Nyt saa. Palvelun nimi on yksinkertaisesti virkatodistus piste fi tuli tänä vuonna käyttöön.

Höpöjä puhut :(

No en puhu, käy katsomassa ja ylläty.

Pankin aspana työskennelleenä voin sanoa, että kuolinpesäasiat ovat usein ihan hirveitä hoitaa. Teki mieli aina sanoa niille sataa vuotta lähestyville mummoille, että törsätkää rahanne ja nauttikaa nyt elämästä, ettei jää rahanhimoisille perillisille niin paljon riideltävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinnöstä luopuminen on jossain tilanteissa ihan hyvä ratkaisu. Olen luopunut useammastakin koska olen tiennyt että selvitellyihin menevä aika ja vaiva eivät tule olemaan saatavan perinnön arvoisia ja ilmoitus luopumisesta saa monesti muihin perijöihin vauhtia koska jee enemmän perintöä mulle vaikka se ei aina ihan niin mene.

Oletko lapseton

Olen luopunut silloin kun ei ollut lapsia ja myös sen jälkeen kun lapset ovat syntyneet. Lapsille on tullut jonkun verran perintöä mutta en ole juurikaan joutunut osallistumaan perintöjen selvittelyyn huoltajana koska muut eivät luota minuun kieltäytymisen takia. Enää ei ole onneksi juuri ketään jolta voisi tulla mitään. Yksi on korviaan myöten veloissa joten ei tule mitään ja toisella on testamentti ja kun ei tee elettäkään lakiosan eteen ei tarvitse miettiä sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pankin tallelokerossa tiedot tileistäni ym. Myös salasanat somepalveluihin (että saa poistetuksi).

Ja tallelokeron avaimet paikassa, mistä perilliset ne löytävät?

Meillä hautaustoimisto hoiti perukirjan, pääsi tallelokerolle, veljeni avaimella? Veljeni kuoli 2 kuukautta isäni jälkeen, sitä (toista) avainta ei koskaan löytynyt, maksoi lukon uusimisen.

Nämä kuolinpesät "kietoutuivat" toisiinsa, eli jumalaton sotku kaikkien papereiden ja neljän pankin kanssa. Lisäksi homekämpän myynti alle 5% perukirja-arvosta. Kiva maksaa täydet perintöverot, vieläkin odottelen verottajan oikaisupäätöstä = rahojen palautusta. Toinen meni vaivattomasti kaupaksi.

Toisella paikkakunnalla 500 km:n päässä, jossa jouduin käymään useaan kertaan.

P*skahomma, onneksi vain kerran elämässä.

Uskon kyllä, että tuo oli hirveä homma, mutta ihmettelen, miksi laitoitte homekämpälle perukirjaan liian suuren arvon. Vai löydettiinkö homeongelmat vasta perunkirjoituksen jälkeen?

Se oli hautaustoimiston (perukirjoittajan) moka, välittäjien arvio k.o. alueen toteutuneiden kauppojen perusteella. Eivät käyneet katsomassa kohdetta. Ois haistanut jo ovelta! Itse pääsin asuntoon vasta perukirjoituksen jälkeen, olisin kyseenalaistanut asunnon arvon. Veljeni pisti tuon isän perukirjoituksen alulle ennen kuolemaansa.

kiitä tovereitasi hehän saivat aikaan jo verotetun perinnön verotuksen perikuntasi taas maksaa veroa samasta omistuksesta metsästä jo maksettu 5 kertaa muka oletus arvon mukaan veroja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pankin tallelokerossa tiedot tileistäni ym. Myös salasanat somepalveluihin (että saa poistetuksi).

Ja tallelokeron avaimet paikassa, mistä perilliset ne löytävät?

Meillä hautaustoimisto hoiti perukirjan, pääsi tallelokerolle, veljeni avaimella? Veljeni kuoli 2 kuukautta isäni jälkeen, sitä (toista) avainta ei koskaan löytynyt, maksoi lukon uusimisen.

Nämä kuolinpesät "kietoutuivat" toisiinsa, eli jumalaton sotku kaikkien papereiden ja neljän pankin kanssa. Lisäksi homekämpän myynti alle 5% perukirja-arvosta. Kiva maksaa täydet perintöverot, vieläkin odottelen verottajan oikaisupäätöstä = rahojen palautusta. Toinen meni vaivattomasti kaupaksi.

Toisella paikkakunnalla 500 km:n päässä, jossa jouduin käymään useaan kertaan.

P*skahomma, onneksi vain kerran elämässä.

Uskon kyllä, että tuo oli hirveä homma, mutta ihmettelen, miksi laitoitte homekämpälle perukirjaan liian suuren arvon. Vai löydettiinkö homeongelmat vasta perunkirjoituksen jälkeen?

Se oli hautaustoimiston (perukirjoittajan) moka, välittäjien arvio k.o. alueen toteutuneiden kauppojen perusteella. Eivät käyneet katsomassa kohdetta. Ois haistanut jo ovelta! Itse pääsin asuntoon vasta perukirjoituksen jälkeen, olisin kyseenalaistanut asunnon arvon. Veljeni pisti tuon isän perukirjoituksen alulle ennen kuolemaansa.

Meilläkin olisi voitu vanhuksen ollessa jo lopullisesti hoitolaitoksessa myydä asunto, mutta edunvalvonta vaatii asuntovälittäjän arvion ja sen alle ei olisi saanut myydä. Arvio oli  jotain kolminkertainen siihen, mitä  sillä alueella oikeasti myydään vastaavia asuntoja. Mistähän hatusta niitä kaivelevat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Toivoisin myös, että jokainen hoitaisi omat asiansa niin, ettei kuolinpesällä olisi tällaista taakkaa. Etukäteen voi esim. sulkea ylimääräiset pankkitilit, kirjata ylös koko elämänsä asuinpaikat, omaisuuden ja sen arvot ja hankkiutua kaikesta ylimääräisestä eroon.

Mistä sen tietää koska ne valmistelut pitää aloittaa..?

Minun vanhempani ovat nyt seitsenkymppisiä ja ovat aloittaneet varastojen ja kämpän tyhjentämisen ja ylimääräisen omaisuuden myynnin. Ei tule sitten meille lapsille niin paljon hommaa, kun heistä aika jättää.

Sain pahan verenmyrkytyksen viitisen vuotta sitten. Sairaalasta kotiuduttuani tein heti testamentit lapsilleni. Olen myös tallettanut osoitehistoriani tietokoneelle, jossa ei ole salasanaa. Tiedot on myös pilvipalvelussa, jonka tunnukset piirongin laatikossa.

Miksi teit testamentin lapsillesi? Hehän perivät sinut ilman testamenttiakin.

Halusin antaa tietyt jutut tietyille lapsille, eli testamentissa on yksilöity perittävä asia. Tasapuolista ja selkeää, ettei tule mitään sanomista myöhemmin. Varsinkin, kun yksi sai jo perintönsä lahjana. Lapset ovat nähneet testamenttinsa, heillä on jokaisella kopio omastaan.

Kumpa jokainen perinnönjättäjä lukisi tämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä homma venyi, koska pari hlöä ei kuulunut kirkkoon ja olivat asuneet ulkomailla jne. Sitten tuli omaan talouteen nähden isot perintöverot maksettavaksi, vaikka penniäkään perintöä ei oltu vielä jaettu. Oli vähän nikottelemista saada rahat kasaan ja maksettua, yh talous. Nyt sitten iso rapistuva ok talo jeerassa, josta kulut juoksee eikä ostajaa kuulu. Olisin kieltäytynyt perinnöstä, mutta se olisi mennyt lasteni maksettavaksi. 2v kulunut ja edelleen odotellaan papereita verotoimistolta. Huokaus. Ja tässä ei ollut edes mitään riitoja...

Jos kieltäytyy perinnöstä, perukirjoituksessa täytyy ilmoittaa, kenen hyväksi siitä luopuu. Jos mitään ei ilmoita, se menee lapsille. Olisit voinut luopua perinnöstä muiden perillisten hyväksi.

Tapauksessasi neuvo tulee liian myöhään.

Nimenomaan ei saa nimetä, kenen hyväksi luopuu. Jos nimeää, luopuminen tulkitaan lahjaksi ja pamahtaa sekä lahja- että perintövero.

Täytyy vain ilmoittaa esim "luovun vetoamasta testamenttiin" Eikä saa ns ryhtyä perintöönsä.

Et ole yksin ap. Tiesithän, että voit hakea lisäaikaa? Ihminen on paha kuvatus toiselleen. Älä näytä suruasi, pelkoasi, menetystäsi, tuskaasi. Sinun pitää näyttää, että et ole heikko. Tai he käyvät kimppuusi. Minuakin yritettiin eri tahoilta murtaa. En mennyt katki. En edes taipunut hiventäkään. Olin jo menettänyt kaiken. He luulevat, että se on heikkouteni. Se on kuitenkin suurin vahvuuteni. Minulla ei ole mitään menettävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pankin tallelokerossa tiedot tileistäni ym. Myös salasanat somepalveluihin (että saa poistetuksi).

Ja tallelokeron avaimet paikassa, mistä perilliset ne löytävät?

Meillä hautaustoimisto hoiti perukirjan, pääsi tallelokerolle, veljeni avaimella? Veljeni kuoli 2 kuukautta isäni jälkeen, sitä (toista) avainta ei koskaan löytynyt, maksoi lukon uusimisen.

Nämä kuolinpesät "kietoutuivat" toisiinsa, eli jumalaton sotku kaikkien papereiden ja neljän pankin kanssa. Lisäksi homekämpän myynti alle 5% perukirja-arvosta. Kiva maksaa täydet perintöverot, vieläkin odottelen verottajan oikaisupäätöstä = rahojen palautusta. Toinen meni vaivattomasti kaupaksi.

Toisella paikkakunnalla 500 km:n päässä, jossa jouduin käymään useaan kertaan.

P*skahomma, onneksi vain kerran elämässä.

Tallelokeron avain säilytetään pankissa. Virkailija avaa lomeron, jos siellä haluaa käydä. Kuolintapauksessa 2 virkailijaa avaa lokeron ja luetteloi sisällön.

Vierailija kirjoitti:

Muuten kaikki kirjoillaolot näkyvät väestörekisteristä. Ne voi itse tarkistaa, siis omat tietonsa, ja tietty vainajankin, jos pääsee tunnistautumaan edesmenneen pankkitunnareilla.

Mulla on yksi 8kk katkos, kun olin Usassa aupairina. Mitähän siinä tapahtuu jos kuolen. Väestörekisterissä ei siinä lue mitään. Tyhjää vain se välijakso.