"Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon"

Esiintyykö Tauski hakatuissa metsissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei kaikki viherpiioertäjät!

Ostakaa sitä metsää. Omalla rahallanne. Suojelkaa, jättäkää rahat mätänemään sinne palstallenne, että hömötiasilla on ruoka-aitta kunnossa.

Aina sama juttu. Toisen lompakolla on helppoa suojella kaikkea.

Siitä vain, rahat tiskiin ja parisataa hehtaaria suojeluun

Helppo se on öyhöttää, kun on peritty metsä kaadettu ja paskottu eläimille elintärkeät alueet.

Omistavan ihmisen tulisi ymmärtää että omistus tuo vastuuta, maapallo ei kestä tuota hyväksikäyttöä mitä metsänomistajat harrastaa. Maapallo romahtaa kun siitä imetään kaikki mahdollinen hyöty ahneuden takia. Kun mikään ei riitä, on lopputulos tämä.

Luonnonperintösäätiö, tukekaa sitä. Antakaa maapallolle mahdollisuus.

Aukkohakkaaja, häpeä! Oot kelvoton.

Onkohan sullakaan taas minkään maan käsitystä siitä, kuinka homma toimii? Nämä puualueensa hakkauttaneet ovat velvollisia istuttamaan puuntaimia alueelle. Käypä huviksesi Brasilian sademetsissä katsomassa, miten siellä homma hoidetaan.

Ai niin, et voi, koska eivät istuta soijapeltojen viljellyille pelloille muuta kuin soijaa soijan perään. Joka vuosi. Ja sitten odotetaan sydän kurkussa, milloin tuo monoviljely kostautuu ja pelto lopettaa sadon antamisen tai iskee joku kasvitauti ja lopuksi tulee kausi, jolloin loppukin multa huuhtoutuu tuulen mukana ja jäljellä on täysin hyödytöntä autiomaata.

Soijaa roudataan karjalle rehuksi. Ehkäpä siihen asiaan vaikuttaminen pelastaa ne metsät. Totta hemmetissä Kiinaan pitää roudaa vessapaperia ja pahvia, hehän ovat oman maansa jo pilanneet. Lihantuotanto pitää heil puolittua, niin eiköhän meiltä roudata sikaa sinne ja näin me teemme saman omalle maalle, mitä kinukit eka teki omalleen.

Ihan kuule ihmisille ruuaksi sitä soijaa tuotetaan. Suomessa soijaa ei käytetä esim. naudoilla, koska parempi hyötysyhde tulee nurmiruokinnalla (+rehunurmella ), apilalla, härkäpavulla ja rypsillä. Kaikki kotimaisia ja vastuullisia valintoja. Ja Kiinaan menee muuten niitä sian ruhonosia, mitkä Suomessa eivät kelpaa kuin lähinnä jätteeksi. 

Tsekkaapa huviksesi tietolähteitä, niin opit että soijaa viljellään erityisesti karjan rehuksi. Katsos karjataloutta on muuallakin kuin Suomessa. Ja tuodaanhan sitä rehuksi Suomeenkin, oliko linnuille ja sioille. Hyvin hyvin pieni määrä on ihmisen käyttöön, sillä ei suurta vaikutusta ole viidakoiden raivaamiseen.

Soijaa tuodaan Suomeen vihreiden rehuksi, myönnetään.

Vierailija kirjoitti:

Esiintyykö Tauski hakatuissa metsissä?

Kaikki helsinkiläiset ja tamperelaisetkin asuvat hakatussa metsässä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän vihreät yrittävät toisten omistamia metsiä suojella niin sitä enemmän niitä joutuu metsänomistaja joko harventaa tai kaataa. Ei kukaan halua omaa metsää jonkun toisen hallitsemaksi. Varsinkin jos sieltä yritetään etsiä jotain uhanalaista lintua ja tätä kautta metsänomistaja ei saisi metsästään yhtään puuta kaataa. Suojelkaa vain mutta sitä enemmän puuta kaatuu.

Tässähän on jo vuosia yritetty kehittää sellaista metsänhoitomallia, jossa metsänomistaja saa rahansa ja suojelua ylläpidetään. Ei suojelu ja metsänkäyttö sulje toisiaan kokonaan pois kuin harvoissa tapauksissa. Nyt täytyy vaan jatkaa sellaisen metsänhoitomallin kehittämistä, jossa molemmat mahdollistuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän vihreät yrittävät toisten omistamia metsiä suojella niin sitä enemmän niitä joutuu metsänomistaja joko harventaa tai kaataa. Ei kukaan halua omaa metsää jonkun toisen hallitsemaksi. Varsinkin jos sieltä yritetään etsiä jotain uhanalaista lintua ja tätä kautta metsänomistaja ei saisi metsästään yhtään puuta kaataa. Suojelkaa vain mutta sitä enemmän puuta kaatuu.

Tässähän on jo vuosia yritetty kehittää sellaista metsänhoitomallia, jossa metsänomistaja saa rahansa ja suojelua ylläpidetään. Ei suojelu ja metsänkäyttö sulje toisiaan kokonaan pois kuin harvoissa tapauksissa. Nyt täytyy vaan jatkaa sellaisen metsänhoitomallin kehittämistä, jossa molemmat mahdollistuvat.

Sellaista vain ei ole. Kaikenlaiset jatkuvat kasvatukset joissa puumäärä joudutaan pudottamaan kolmannekseen eivät vain kasva, eivät sido hiiltä, ovat erittäin alttiita tuhoille. Meillä on jo vuosikymmenet jätetty avohakkuissakin suojavyöhykkeitä ja tehty tulevia lahopuita, jotka jos ei heti niin tulevaisuudessa ovat varsinaisia ekopuita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän vihreät yrittävät toisten omistamia metsiä suojella niin sitä enemmän niitä joutuu metsänomistaja joko harventaa tai kaataa. Ei kukaan halua omaa metsää jonkun toisen hallitsemaksi. Varsinkin jos sieltä yritetään etsiä jotain uhanalaista lintua ja tätä kautta metsänomistaja ei saisi metsästään yhtään puuta kaataa. Suojelkaa vain mutta sitä enemmän puuta kaatuu.

Tässähän on jo vuosia yritetty kehittää sellaista metsänhoitomallia, jossa metsänomistaja saa rahansa ja suojelua ylläpidetään. Ei suojelu ja metsänkäyttö sulje toisiaan kokonaan pois kuin harvoissa tapauksissa. Nyt täytyy vaan jatkaa sellaisen metsänhoitomallin kehittämistä, jossa molemmat mahdollistuvat.

Sellaista vain ei ole. Kaikenlaiset jatkuvat kasvatukset joissa puumäärä joudutaan pudottamaan kolmannekseen eivät vain kasva, eivät sido hiiltä, ovat erittäin alttiita tuhoille. Meillä on jo vuosikymmenet jätetty avohakkuissakin suojavyöhykkeitä ja tehty tulevia lahopuita, jotka jos ei heti niin tulevaisuudessa ovat varsinaisia ekopuita.

Siksihän niitä kehitetään edelleen, kunnes sellainen löytyy. Ei pidä ajatella, että on vain kaksi vaihtoehtoa, vaan nähdä uusia mahdollisuuksia.

Avohakkuualueet ovat kivoja, toivon että niitä saadaan lisää. Suomessa on liikaa synkkää pimeää metsää. Peräti 80 % pinta-alasta, enemmän kuin missään Euroopassa.

Sielu lepää jos silmä näkee kauas. Toivon että metsiä vähennetään, ja Suomen tuhannet järvet pääsevät paremmin esiin.

Vaalitaan kansallismaisemaa

trv kuvataiteilija, maisemamaalari, taivaanrannanmaalari

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuualueet ovat kivoja, toivon että niitä saadaan lisää. Suomessa on liikaa synkkää pimeää metsää. Peräti 80 % pinta-alasta, enemmän kuin missään Euroopassa.

Sielu lepää jos silmä näkee kauas. Toivon että metsiä vähennetään, ja Suomen tuhannet järvet pääsevät paremmin esiin.

Vaalitaan kansallismaisemaa

trv kuvataiteilija, maisemamaalari, taivaanrannanmaalari

Viime kesänä joku Vihreä esitti, että pitää hakata aukkoja siten, että valtateiltä näkee järviä eikä aina vain metsää ja metsää. Kun ne järvet kuitenkin siinä alle 500 m päässä tiestä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Syksyllä tein havainnon lintulaudalla, että sieltä puuttuu hömötiaiset kokonaan.  Ihmettelin ja aikani ja menin sitten selailemaan nettiä. Sieltäpä löytyi tietoa juuri tästä asiasta. Hömötiainen on hävinnyt Suomesta, mutta ei juurikaan Norjasta ja Ruotsissakin vain hieman vähentynyt.

Tässä jokuaika sitten laitoin toisen ruokintalaudan ihan metsän laitaan ja kas kummaa, tänään näin siellä tämän talven ensimmäiset hömötiaiset. Niitä oli kaksi kappaletta. Ilahduin suuresti.

Hömötiainen pärjää loistavasti ja on levinnyt Euroopan kaikkiin maihin, myös sellaisiin joissa metsiä vain vähän.  Hömötiainen (willow tit)  on luokiteltu "a bird  of least-concern by the International Union for Conservation of Nature"  eli vähiten huolta herättävä -

----eli  täällä tekovihreät levittävät  jälleen kerran hysteriaa joka perustuu valehteluun.

joo, avohakkuualueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sellä tavataan paljon useampia lajeja kuin synkkämetsässä.

aluskasvit , kukat ja mehiläiset rakastavat valoa. Pölyttäjiä tarvitaan,  nehän ovat uhkaavasti vähentyneet (päinvastoin kuin hömötiaiset) --joten lisätään avohakkuuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän vihreät yrittävät toisten omistamia metsiä suojella niin sitä enemmän niitä joutuu metsänomistaja joko harventaa tai kaataa. Ei kukaan halua omaa metsää jonkun toisen hallitsemaksi. Varsinkin jos sieltä yritetään etsiä jotain uhanalaista lintua ja tätä kautta metsänomistaja ei saisi metsästään yhtään puuta kaataa. Suojelkaa vain mutta sitä enemmän puuta kaatuu.

Tässähän on jo vuosia yritetty kehittää sellaista metsänhoitomallia, jossa metsänomistaja saa rahansa ja suojelua ylläpidetään. Ei suojelu ja metsänkäyttö sulje toisiaan kokonaan pois kuin harvoissa tapauksissa. Nyt täytyy vaan jatkaa sellaisen metsänhoitomallin kehittämistä, jossa molemmat mahdollistuvat.

Sellaista vain ei ole. Kaikenlaiset jatkuvat kasvatukset joissa puumäärä joudutaan pudottamaan kolmannekseen eivät vain kasva, eivät sido hiiltä, ovat erittäin alttiita tuhoille. Meillä on jo vuosikymmenet jätetty avohakkuissakin suojavyöhykkeitä ja tehty tulevia lahopuita, jotka jos ei heti niin tulevaisuudessa ovat varsinaisia ekopuita.

Siksihän niitä kehitetään edelleen, kunnes sellainen löytyy. Ei pidä ajatella, että on vain kaksi vaihtoehtoa, vaan nähdä uusia mahdollisuuksia.

Tottakai jatkuvasti kokeillaan ja kehitellään, mutta valitettavasti mikään toimintamalli ei ole lähellekkään avohakkuun veroinen, esimerkiksi kuusikon jatkuvakasvatus ei onnistu lahottajasienten ja kirjanpainajan takia. Omissa metsissäni olen yrittänyt vaalia monimuotoisuutta ja tekemällä tehä lahopuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei kaikki viherpiioertäjät!

Ostakaa sitä metsää. Omalla rahallanne. Suojelkaa, jättäkää rahat mätänemään sinne palstallenne, että hömötiasilla on ruoka-aitta kunnossa.

Aina sama juttu. Toisen lompakolla on helppoa suojella kaikkea.

Siitä vain, rahat tiskiin ja parisataa hehtaaria suojeluun

Miksi suojeleminen on vain varakkaiden oikeus? Miksi pienituloiset, joilla ei ole varaa ostaa metsää, ei saa olla huolissaan tästä? Eikö luonto ole meidän kaikkien yhteinen asia? Jollekin sairaalle työttömälle se metsä voi olla ainoita iloja elämässä. Hän ei saisi puhua sen puolesta? Miksi metsä nähdään aina vain rahan kautta eikä ikinä itseisarvona itsessään? Mä säästän omaan metsään ja suojelen sen heti, jos voin. Nykyään on Metso-ohjelma ja Luonnonperintösäätiö, jotka maksavat hyvin suojelualueista.

Ei luonto/metsä ole yhteinen asia, vaikka Suomen poikkeuksellinen jokamiehenoikeus niin saattaakin harhauttaa luulemaan.

Joku aina omistaa ne pellot, niityt, metsät ja saa hyödyntää niitä haluamallaan tavalla. Arvo muodostuu kapitalismin mukaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Kenenkään ei tarvitse säästää metsäpalstaansa sen köyhän sairastelijan ulkoilua varten jos tarvitsee rahaa omaan elämäänsä ja rahaa saa puuta myymällä.

Ei onneksi eletä kommunismissa

Tiedätkös, että maanomistus ei anna sinulle lupaa tuhota esimerkiksi eläinlajeja sukupuuttoon?

Sinä aikana, kun elämää on maapallolla ollut, on 99,9% lajeista kokenut sukupuuton ja hävinnyt pallon päältä. Oletkos nähnyt viimeaikoina paljoa dinosauruksia? Toisaalta krokotiili on säilynyt lähes sellaisenaan monin verroin ihmisen palloilun ajan.

Mitään uutta ja kummallista ei ole tapahtumassa. Normaalia evoluution pyörien pyörimistä ajan loputtomissa syvyyksissä.

Luonto ei tarvitse suojelua, luonto selviää aina. Tavalla tai toisella. Ilman hömötiaista tai hömötiaisen kanssa.

Nytkään ei ole tap

Ei luonto tarvitse muuta, kuin suojelua ihmiseltä itseltään.

Vierailija kirjoitti:

Ohisalokin tuuletti puheenjohtajana, kuinka taas suojeltiin luontoa valtion omaisuudella.

Itse hän toki osti lainarahalla sijoitusasunnon pääkaupunkiseudulta. Ei varmasti edes käynyt mielessä, että olisi ostanut samalla rahalla metsää ja suojellut sen köyhien ja sairaiden virkistysalueeksi ja antanut kasvaa umpeen ikimetsäksi turvaten monimuotoisuutta.

Ai niin, siitähän ei olisi saanut silloin mitään tuloja.  Toisen omaisuuteen, eli metsään voidaan toki miettiä käyttörajoituksia luonnonsuojelun varjolla.

Vihreillä ja luonnonsuojelijoilla on kaksoisstandardit elämänsä joka asiassa.

No Vihreillä ei kyllä ole mitään tekemistä ympäristön kannsa, täynnä komukkaa ja vassaria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan omasta lapsuudesta, kun lintulaudalla kävi kaikenlaisia lintuja syömässä..mm. punatulkkuja...

Nykyään asun kyllä eri paikassa, mutta ainoat linnut jotka käy syömässä, on talitintit ja yksi tikka...

Rakastan lintuja, ja toivoisin näkeväni niitä kaikkia joita lapsenakin sain nähdä. Mutta onko ne hävinneet sitten kokonaan joiltain alueilta?

Ennen varis kraakahti aamuhämärissä heti joulun jälkeen tietäen vuodenajan kääntyneen kevättä kohti. Nyt ei yhtään varista eikä harakkaa.  Pikkulinnut on tietenkin kuukahtaneet pakkasiin.  Vanhoja suojaisia metsiä joissa olisi kehittynyt syötävää, kun ei ole.   Mutta onhan meillä nyt sellua.  Nauttikaa sellusta.  Ja rahasta, mitä kaikkea rompetta sillä voikaan ostaa.

Pitäisikö lapset jättää lukutaidottomiksi, sairaat ja vanhukset hoitamatta jotta puut voidaan jättää metsiin mätänemään? Tuot mieleen joskus tapaamani hönön vanhan ämmän joka oli perustamassa vanhainkotia vanhoille lypsylehmille. Enkä tarkoita nyt Äkkijyrkkää.

Ihana vanha nainen, kumpa hänenlaisiaan olisi enemmän <3 Olisi hienoa jos lypsylehmät saisivat kokea nautintoa elämässään kaiken sen kärsimyksen jälkeen. Olla vapaita siemennyksistä, olla vapaita kytkyeistä ja ainaisista sisätiloista, olla vapaina kivuista ja särysitä ja elää onnellista aikaa lajitoveriensa seurasta nauttien. Hieno haave.

Heinolaisen vihreän aktiivin Sannamari Simpasen mukaan lehmien keinosiemennys on raiskaus. Navetta on keskitysleiri jossa lehmiä riistetään maidon tuottamiseksi. Kirjoitus löytyy Itä-Hämeen mielipideosastolta viikon parin takaa.

Tämä kertookin näiden aktivistien ajatusmaailmasta. Lehmä rinnastetaan ihmiseen kun puhutaan raiskauksista. Eläimen oikeudet ovat samanveroiset ihmisen oikeuksien kanssa ja tärkeämpiä kuin ihmisen ravinnon saanti. Kyseessä on kuitenkin aikuinen nainen mutta ajattelu on täysin todellisuudesta vieraantunutta.

Näitä ajatuksia ihmisen ja eläimen samanarvoisuudesta on esitetty aiemminkin. Tulee mieleen sosiaalidarwinismi ja eugeniikka missä hylätään ajatus ihmisarvosta. Mutta pohjimmiltaan nämä ajatukset tulevat jo esikristilliseltä ajalta. Nykyinen ajatus ja käsitys ihmisarvosta on taas kristillisen etiikan tuottama.

Päinvastoin: kertoo ihmisen sivistyneisyyden tasosta mitä paremmin hän huolehtii eläimistään. Ei ole vain tehotuotantovaihtoehtoa, vaan on myös mahdollista pitää eläimistä hyvää huolta.

Jos haluaa juoda maitoa ja tukea eläinten hyvinvointia, niin welfare qualityllä on tällä hetkellä tiukimmat ehdot eläinten hyvinvoinnin kannalta. Juustoportin hiilineutraali on welfare quality-maitoa.

(Juustoportin Vapaan lehmän maito sai ensimmäisenä Euroopassa maailmanlaajuisen eläinten hyvinvointia mittaavan edistyneen tason Welfare Quality® -sertifikaatin. Maito kerätään hyvinvointisopimustiloilta, joille maksetaan tavallista korkeampaa tuottajahintaa. Lehmät elävät vapaasti pihatoissa ja ulkoilevat ympäri vuoden, kesäisin lehmät pääsevät laitumelle.)

Tuolla selitetään, että welfare qualityssä ylitetään lain minimitaso ja tarkastellaan eläinten hyvinvointia enemmän eläimen itsensä kautta ja sen näkökulmasta huomioiden mm. sosiaalisia tarpeita enemmän.

https://armentabenessi.fi/blog/2018/10/11/welfare-quality-sertifikaatti…

Sua on kyllä helppo narrata näillä sertifikaateilla. Luuletko, että se lehmä lähtee pihalle laiduntamaan, kun se saa syödä sisällä? Ja kyllä, puhun myös noista "vapaista lehmistä". Teille vihreille kyllä kaikki nämä sumutukset kelpaavat.

Kyllähän nuita joka kesä karkaa ihan omasta halustaan luontoon saakka. Milloin rikkovat aidat ja milloin karkaavat teuraskuljetuksen tieltä. Riippuuhan se siitäkin onko nautojen mahdollista kerätä lehdeksiä ym. luonnonkasviravintoa vai onko tarjolla tuoretta nurmea vai mitä mistäkin löytyy. Naudat nauttivat myös liikkumisesta etenkin jos ovat säästyneet tehotuotannossa jalkaongelmilta.

Luetko vain iltapäivälehtien ja Animalian juttuja? Onko sulla mitään konkretiaa lehmien maailmasta ja elämästä vai oletko täysin vieraantunut todellisuudesta? 

Olen ollut mm. korjaamassa aitoja sen jälkeen kun lehmät ovat karanneet. Olen myös ollut päästämässä lehmiä luonnonlaitumelle, jossa ovat saaneet syödä luonnosta löytyvää ruokaa. Tiesitkö muuten, että aikuisetkin naudat hoitavat toisiaan aika paljon silloin kun ne saavat toteuttaa itseään vapaana laumassa? Parressahan tuo ei ole mahdollista, niinkuin ei itsensäkään hoitaminen.

Vähänpä sinäkin todellisuudesta tiedät. Luonnonlaidun on ilmeisesti kesantopelto, jonne ummessa olevat lehmät ja hiehot on päästetty. Tiedoksesi, että niille päästetään sekä parsi- että pihattonavetoista lehmiä ja hiehoja.

Parsinavetoissakin lehmät voivat hoitaa kaveriaan. Kyllä, parressa on myös tilaa liikkua. Tämähän tulee tietysti mielipidevaikuttajille uutena asiana. Ja joo, olen ollut töissä nuorempana tiloilla-sekä parsi- että pihattonavetoissa. Siksi en usko ihan ensimmäisenä näitä palstan tarinointeja. Olen enemmänkin pöyristynyt siitä, millaista propagandaa ja virheellistä asiaa tällä palstalla kirjoitetaan. 

 

Oletko koskaan ajatellut, että muillakin on kokemuksia maatiloilla työskentelystä ja joillain on opintojakin takana? Kaikilla ihmisillä ei suinkaan ole samanlaiset kokemukset, vaan ihmisillä on erilaisia kokemuksia erilaisilta tiloilta. Luonnonlaidun voi olla vaikka luonnonsuojelualue, jossa on laidunnussopimus tilallisen kanssa. Ei nuo kovin ummessa vaikuttaneet olevan kun juottivat vasikoitaan. Ehkäpä se oletkin sinä jolla on puutteelinen tietämys asioista.

"Parteen kytkeminen estää nautoja käyttäytymästä lajilleen tyypillisesti. Esimerkiksi kehonhoito, liikkuminen ja sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin rajoitettua.

Parren tyyppi ja mitat määrittävät, kuinka luontaiset ylösnousu- ja makuullemenoliikkeet onnistuvat. Jalostuksen myötä nautojen koko on kasvanut, joten vanhat parret ovat joskus naudoille liian pieniä."

https://www.elaintieto.fi/nauta/nauta-tuotantoelaimena/

"Laidunyrittäjälle luonnonlaitumista on hyötyä juuri siinä, että eläimille on laaja laidunnusalue ja hyvää syötävää. Helanderin kyytöille tämä on parhain mahdollinen paikka, jossa kesiään viettää. Niille löytyy suojaisia makuupaikkoja metsäsaarekkeista ja monipuolisesti ruokaa. Lehmät syövät hyvinkin tasaisesti kaiken pois, vaikka aluetta ei ole mitenkään lohkotettu. Aidan toisella puolella järviruoko kohoaa korkealle päidemme yläpuolelle. Ruokohelpi on kuulemma nautojen herkkua.

Hänen mielestään täytyy ymmärtää, miten suojelualueita kannattaa hoitaa ja miten siellä pitää ottaa huomioon erilaiset luontoarvot ja -tyypit ja myös se, miksi mikäkin kohde on luonnonsuojelualue."

https://www.metsa.fi/projekti/lumovoimaa/laidunyrittajien-kokemuksia/#m…

Eli ensin kerrot yksipuolisesti juuri sitä samaa, mitä olen lukenut lukuisten animalioiden kirjoittamana. Tarkoituksenmukaista maalittamista. Edelleen ydinsanomani on, että asiat eivät ole musta-valkoisia. Kommenttiesi perusteella olet mielelläsi lynkkaamassa parsinavetat ja annat ymmärtää, kuinka vain harvat lehmät kirmaavat lajinomaisesti innoissaan laitumelle. 

Lisäksi kaikki on suhteellista. Oletko nähnyt mummoja ja pappoja ulkona? Heräsin tähän todellisuuteen , kun olin tiloilla töissä ja isoäitini oli samaan aikaan sairaalassa. Isoäitiäni ei syötetty eikä ruokittu/huolehdittu ruokailun onnistumisesta leikkauksen jälkeen. Loppujen lopuksi siskoni meni nuorena tyttönä syöttämään tätä. Hoitajia ei kiinnostanut muuta kuin viedä se ruoka. Jos lehmille olisi tehnyt tuollaista, eikä olisi kiinnittänyt asiaan tarkkaan huomiota, niin olisi tullut potkut. 

Luin, että "hölmöläinen"...