Onko sinulla ja puolisollasi eri elintaso?

Vaimo tienaa enemmän kuin minä. Kumpikin laittaa saman prosenttiosuuden yhteistilille jollq maksetaan yhteiset asiat. Lisäksi vaimo on maksanut omannosuutensa asunnosta suoraan säästööidtäännja minä olen vielä hiukqn pankillle velkaa. Siksi minun käteennjäävästämpalkastani menee vielä vähän aikaa lainanhoitomaksuja. .

Tietenkin elintaso on sikäli yhteinen että asumme samassa asunnossa ja syömme samaa ruokaa ja asumme samassa hotellissa, minulla on kuitenkin selvästi vöhemmän omaa rahaa. Näin tällä hetkellä.

Rahasta ei ikinä ole tullut epäsopua emmekä ikinä ole olleet vähävaraisia mutta emme myöskään ole kovia shoppailemaan, joten ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Olen tasa-arvoinen feministi ja minun mielestäni tämä käytäntö, jossa se on edelleen enimmäkseen naiset, jotka odottavat miehen nostavan omaa elintasoaan, aiheuttaa ongelmia kaikille meille muillekin naisille. Perheverotuksesta on onneksi luovuttu aikoja sitten.

Lainsäädännöllä on vaikea lähteä muuttamaan asenteita. Niin pitkään kuin miehille "naisen koulutuksella, ammatilla ja tuloilla ei ole mitään väliä" ja niin pitkään kuin tietyt naiset käyttävät sitä hyväkseen, on aivan turha valittaa meille feministeille. Valitkaa puoliso, jolla on suunnilleen samat tulot ja/tai halu laittaa yhteiset menot puoliksi tuloista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Aina on se vaihtoehto, että ei muuta kenenkään kanssa yhteen. Parisuhteessa voi olla vaikka asuu erillään. Pitäkää miehet puolenne älkääkä suostuko, jos nainen ehdottaa yhteenmuuttoa.

Tähänhän se taitaa olla menossa. Kuten joku tuolla aiemmin osuvasti sanoikin, niin kun vastakkainen sukupuoli tai jopa oma puoliso hahmotetaan lähinnä viholliseksi (tai lokiksi,  loiseksi, kuppaajaksi), niin ei tarvitse ihmetellä miksi ihmiset ovat yhä yksinäisempiä. Kuka sellasita haluaa nurkkiinsa ottaa ja kuka sellaiseen asemaan suostuu lähtemään. Kai se sitten on jonkun mielestä hyvä kehityssuunta.

Tai miten olisi vain reiluus? Että ei käytettäiskään toista hyväksi? Ei vaadittais enempää mihin ne omat rahkeet riittää? Mikä siinä on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa?

Miksi mies ei siinä tapauksessa suostu asumaan yksiössä perheensä kanssa? Miksi mies vaatii isompaa asuntoa?

Perheen kanssa yksiössä ei asu Suomessa keppikerjäläinenkään

Kyllä asuisi, jos elettäisiin pienituloisen elintason mukaan. Se ei jostain syystä kuitenkaan miehille maistu.

Miehelle maistuisi kaksio vähän sivummalla, mutta tuloton nainen haluaa omakotitalon järven rannalta kaupungin keskustassa. Miehen maksamana.

Miten nainen sen talon hankkii miehen rahoilla ihan käytännössä? Mielelläni kuulisin tästä lisää.

Miten niin miten? Etkö ole lukenut ketjua? Tämä on täynnä naisia, jonka elintaso on parempi nimenomaan miehensä ansiosta. Ihan sillä tavalla.

"Minä En Suostu elämään oman elintason mukaan, kaikki on yhteistä!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Voit yrittää perustella miksi on ok, et KAIKKI muu pitää olla parisuhteessa 50-50, mut raha-asioissa toisen pitää hyötyä mahdollisimman paljon toisen kustannuksella. Yhtä ainoaa perustelua ei ole tullut. Yritäpä sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma tulotasoni ja urakehitykseni otti melkoista osumaa molempien lasten vuoksi samalla, kun miehen ura ei kärsinyt perheestä mitenkään. Jos hän nyt vaatisi kulujen jakoa tasan 50-50, vaatisin kyllä kompensaatiota menetetyistä tuloista.

Vaatiko mies jäämään kotiin? 

Mihin vastasyntyneen voi pistää hoitoon?

Äitiysloma on noin 4 kk (isyysloma 14 vrk). Kaikki muut hoitovapaat vanhemmat voivat jakaa keskenään. Kyllä se on ihan oma valinta, jos päättää yksin pitää kaikki hoitovapaat.

Vaikea ymmärtää miten vihaa puolisoaan tai kumppaniaan niin paljon, että ei halua antaa omastaan. Miksi olla parisuhteessa jonkun kanssa, kenen parasta ei halua? Missä se rakkaus sitten näkyy? Perhe on yksikkö, jossa kaikki rahat on yhteisiä ja koitetaan mahdollistaa kaikille kivaa. 

Tiedän kyllä tällaisen parisuhteen missä mies tienaa ja hilloaa omat rahansa. Hän kiertää kavereilla syömässä ja kahvilla, ei kulu rahaa ruokaan. Lapsilleen ei osta mitään, ei ne mitään tartte ja äiti sitten kotihoidontuella koittaa saada rahaa tarpeisiin myymällä lastenvaatteita kirppiksellä. Aivan älytöntä, naisella ei mitään omanarvontuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Olen tasa-arvoinen feministi ja minun mielestäni tämä käytäntö, jossa se on edelleen enimmäkseen naiset, jotka odottavat miehen nostavan omaa elintasoaan, aiheuttaa ongelmia kaikille meille muillekin naisille. Perheverotuksesta on onneksi luovuttu aikoja sitten.

Lainsäädännöllä on vaikea lähteä muuttamaan asenteita. Niin pitkään kuin miehille "naisen koulutuksella, ammatilla ja tuloilla ei ole mitään väliä" ja niin pitkään kuin tietyt naiset käyttävät sitä hyväkseen, on aivan turha valittaa meille feministeille. Valitkaa puoliso, jolla on suunnilleen samat tulot ja/tai halu laittaa yhteiset menot puoliksi tuloista riippumatta.

Äläpä jauha paskaa. Asenteisiin nimenomaan muutetaan lainsäädännöllä. Siksi nykyään nostetaan metakka mm. takapuolen puristelusta, mitä ei aiemmin tehty. Ei sitäkään perusteltu "kun jotkut sitä vaan tekee, valitse seurasi paremmin."

Minä olen itsekin nainen, mutta en feministi, juuri tuon tekopyhyyden ja kaksinaismoralismin vuoksi. Kannatan tasa-arvoa.

On todella surullista miten tasa-arvoasioissa shoppaillaan edelleen naisen edun mukaan. Tämä ei ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma tulotasoni ja urakehitykseni otti melkoista osumaa molempien lasten vuoksi samalla, kun miehen ura ei kärsinyt perheestä mitenkään. Jos hän nyt vaatisi kulujen jakoa tasan 50-50, vaatisin kyllä kompensaatiota menetetyistä tuloista.

Sinähän olet jo kompensaatiosi saanut, jos mies vasta ehdottais tässä vaihessa 50-50 mallia :D Tähän mennessä hän on maksellut sun puolesta.

Ettäs kehtaat!

Tottakai on maksanut kun toinen on ollut kotona hoitamassa yhteistä lasta?? Urakehitystä ei kuule sillä pelasteta että mies on muutaman kuukauden maksanut vähän enemmän perheen menoista.

Onko naisen urakehitys vain miehen harteilla??? Missä naisen oma vastuu?? Eikö molemmille kuuluisi puoliksi se taloudellinen haitta? Miksi se kuuluu vain miehelle?? Eikö lapset ole sinunkin? Ja muutaman kuukauden vain maksellut, niinkö? Ei muutamassa kuukaudessa urakehitys noin dramaattisesti pieleen mene.

Ja kerropa mikä olisi sinun mielestä sopiva, oikeudenmukainen korvaus? Jään huvittuneena odottelemaan.

Tosiasiahan on, että kun nainen kertoo työpaikalla olevansa raskaana, hän on heti työnantajalle taakka. Jo raskausaika on työnantajalle uhka, koska erilaiset vaivat ja poissaolot ovat yleisiä. Lisäksi äiti on ainoa, joka voi imettää, joten pienen vauvan kanssa kotona on yleensä aina äiti. Määräaikaiset työsuhteet yleensä katkaistaan ja vakituisissakin saattaa joutua alempitasoisiin tehtäviin palattuaan töihin. Palkankorotuksista ei uskalla edes mainita vuosiin perhettä perustaessa. Mies taas yleensä saa työpaikaltaan vain onnitteluja, vaikka isomman vauvan kanssa olisikin sitten muutaman kuukauden perhevapailla. Ylennyksiä, palkankorotuksia ym. tulee ihan samaan tahtiin kuin ennen lapsia.

Vauva ei ole mikään pelkkä äidin päätös ja projekti, joten kyllä nykyään nämä haittapuolet pitäisi jo todeta ja noteerata perheen yhteisessä taloudessa.

Ja tämä korjaantuu vain sillä, että hoitovapaat aletaan käyttää puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Voit yrittää perustella miksi on ok, et KAIKKI muu pitää olla parisuhteessa 50-50, mut raha-asioissa toisen pitää hyötyä mahdollisimman paljon toisen kustannuksella. Yhtä ainoaa perustelua ei ole tullut. Yritäpä sinä.

Tätä on vaikea perustella, koska tämä ei ole tosiasiallinen tilanne. Yleisesti ottaen kukaan ei halua perheessä hyötyä toisesta mahdollisimman paljon. Perhe on useimmille ihmisille ihan erilainen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies maksaa lainat ja laskut, minä ruuat ja muut juoksevat pikkukulut. Toiminut yli 20 vuotta, miehellä paljon suurempi palkka ja lisäksi muita tuloja.

===

Mikäli teillä on avioehto, voit joutua ikävään tilanteeseen mahd avioerossa, mies omistaa asunnon ja auton, ja sinä syödyt ruuat ja käytetyt vessapaperit.

Ei ole avioehtoa. Lisäksi omistan tontista ja talosta 50%. En olisi muuten tähän suostunutkaan.

Jos omistat jotain, mutta et maksa lainaa siitä, se voidaan tulkita lahjaksi

Ei tulkita.

Verottaja tulkitsee

Ei tulkitse, kaikki on yhteisissä nimissä, laina myös.

Näin myös vanhemmillani, eikä äitini ole maksanut lahjaveroa.

Verohallinon sivuilla lukee aivan selvästi asia:

Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.

Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.

Millä verovirasto todistaa mikä tilille tulleista euroista on korvamerkitty mihinkin? Tuolla perusteella minä omistaisin meidän talon koska laina on aina maksettu mun tililtä. 

Siis katsotaan ihan vaikka pankista, miltä tililtä rahat tulee. Älä ole tyhmä. Luuletko ettei verovirasto saa tätä tietoa?

Missä vaiheessa elämää tämä tapahtuu? Äitini on jo kuollut, isä maksoi talon lyhennykset tililtään, vaikka omistivat sen puoliksi. Kukaan ei ole vieläkään kysellyt lahjaveron perään, vaikka perunkirjoitus ja ositus on tehty.

Kun itsellä ei ole lapsia eikä parisuhdetta, voi katsoa näitä asioita ihan puhtaan matemaattisesti. Se on tunteet, kokonaisuus ja dynamiikka mikä sitten sotkee sen paletin tosielämässä ja näistä muodostuu tällaista vänkäämistä. 

Hoitoasiaa on hyvä katsoa lapsen edun mukaisesti. Ei ole lapsen edun mukaista joutua kokopäivähoitoon alle vuoden ikäisenä eikä laveammin katsottuna edes alle kahden vuoden ikäisenä. Jos lapsi halutaan tätä nuorempana hoitoon, kyse on muusta kuin lapsen edusta ja jos taas lasta halutaan hoitaa kotona koululaiseksi asti, kyse on henkilökohtaisesta valinnasta, ei lapsen edusta. Mutta jos lasta hoidetaan vuosi tai kaksi kotona, ei voida sanoa, että nainen jotenkin "haluaa lomailla ja maksattaa olemisensa miehellä". 

Kun jompi kumpi on kotona hoitamassa lasta, turha tehdä siitä henkilökohtaista asiaa, koska se on perheen yhteinen asia. On helppo tehdä vertailevat laskelmat. Jos molempien ollessa töissä tulot ovat 2500 + 3000 - päivähoitomaksu  niin kotona ollessa tulot ovat 2500 tai 3000 + yhteiskunnan maksamat tuet. Näiden kahden luvun erotus on se mitä kotihoito tulee perheelle maksamaan. Se tulee maksamaan myös sille kotonaolevalle, koska normaalisti hän saisi omat tulonsa, joista jäisi käyttörahaa yhteisten menojen jälkeen eli lapsi on yhteinen ponnistus ja sellaisena se pitäisi nähdä. Ei taakkana, kiistakapulana, naisen projektina, miehen aseena sitoa nainen alisteiseen asemaan jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli näin. Miehen tulot moninkertaiset omiini nähden. Kaksi yhteistä lasta. Hän ei ollut “kiinnostunut antamaan minulle rahojaan”. Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli. Nyt olemme eronneet.

Miksi miehen olisi pitänyt antaa rahansa sinulle, jos oli katto pään päällä ja ruokaa?

Ei vaimo ja lasten äiti ole mikään au pair, jonka täytyy tuohon perheessä tyytyä.

Lasten elatuksesta huolehditaan yhdessä, sen pitäisi olla selvää. Mutta etkö tosiaan näe mitään epäoikeudenmukaisuutta siinä, että aikuinen elatuskykyinen nainen kuppaa toiselta rahaa? Eikö tasa-arvon vaatimus edellytä, että molemmat tienaavat omansa?

Perhe on yksikkö, jonka sisällä tapahtuu kaikenlaista vaihdantaa ja työnjakoa. On vähän vieras ajatus, että nainen olisi joku erityinen kuppaaja ja loinen, jos haluaa esim. Pakollisten menojen hoitamista suhteessa tuloihin. Tiedän perheen, jossa huonotuloisempi äiti saa hattu kourassa olla anelemassa mieheltään rahaa esim. talvikenkien ostoo , jos ei halua kirpparilla käydä. Muulla perheellä uudet pelit ja vehkeet kaikin puolin. Ei tuo minusta ole oikeidenmukaista myöskään enkä suostuisi sellaiseen perhe-elämään. En ikinä kohtelisi miestäni niin.

MInä taas miettisin, mihin se nainen on rahansa hassannut. Ei ole pakko ostaa liian kallista asuntoa, autoa jne. vaan voi tylysti ilmoittaa parempituloiselle, että tähän minulla ei ole varaa. Mutta ei, halutaan elää parempituloisen elintason mukaan miettimättä sitä, että silloin koko oma tili menee itselle liian kalliiden hankintojen maksamiseen.

Parempituloiselle ei kelpaa se pienituloisen elintaso. Ei meilläkään mies tykkää, kun kiellän lämmittämästä saunaa kuin korkeintaan kerran viikossa, teen paljon puuroja ja kasviskeittoja ruuaksi ja nalkutan jatkuvasti valojen sammuttamisesta. Kaupasta ostetaan halvinta kinkkua leivälle eikä sitä, josta mies tykkää.

Parempituloinen maksaa itse sen erotuksen.

Niinhän sitä luulisi, mutta ketjun mukaan se on parempituloisen hyväksikäyttöä.

Ehei, se on omien kulujen maksamista ihan samalla tavalla kuin se varaton nainen ostaa itse itselleen kengät, koska ne haluaa. Mutta jos esimerkissäsi nainen haluaa lämmittää saunan joka ilta, mutta mies sen joutuu maksamaan, niin kyseessä on parempituloisen hyväksikäyttö.

Huh mikä maailmankuva. Saunan lämmityskin on jo hyväksikäyttöä. Ei tälle voi enää kuin nauraa, niin kaukana ollaan yhtään minkään perheen arkielämästä ja ongelmista.

Naura pois, koska juuri noin naiset tekevät eli he olettavat miehen maksavan kaiken vain siksi, että noin voivat toimia. Miksi tasa-arvoinen suomalainen nainen olettaa, että perheen menoista vastaa mies ja naiselle kuuluu rajaton kulutusoikeus?

Miksi sinun pitää spoilata kaikki asialliset keskustelut? Ei, KAIKKI suomalaiset naiset eivät tee noin eivätkä nimenomaan tasa-arvoiset suomalaiset naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ymmärtää miten vihaa puolisoaan tai kumppaniaan niin paljon, että ei halua antaa omastaan. Miksi olla parisuhteessa jonkun kanssa, kenen parasta ei halua? Missä se rakkaus sitten näkyy? Perhe on yksikkö, jossa kaikki rahat on yhteisiä ja koitetaan mahdollistaa kaikille kivaa. 

Tiedän kyllä tällaisen parisuhteen missä mies tienaa ja hilloaa omat rahansa. Hän kiertää kavereilla syömässä ja kahvilla, ei kulu rahaa ruokaan. Lapsilleen ei osta mitään, ei ne mitään tartte ja äiti sitten kotihoidontuella koittaa saada rahaa tarpeisiin myymällä lastenvaatteita kirppiksellä. Aivan älytöntä, naisella ei mitään omanarvontuntoa. 

Miksi rahan antaminen menee mielestäsi eri kategoriaan muiden asioiden kanssa? Eikö samaa voisi ajatella muistakin asioista parisuhteessa? Miksi se raha on jotenkin eri asemassa? Pystytkö yhtään asettumaan sen tienaajan näkökulmasta katsomaan asioita? Tuo esimerkkisi nyt on kovin kärjistetty, en toki tarkoita mitään sellaistakaan.

Mutta eikö ole väärin, jos toinen joutuu jotenkin "maksamaan" siitä, että on avioliitossa taloudellisen tappion merkeissä? Varsinkin kun toinen on kyvykäs huolehtimaan omasta elatuksestaan. Lasten elatuksen tulisi tietysti olla itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Aina on se vaihtoehto, että ei muuta kenenkään kanssa yhteen. Parisuhteessa voi olla vaikka asuu erillään. Pitäkää miehet puolenne älkääkä suostuko, jos nainen ehdottaa yhteenmuuttoa.

Tähänhän se taitaa olla menossa. Kuten joku tuolla aiemmin osuvasti sanoikin, niin kun vastakkainen sukupuoli tai jopa oma puoliso hahmotetaan lähinnä viholliseksi (tai lokiksi,  loiseksi, kuppaajaksi), niin ei tarvitse ihmetellä miksi ihmiset ovat yhä yksinäisempiä. Kuka sellasita haluaa nurkkiinsa ottaa ja kuka sellaiseen asemaan suostuu lähtemään. Kai se sitten on jonkun mielestä hyvä kehityssuunta.

Tai miten olisi vain reiluus? Että ei käytettäiskään toista hyväksi? Ei vaadittais enempää mihin ne omat rahkeet riittää? Mikä siinä on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa?

Miksi mies ei siinä tapauksessa suostu asumaan yksiössä perheensä kanssa? Miksi mies vaatii isompaa asuntoa?

Perheen kanssa yksiössä ei asu Suomessa keppikerjäläinenkään

Kyllä asuisi, jos elettäisiin pienituloisen elintason mukaan. Se ei jostain syystä kuitenkaan miehille maistu.

Miehelle maistuisi kaksio vähän sivummalla, mutta tuloton nainen haluaa omakotitalon järven rannalta kaupungin keskustassa. Miehen maksamana.

Miten nainen sen talon hankkii miehen rahoilla ihan käytännössä? Mielelläni kuulisin tästä lisää.

Miten niin miten? Etkö ole lukenut ketjua? Tämä on täynnä naisia, jonka elintaso on parempi nimenomaan miehensä ansiosta. Ihan sillä tavalla.

"Minä En Suostu elämään oman elintason mukaan, kaikki on yhteistä!"

Olen lukenut koko ketjun, mutta missään ei ole sanottu, miten mieheltä viedä rahat vastoin miehen tahtoa. Miten tuo tapahtuu käytännössä?

Oma mies ei voisi elää tätä nykyistä elintasoa ilman minua ja minun tuloja. Näin se menee yleensä muissakin parisuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies maksaa lainat ja laskut, minä ruuat ja muut juoksevat pikkukulut. Toiminut yli 20 vuotta, miehellä paljon suurempi palkka ja lisäksi muita tuloja.

===

Mikäli teillä on avioehto, voit joutua ikävään tilanteeseen mahd avioerossa, mies omistaa asunnon ja auton, ja sinä syödyt ruuat ja käytetyt vessapaperit.

Ei ole avioehtoa. Lisäksi omistan tontista ja talosta 50%. En olisi muuten tähän suostunutkaan.

Jos omistat jotain, mutta et maksa lainaa siitä, se voidaan tulkita lahjaksi

Ei tulkita.

Verottaja tulkitsee

Ei tulkitse, kaikki on yhteisissä nimissä, laina myös.

Näin myös vanhemmillani, eikä äitini ole maksanut lahjaveroa.

Verohallinon sivuilla lukee aivan selvästi asia:

Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.

Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.

Millä verovirasto todistaa mikä tilille tulleista euroista on korvamerkitty mihinkin? Tuolla perusteella minä omistaisin meidän talon koska laina on aina maksettu mun tililtä. 

Siis katsotaan ihan vaikka pankista, miltä tililtä rahat tulee. Älä ole tyhmä. Luuletko ettei verovirasto saa tätä tietoa?

Missä vaiheessa elämää tämä tapahtuu? Äitini on jo kuollut, isä maksoi talon lyhennykset tililtään, vaikka omistivat sen puoliksi. Kukaan ei ole vieläkään kysellyt lahjaveron perään, vaikka perunkirjoitus ja ositus on tehty.

Kyse on myös siitä, onko ollut mahdollisuus maksaa. Se on ihan ok, jos toinen maksaa lyhennykset ja toinen vakuutukset, ruuat jne. Mutta jos toisella ei ole lainkaan tuloja ja silti merkitään puolet hänen nimiinsä, se on lahja ja veronkiertoa olla hoitamatta siitä verot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Aina on se vaihtoehto, että ei muuta kenenkään kanssa yhteen. Parisuhteessa voi olla vaikka asuu erillään. Pitäkää miehet puolenne älkääkä suostuko, jos nainen ehdottaa yhteenmuuttoa.

Tähänhän se taitaa olla menossa. Kuten joku tuolla aiemmin osuvasti sanoikin, niin kun vastakkainen sukupuoli tai jopa oma puoliso hahmotetaan lähinnä viholliseksi (tai lokiksi,  loiseksi, kuppaajaksi), niin ei tarvitse ihmetellä miksi ihmiset ovat yhä yksinäisempiä. Kuka sellasita haluaa nurkkiinsa ottaa ja kuka sellaiseen asemaan suostuu lähtemään. Kai se sitten on jonkun mielestä hyvä kehityssuunta.

Tai miten olisi vain reiluus? Että ei käytettäiskään toista hyväksi? Ei vaadittais enempää mihin ne omat rahkeet riittää? Mikä siinä on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa?

Miksi mies ei siinä tapauksessa suostu asumaan yksiössä perheensä kanssa? Miksi mies vaatii isompaa asuntoa?

Perheen kanssa yksiössä ei asu Suomessa keppikerjäläinenkään

Kyllä asuisi, jos elettäisiin pienituloisen elintason mukaan. Se ei jostain syystä kuitenkaan miehille maistu.

Miehelle maistuisi kaksio vähän sivummalla, mutta tuloton nainen haluaa omakotitalon järven rannalta kaupungin keskustassa. Miehen maksamana.

Miten nainen sen talon hankkii miehen rahoilla ihan käytännössä? Mielelläni kuulisin tästä lisää.

Miten niin miten? Etkö ole lukenut ketjua? Tämä on täynnä naisia, jonka elintaso on parempi nimenomaan miehensä ansiosta. Ihan sillä tavalla.

"Minä En Suostu elämään oman elintason mukaan, kaikki on yhteistä!"

Olen lukenut koko ketjun, mutta missään ei ole sanottu, miten mieheltä viedä rahat vastoin miehen tahtoa. Miten tuo tapahtuu käytännössä?

Oma mies ei voisi elää tätä nykyistä elintasoa ilman minua ja minun tuloja. Näin se menee yleensä muissakin parisuhteissa.

Keskimäärin parisuhteessaolo nostaa molempien elintasoa, koska Suomessa on vallalla kahden tienaajan malli. On taloudellista väkivaltaa, jos toisella olisi parempi elintaso yksin kuin yhdessä ja toinen elää vain toisen kustannuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Voit yrittää perustella miksi on ok, et KAIKKI muu pitää olla parisuhteessa 50-50, mut raha-asioissa toisen pitää hyötyä mahdollisimman paljon toisen kustannuksella. Yhtä ainoaa perustelua ei ole tullut. Yritäpä sinä.

Miksi minun se pitäisi perustella? Minun mielestäni oikea tapa raha-asioissa on nimenomaan 50-50.

Minä kommentoin vain ja ainoastaan keskustelutapaasi ("lokkeina", "oksettavaa").

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Voit yrittää perustella miksi on ok, et KAIKKI muu pitää olla parisuhteessa 50-50, mut raha-asioissa toisen pitää hyötyä mahdollisimman paljon toisen kustannuksella. Yhtä ainoaa perustelua ei ole tullut. Yritäpä sinä.

Tätä on vaikea perustella, koska tämä ei ole tosiasiallinen tilanne. Yleisesti ottaen kukaan ei halua perheessä hyötyä toisesta mahdollisimman paljon. Perhe on useimmille ihmisille ihan erilainen juttu.

Ei pidä paikkansa. Lue ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitoissa puolisoilla toisistaan elatusvelvollisuus. Siitä mikä on elintaso, voidaan sopia keskenään, mutta sen tulee olla molemmilla sama. Ihan avioliittolain mukaan näin. Suomessakin korkein oikeus antanut noottia miehelle joka laputti jääkaappiin itselleen paremmat ruoat kuin vaimolleen.

Tähän olisi nykyaikana syytä puuttua lainsäädännöllä. Ei tämä vastaa enää nykyaikaa. Mutta arvaa vaan moniko "tasa-arvoinen feministi" haluaa pitää viimeiseen asti tästä kiinni, kun hyödyttää naisia.

Voisko joku alapeukuttaja perustella kantaansa? Selvää on, ettei nykyaikana tällaiselle ole tarvetta. Ihmisten oletetaan elättävän itsensä ja meillä on sosiaalitukijärjestelmä, jos siihen ei kykene.

Mikä siinä ajatuksessa uhkaa, ettei voi taloudellisesti hyväksikäyttää toista laillisesti? Eikö teillä ole mitään ylpeyttä?

Sosiaalitukijärjestelmässämmekin puolison tulot otetaan muuten yleensä huomioon.

Meillä on varmasti erilainen kösitys siitä, mikä on taloudellista hyväksikäyttöä. Useimmille ihmisille ylpeyttä aiheuttaa se, että voidaan kaikki hyvin perheenä ja pidetään toisistamme mahdollisimman hyvää huolta, euroja sen kummemmin laskematta. 

Höpsistä. Missä se ylpeys on silloin kun pitää kokata perheelle tai imuroida? Vai hymyssä suin teet enemmän kuin toinen ihan vaan koska haluat pitää niin hyvää huolta kaikista? Et. Vaadit tasa-arvoa. Tasapuolisuutta. Alkaa ininä jostain saakelin joulukorteista

Heti kun toinen tienaa enemmän, ollaan lokkeina lompakolla. Oksettavaa.

Keskustelu oli asiallista, kunnes sinä tulit ketjuun.

Voit yrittää perustella miksi on ok, et KAIKKI muu pitää olla parisuhteessa 50-50, mut raha-asioissa toisen pitää hyötyä mahdollisimman paljon toisen kustannuksella. Yhtä ainoaa perustelua ei ole tullut. Yritäpä sinä.

Parisuhteissa on sellaistakin hyötyä, mitä ei voi mitata rahalla. Oma mies hyötyy siitäkin, että ilman minua hän eläisi paljon epäterveellisemmin mitä minun kanssa asuessa. Tästä koituu minulle vaivaa ja ajanmenoa, positiiviset vaikutukset näkyvät miehen terveydessä. Pitäisikö tällekin laskea rahallinen arvo?