Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla ja puolisollasi eri elintaso?
Luin Me naisista jutun, jossa naiset kertoivat elävänsä köyhemmin kuin puolisonsa, vaikka elävät perheenä. Onko tämä oikeasti tavallista?
Jos teillä on raha-asiat noin, miten kauan olette eläneet yhdessä, oletteko naimisissa ja onko teillä lapsia?
Itse olen elänyt puolisoni kanssa 20 vuotta, hän on koko ajan tienannut 2-3 kertaa minun kuukausituloni. Meillä on aina laskettu tulot yhteen ja eletty yhteisten tulojen mukaista elintasoa. 2 lasta.
Kommentit (1158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ongelmaa niin kauan kun mies maksaa ja nainen loisii. toisinpäin ei onnistuisi
Noo, ei pidä yleistää. Kyllä meillä minä olen elättänyt koko perheen, kun miehellä on ollut paljon työttömyys jaksoja. Mies taas oli vastuussa enemmän, kun minä olin vauvalomalla.
Kyllä luulen, että naiset elättää paljonkin perheitä ja yksinhuoltajat vastaa lähes yksin lasten elatuksesta ja nämä yh on yleensä naisia.
Enkä ymmärrä, miten tänne AV:lle vastaavat naiset on kaikki onnistuneet saamaan noin hyvä palkkaisia miehiä, että mies tienaa montakertaa enemmän.
Meillä molemmilla suunnilleen sama palkka ja aina välillä siis vain toinen ollut töissä ja elättämnyt sen toisenkin.
Ja toisaalta, naisille ei makseta juurikaan palkkaa ja miehet saa hanttihommistakin parempaa palkkaa, kun korkealle koulutettu nainen.
Naisten töistä ei makseta, eikä niitä arvosteta. Tämän asian ovat viisaat miehet joskus aikoinaan päättäneet .
Mistä "naisten töistä" pitäisi maksaa paremmin?
Meillä sähköinsinööri saa saman verran, oli se mies tai nainen.
Samaten mitä olen ymmärtänyt sairaanhoitopiireistä niin mieshoitaja saa saman kuin nainen.
Kunhan on sama osaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä tienaan n. 1000e/kk josta maksan kaikki edellisestä liitosta olevan poikani menot, ja tasan puolet kaikista asumiskustannuksista, vakuutuksista, ja ruuasta ym. Avomieheni tienaa n. 3000e/kk. Kun maksan laskut, ja ruokakulut, minulle jää n. 50e/kk rahaa. En tiedä onko tämä oikein tai väärin,mutta näillä on mentävä.
Ei kuulosta reilulta, yksin asuessa saisit enemmän tukia (esim asumistuki), joten luultavasti pärjäisit paremmin. On reilua, että maksat oman poikasi menot, siihen saatkin elatusmaksua ja lapsilisää, mutta ruoka- ja asumismenoja pitäisi jakaa tasapuolisemmin jos yhdessä haluaa asua.
Ratkaisu voisi olla oikeisiin töihin meno?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä tienaan n. 1000e/kk josta maksan kaikki edellisestä liitosta olevan poikani menot, ja tasan puolet kaikista asumiskustannuksista, vakuutuksista, ja ruuasta ym. Avomieheni tienaa n. 3000e/kk. Kun maksan laskut, ja ruokakulut, minulle jää n. 50e/kk rahaa. En tiedä onko tämä oikein tai väärin,mutta näillä on mentävä.
Väärin on jos rakastaa silloin tukee ja auttaa.tämä aviomies haluaa vain hengailla kanssasi.miksi tyydyt??!
Koska se toinen joka rakastais tienaa 700€ kuussa joten nainen joutuisi tukemaan ja elättämään sitä.
Eihän sellainen käy päinsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ongelmaa niin kauan kun mies maksaa ja nainen loisii. toisinpäin ei onnistuisi
Noo, ei pidä yleistää. Kyllä meillä minä olen elättänyt koko perheen, kun miehellä on ollut paljon työttömyys jaksoja. Mies taas oli vastuussa enemmän, kun minä olin vauvalomalla.
Kyllä luulen, että naiset elättää paljonkin perheitä ja yksinhuoltajat vastaa lähes yksin lasten elatuksesta ja nämä yh on yleensä naisia.
Enkä ymmärrä, miten tänne AV:lle vastaavat naiset on kaikki onnistuneet saamaan noin hyvä palkkaisia miehiä, että mies tienaa montakertaa enemmän.
Meillä molemmilla suunnilleen sama palkka ja aina välillä siis vain toinen ollut töissä ja elättämnyt sen toisenkin.
Ja toisaalta, naisille ei makseta juurikaan palkkaa ja miehet saa hanttihommistakin parempaa palkkaa, kun korkealle koulutettu nainen.
Naisten töistä ei makseta, eikä niitä arvosteta. Tämän asian ovat viisaat miehet joskus aikoinaan päättäneet .
Vastasit itse omaan kysymykseesi tuossa tekstissä. Ihmettelit, miten AV:lle vastaavat naiset on onnistuneet saamaan noin hyväpalkkaisia miehiä (hauska ilmaisu muuten, ihan niin kuin naiset vain metsästäisivät rikkaita miehiä. No joo, ehkä jotkut, mutta aika harvinaista). Sitten totesit että miehet saa hanttihommista parempaa palkkaa kuin korkeammalle koulutetut naiset. Ehkä tässä se syy?
Toisaalta sitten kun katsellaan niitä hanttihommia tarkempaa ja palkkauksia esim ulkomaalaisen työvoiman käyttö, niin 3e tunti ei mielestäni ole hanttihommissa naisia parempaa palkkaa.
Miehet vaan tekee pidempää päivää ja kestävämpiä. Jos tienaa vaikka sen 6e tunti, niin pitää painaa lähes 12h. Sitten valitetaan kun ei osallistu kotona kotitöihin.
Kuka ne sinkkumiesten kotityöt tekee? Eihän sinkuilla niitä paljoa olekaan, mutta miksi niiden vähienkin tekeminen pitää lopettaa, kun mies muuttaa naisen kanssa yhteen? Onko vessan pesu kerran viikossa miehelle liikaa?
Onnekas kirjoitti:
Aika karmea takertuminen ja manipulointi paistaa, kun katsoo, miten täällä ”peukutusten” mukaan suhtaudutaan niihin, joilla rahatkin ei ole täydellisessä symbioosissa. Ihan käsittämätöntä, mutta ei toisaalta yllätä.
Itse en olisi ikinä suostunut yhteisiin rahoihin, mutta ilman sitäkin ollaan oltu onnellinen lapsiperhe 16 vuoden ajan. Jos on tarkka raha-asioissa ja toinen ei ole, yhteiselo ei käytännössä onnistu, jos on yhteiset rahat. En usko, että onnistuisi kahden tarkankaan tapauksessa, koska kummallakaan ei olisi tarvetta siihen, niin mitä järkeä? Kyllä itselle vaan väkisin tulee yhteisten rahojen vaatijoista mieleen siipeilijät, niin ei vaan toimisi.
Eli meillä ehdottomasti omat rahat ja tilit, mutta isoimmat pakolliset menot (asuminen, liikkuminen, ruoka ja päivittäistavara) tietysti jaetaan sovitusti. Periaatteessa menot pyritty jakamaan puoliksi, mutta vaimo välillä ollut kotona eri syistä, jolloin menot luonnollisesti ollut selvästi enemmän minun vastuulla. Satunnaisesti jonkun yllättävän ison menoerän olen maksanut vaimon puolesta, esim vaimon perintövero viimeisin esimerkki. Eli vaikka kummallakin on periaatteessa se oma talous, ei tietenkään toista pidä kyykyttää ja ymmärrettävistä syistä saa taloudellista apua mukisematta.
Jos ei niin pakolliset perheen menot (mökki, matkailu, arjen luksus) huomioidaan, maksan selvästi isomman osan menoista, mutta on minulla likimain tuplatulotkin vaimoon verrattuna. Ollaan nykyisin kuitenkin likimain keskitulon ääripäissä kummatkin, eli hyvin tullaan toimeen ja molemmille jää omaa rahaa, mutta mihinkään ökyilyyn ei olisi edes varaa.
Kiistaa tai närää raha-asioista on ollut tasan yhden lyhyen jakson aikana, kun tuloja oli yhteensä niin vähän, että ei oikein tahtonut riittää edes pakollisiin menoihin. Muuten ei kertaakaan ja vaikka maksan itse isomman osan kaikista menoista, se tuntuu täysin vapaaehtoiselta, enkä ole hetkeäkään tuntenut olevani hyväksikäytetty tai maksajan roolissa, vaikka olen meistä se selvästi pihimpi tapaus. Eläköön omat rahat ja omat tilit, mutta yhdessä etukäteen sovitut menot! Siipeilijää en katsoisi hetkeäkään, mutta vakka kantensa valitsee siinäkin tapauksessa.
Omat erilliset tilit toimii, jos tulot on molemmilla kohtuulliset ja niillä tulee toimeen, ja toimitaan juuri niinkuin teilläkin ettei olla kuitenkaan turhan tarkkoja omista rahoistaan vaan asioista voidaan sopia ja tarpeen tullen paremmin tienaava mukisematta maksaa. Ajatellaan perheen yhteistä hyvää eikä vaan oman lompakon kasvatusta.
Mutta sitten on nämä ääripäät, joissa toiselle ei jää pakollisten menojen jälkeen käyttörahaa juuri yhtään ja toinen elelee leveästi ja vaatii köyhempää maksamaan puolet kaikesta, jaksaen muistuttaa siitä miten hän silloin kerran maksoi vähän enemmän jostain. Se on ihan sairasta eikä todellakaan normaalia, rakastavaa perhe-elämää.
Edelleen olen sitä mieltä, että reiluinta ja yksinkertaisinta on jakaa kulut tulojen suhteessa. Enemmän tienaavalle jää enemmän rahaa mutta vähemmän tienaavalle myös jotain. Poikkeustilanteena se jos toinen tienaa oikeasti minimaalisesti esim kotihoidontuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ongelmaa niin kauan kun mies maksaa ja nainen loisii. toisinpäin ei onnistuisi
Noo, ei pidä yleistää. Kyllä meillä minä olen elättänyt koko perheen, kun miehellä on ollut paljon työttömyys jaksoja. Mies taas oli vastuussa enemmän, kun minä olin vauvalomalla.
Kyllä luulen, että naiset elättää paljonkin perheitä ja yksinhuoltajat vastaa lähes yksin lasten elatuksesta ja nämä yh on yleensä naisia.
Enkä ymmärrä, miten tänne AV:lle vastaavat naiset on kaikki onnistuneet saamaan noin hyvä palkkaisia miehiä, että mies tienaa montakertaa enemmän.
Meillä molemmilla suunnilleen sama palkka ja aina välillä siis vain toinen ollut töissä ja elättämnyt sen toisenkin.
Ja toisaalta, naisille ei makseta juurikaan palkkaa ja miehet saa hanttihommistakin parempaa palkkaa, kun korkealle koulutettu nainen.
Naisten töistä ei makseta, eikä niitä arvosteta. Tämän asian ovat viisaat miehet joskus aikoinaan päättäneet .
Mistä "naisten töistä" pitäisi maksaa paremmin?
Meillä sähköinsinööri saa saman verran, oli se mies tai nainen.
Samaten mitä olen ymmärtänyt sairaanhoitopiireistä niin mieshoitaja saa saman kuin nainen.
Kunhan on sama osaaminen.
No miksei ne insinöörimiehet ole insinöörinaisten kanssa yhdessä? Olisi varmaan helpompaa niin ei tarvitsisi täällä itkeä kun tyhmä hoitajavaimo vie rahat.
Niinpä, miksi ne typerät naiset haluavat hoitaa sairaita, lapsia ja vanhuksia. Ja vielä typerämpää on tietenkin siivota tai toimia palvelualoilla. Eivätkä edes tajua pyytää lisää palkkaa. Kannattas vaan kaikkien olla kovapalkkalkkaisissa asiantuntija tai johtotehtävissä. Sitten menevät vielä lapsia tekemään. Siinä kärsii ura ja palkkakehitys moniksi vuosiksi. Kaiken typeryyden lisäksi ovat vielä ahneita ja olettavat miehen käyttävän kovalla työllä ansaitsemiaan rahoja perheen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, miksi ne typerät naiset haluavat hoitaa sairaita, lapsia ja vanhuksia. Ja vielä typerämpää on tietenkin siivota tai toimia palvelualoilla. Eivätkä edes tajua pyytää lisää palkkaa. Kannattas vaan kaikkien olla kovapalkkalkkaisissa asiantuntija tai johtotehtävissä. Sitten menevät vielä lapsia tekemään. Siinä kärsii ura ja palkkakehitys moniksi vuosiksi. Kaiken typeryyden lisäksi ovat vielä ahneita ja olettavat miehen käyttävän kovalla työllä ansaitsemiaan rahoja perheen hyväksi.
Joo kyllä omaa tyhmyyttä on sellainen. Kyllä kaikki toimisi paremmin kun tyhmät naiset ymmärtäisivät kaikki opiskella sähköinsinööreiksi! Loppuisi se miesten rahoilla loisiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä tienaan n. 1000e/kk josta maksan kaikki edellisestä liitosta olevan poikani menot, ja tasan puolet kaikista asumiskustannuksista, vakuutuksista, ja ruuasta ym. Avomieheni tienaa n. 3000e/kk. Kun maksan laskut, ja ruokakulut, minulle jää n. 50e/kk rahaa. En tiedä onko tämä oikein tai väärin,mutta näillä on mentävä.
Ei kuulosta reilulta, yksin asuessa saisit enemmän tukia (esim asumistuki), joten luultavasti pärjäisit paremmin. On reilua, että maksat oman poikasi menot, siihen saatkin elatusmaksua ja lapsilisää, mutta ruoka- ja asumismenoja pitäisi jakaa tasapuolisemmin jos yhdessä haluaa asua.
Ratkaisu voisi olla oikeisiin töihin meno?
Ei niihin oikeisiin töihin tuosta vaan kävellä. Tässä nyt ei tiedetä syytä noin olemattoman surkeisiin tiloihin, luultavasti työttömyys, sairaus tai opiskelu. Työtön voisikin hakea töitä, mutta ei niitä välttämättä saa. Noin köyhän ei kannata muuttaa yhteen jos toinen ei ole valmis elättämään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä tienaan n. 1000e/kk josta maksan kaikki edellisestä liitosta olevan poikani menot, ja tasan puolet kaikista asumiskustannuksista, vakuutuksista, ja ruuasta ym. Avomieheni tienaa n. 3000e/kk. Kun maksan laskut, ja ruokakulut, minulle jää n. 50e/kk rahaa. En tiedä onko tämä oikein tai väärin,mutta näillä on mentävä.
Ei kuulosta reilulta, yksin asuessa saisit enemmän tukia (esim asumistuki), joten luultavasti pärjäisit paremmin. On reilua, että maksat oman poikasi menot, siihen saatkin elatusmaksua ja lapsilisää, mutta ruoka- ja asumismenoja pitäisi jakaa tasapuolisemmin jos yhdessä haluaa asua.
Miten ruoka- ja asumiskuluja pitäisi jakaa tasapuolisemmin, jos ne jaetaan nytkin 50-50 vaikka ap:n osuus olisi oikeastaan 2/3? Kun ei se lapsikaan ilmaiseksi asu ja syö.
Olkaa onnellisia, jos teillä on yhteiset rahat. Meillä oli exän kanssa todella tarkka jako, etten minä vain päässyt hyötymään hänen rahoistaan, kun ansaitsin paljon vähemmän. Koko avioliittoaika ihmeellistä pihikitinää, vaikka lapsiakin oli, ja puolisollani oli todella hyvät tulot. Alkoholiin, omiin vaatteisiin ja kaiken maailman vekottimiin löytyi kyllä rahaa, mutta muusta oli ainainen marina, kun joutui meitä mukamas elättämään.
No, nykyään on exä eikä se raha ole hänellekään aina sitä onnea taannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo elintasojen ero vaikuttaa puolisoiden suhteeseen ennemmin tai myöhemmin. Onneksi itse aikoinaan nuorena tajusin sen, että erilaisista yhteiskuntaluokista tulevien ihmisten elämäntavat aiheuttavat ristiriitoja (nimenomaan riitoja). Huomasin meidän arvomaailmojen eron, kun vielä seurustelin tytön kanssa joka oli perheestä, jossa ei tunnettu rahan puutetta. Heillä oli iso maatila ja tulot sen mukaiset. Minun kotona taas jouduttiin miettimään kaikki hankinnat tarkkaan, vaikka toisaalta ei meillä ruuasta ollut puutetta, mutta raha oli monesti tiukalla. Me nuoret ihastuttiin toisiimme, eikä siinä silloin omaisuuksia vertailtu, mutta myöhemmin asia alkoi vaivaamaan minua, kun vanhempani vielä varoittivat, mitä ongelmia siitä voisi tulla, kun rikas tyttö ja köyhempi poika menisivät yhteen. Koskaan me ei sovittu että lopetetaan seurustelu, mutta minä yritin vähentää ja vähentää tapaamisia kaikenlaisia tekosyitä keksien ja sitten se tyttökin varmaan tajusi, että tämä loppuu tähän. Kyllähän se sydänsuruja aiheutti, kun huomasin jonkin ajan kuluttua, että tämä tyttö alkoi seurustelemaan hyvän luokkakaverini kanssa. Ilmeisesti heillä kuitenkin meni hyvin, koska he sitten menivät vuosien jälkeen naimisiin. Itsekin löysin lopulta vaimon, mutta hän oli taas ihan vaatimattomista oloista, mutta ehkä meillä on mennyt kuitenkin paremmin, kun kumpikin ymmärrämme rahan todellisen arvon.
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia, jos teillä on yhteiset rahat. Meillä oli exän kanssa todella tarkka jako, etten minä vain päässyt hyötymään hänen rahoistaan, kun ansaitsin paljon vähemmän. Koko avioliittoaika ihmeellistä pihikitinää, vaikka lapsiakin oli, ja puolisollani oli todella hyvät tulot. Alkoholiin, omiin vaatteisiin ja kaiken maailman vekottimiin löytyi kyllä rahaa, mutta muusta oli ainainen marina, kun joutui meitä mukamas elättämään.
No, nykyään on exä eikä se raha ole hänellekään aina sitä onnea taannut.
Samat sanat.
Jos oma rakas laittaa viestiä kaupasta että paa tonni, kun käyttis on tyhjä, niin meillä vaimo tekee koneella jatkuvasti töitä, ni ei ole ongelma pistää sitä rahaa tilille. ku minä isänä kuitenkin vastaan ruokaostoksista ja taloudesta sekä lastenhoidosta yleisesti. Se saa olla maksajana joka tienaa enemmän.
t. Mies yrittäjä tulot 330- 970e kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy näköjään olla kiitollinen, että olen parisuhteessa, jossa rakastamme ja tuemme toisiamme pyyteettömästi. Kun elämä heittelee, tietää että joku on mun puolella, ja voin itse olla samalla tavalla rakkaani tukena kun on työttömyyttä, sairautta tai muuta. Ihan vain koska haluamme yhteistä onnea ja tehdä asioita yhdessä. Se kai se avioliiton pointti on - haluta toiselle kaikilla tavoin vähintään yhtä hyvää kuin itselle.
Meillä omat tilit, mutta yhteiset rahat kuitenkin. Yhdessä oltu reilut 23 vuotta, perheeseen kuuluu myös kolme teini-ikäistä lasta. Välillä taloutemme on ollut enemmän miehen varassa, tällä hetkellä on jo menty muutama vuosi niin, että minä ansaitsen nettona noin 500-1000 euroa enemmän kuukaudessa kuin mieheni (ns. keskituloisten töitä mieskin tekee). Se myös tarkoittaa sitä, että maksan suurempaa osuutta perheemme kuluista. Mulle se on ihan fine, yhteiseen hyvään ne rahat menevät. Eli ei meillä ole eri elintasoja perheessämme.
Miehellä 4000€ mulla 1000€. Opiskelen. Mun rahat menee ruokaan kokonaisuudessaan. Mies maksaa vuokran, sähkön, veden ja muut juoksevat laskut. Kummallekaan ei jää juuri koskaan mahdollisuutta mihinkään mielijohteiseen hankintaan. Yhteinen talous eikä riitoja.
Meillä molemmilla omat tilt, mies tienaa 4 kertaa enempi kuussa kuin minä eikä minun tulot mitkään pienet ole. Asumisen maksan minä mies muut, auto,vakuutukset, sähkö ym, jos minulta rahat loppu siirrän kätevästi miehen tililtä, välillä tulee otettua toimintatonni ja se vasta mukavaa onkin, eikä meillä riidellä rahasta rahaa on riittävästi tilillä sekä myös säästössä
Kun puhutaan samasta elintasosta, niin ei se välttämättä tarkoita sitä, että eurot menevät ihan tarkkaan tasan. Se tarkoittaa sitä, että toinen ei syö hanhenmaksaa ja toinen näkkileipää, toinen harrastaa, ostelee kalliita juttuja ja lomailee, toisella ei ole mahdollisuutta harrastaa mitään, hankkia mitään tai käydä missään lomilla, toinen tekee kaikki ostopäätökset ja toinen saa pyydellä viikkorahaa kuin lapsi jos jotain haluaa, toinen perustelee osallistumattomuuttaan kotitöihin isolla palkkapussillaan ja toinen on kiitollisen kodinhoitajan asemassa. Eihän tuollaisessa yhteiselämässä ole vähäisintäkään järkeä. Jos kumppanin asennemaailmassa tuollainen on oikein, niin kannattaa olla muuttamatta yhteen. Arvoristiriidat ovat niin suuria että siitä ei tule muuta kuin harmia.
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan samasta elintasosta, niin ei se välttämättä tarkoita sitä, että eurot menevät ihan tarkkaan tasan. Se tarkoittaa sitä, että toinen ei syö hanhenmaksaa ja toinen näkkileipää, toinen harrastaa, ostelee kalliita juttuja ja lomailee, toisella ei ole mahdollisuutta harrastaa mitään, hankkia mitään tai käydä missään lomilla, toinen tekee kaikki ostopäätökset ja toinen saa pyydellä viikkorahaa kuin lapsi jos jotain haluaa, toinen perustelee osallistumattomuuttaan kotitöihin isolla palkkapussillaan ja toinen on kiitollisen kodinhoitajan asemassa. Eihän tuollaisessa yhteiselämässä ole vähäisintäkään järkeä. Jos kumppanin asennemaailmassa tuollainen on oikein, niin kannattaa olla muuttamatta yhteen. Arvoristiriidat ovat niin suuria että siitä ei tule muuta kuin harmia.
No riippuu vähän tilanteesta. Meillä minulla on varaa kalliimpiin hankintoihin, koska minä en ole mällänyt kymppitonneja nettipokeriin. Ei se aina mene niin, että se vähävaraisempi on syytön omaan tilanteeseensa. Minusta elintason pitää olla sama, jos molemmat ovat panostaneet yhtä paljon perheen hyvinvointiin. Jos taas toinen on itse ryssinyt raha-asiansa pistämällä oman palkkansa sileäksi tai esimerkiksi vapaaehtoisesti jättäytynyt pois töistä, niin ei sitä elintasoa silloin tarvitse minusta tasata. Eri juttu jos on kyse vaikka sairaudesta.
Ei kuulosta reilulta, yksin asuessa saisit enemmän tukia (esim asumistuki), joten luultavasti pärjäisit paremmin. On reilua, että maksat oman poikasi menot, siihen saatkin elatusmaksua ja lapsilisää, mutta ruoka- ja asumismenoja pitäisi jakaa tasapuolisemmin jos yhdessä haluaa asua.