"Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon"

Olen tosi surullinen tästä sellutehtaasta nimenomaan luonnon näkökulmasta. Kukaan ei ota tätä huomioon, kun iloitsee asialla. Vuosia on jauhettu monimuotoisuuden heikkenemisestä, ikimetsien katoamisesta ja niiden uhanalaisista lajeista. Lämmin virtsa sukassa lämmittää vain hetken.

On loistava asia, että vihreillä on kuitenkin vastaus joka ongelmaan. He itsekin eivät käytä lentokoneita, tai autoja. Vai muistinko asian väärin????

No onhan se nyt parempi että tehdään kuutiosta puuta markalla vessapaperia kiinalaisille, kun että tehtäisiin siitä lääkinnällinen tuhat biofilmiä tuhannella markalla kappale. Ensimmäiseen menee noin Suomen verran metsää ja tienataan satku, toiseen Oulun verran ja tienataan miljardi.

Minä olen kokoomuskeskustalainen mies ja minusta on hienoa olla banaanivaltio joka tekee halpaa bulkkishittiä vailla jalostusarvoa kiinalaisille. Olkaa kilttejä kiinalaiset, pyyhkikää perseenne minuunkin että sitä teidän ihanaa ulotaikapölyä tarttuu minuunkin. Raha ei haise <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rukalla on ainakin hömppiksiä vaikka kuinka paljon. Olivat ihan umpikesyjä, tulivat hakemaan kädestä ruokaa, istahtivat pipolle ja katselivat kivasti silmiin.

Tuollainen kesyys viittaa siihen että luonnollista elinympäristöä ei ole ja linnun on pakko tulla lähemmäs ihmistä saadakseen ruokaa. Varmaan kiva kokemus mutta linnun kannalta ei lainkaan kiva.

Hömotiainen on tuollainen luonnostaan, siitä nimi. Näin oli jo lapsuudessani 70-luvulla, antoivat jopa ottaa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Jos hölmötiainen lentäisi 100m päähän pois hakkuuaukealta haukkojen silmistä, niin ruokaakin voisi löytyä. Eläinkunta on osannut sopeutua miljoinien vuosien ajan metsäpalojen jättämiin aukkoihin, niin osaa se sopeutua myös ihmisen tuhannen vuoden sisään jättämiin aukkoihin.

Täälläpäin maata alkaa olla hakkuaukkoja vieri vieressä. Ensin hakataan paljaaksi yksi kohta, sitten vähän matkan päästä, sitten siitä välistä, sitten vierestä jne. Ja tietysti kaivetaan kannotkin ylös ja ojitetaan vielä ristiin rastiin. Sääliksi käy muitakin kuin hömötiaisia. Järkyttävää, että metsäluontoa hyödynnetään pelkästään puutalouden ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Muistan omasta lapsuudesta, kun lintulaudalla kävi kaikenlaisia lintuja syömässä..mm. punatulkkuja...

Nykyään asun kyllä eri paikassa, mutta ainoat linnut jotka käy syömässä, on talitintit ja yksi tikka...

Rakastan lintuja, ja toivoisin näkeväni niitä kaikkia joita lapsenakin sain nähdä. Mutta onko ne hävinneet sitten kokonaan joiltain alueilta?

Minä ostin lapsuuskotini pari vuotta sitten ja laitoin lintulaudan samaan paikkaa missä se oli minun lapsuudessani. Silloin siinä kävi vaikka mitä lajeja, pidin niistä kirjaa ja lintuja harrastava opettajakin oli ihan innoissaan siitä lajien kirjosta. Nyt on käynyt tali- ja sinitiaisia, käpytikka, mustarastas, viherpeippo ja yksittäinen kuusitiainen. 

Lähimetsä oli täynnä hömötiaisia, nyt en ole nähnyt yhtäkään. Samoin kesällä tuli mieleen, että siitä taitaa olla yli kymmenen vuotta, kun olen nähnyt viimeksi peltosirkun. Vielä surullisemmaksi tämän tekee se, että olen vasta 32-vuotias. Nopeaa on tämä kato.

Vierailija kirjoitti:

Kun muutimme tänne, lintulaudallamme kävi hömötiaisia, kuusitiaisia, töyhtötiaisia. Sitten naapuri hakkasi vanhan metsän ympäriltä. Ei käy enää kuin talitiaisia ja sinitiaisia.

Sama juttu meillä. Oli vaikka mitä lintuja lintulaudallamme ja lähimaastossa retkeillessä saattoi bongata paljon lisää. Myös muu eläimistö oli runsasta. Tuulivoimaloiden tulo naapuriin vei kaikki. Lintulaudalla ei näy enää edes punatulkkuja tai mustarastaita, ei lennä kurkiaurat keväisin ja syksyisin kylätien yli, läheiseltä lammelta katosivat kaikki erilaiset korennot. Ennen muuttolinnut kokoontuivat syysmuuttomatkalle lähtiessään tuohon meidän naapuriin korviahuumaavan konsertin säestyksellä. Ei enää.

Ja kaikki tämä vain rahan takia. Kyllä ihminen on surkea olento, tyhmä ja paha.

Nythän on vielä niin että sellusta saatava hinta on laskenut, koska hienopaperia ei juuri enää osteta koska digitalisaatio. Siinä menee Lapin viimeiset satavuotiaat metsät vessapaperiksi. Olen muuten ruvennut sääntelemään omaa paperinkäyttöäni tarkasti, myös vessapaperin, vaikka ette tätä ehkä halunneetkaan kuulla.

Onko yleistyneitä luontaisia vihollisia kun naakatkaan ihan harmittomia?

Vierailija kirjoitti:

Lahjoittakaa Luonnonperintösäätiölle. Linkolan perustama, mies eli nakerrellen käpyjä joten rahat menee todellakin tarkoituksiinsa. Luonnonperintösäätiö sekä säätiöi ETTÄ suojelee metsän, joten ovat kahden lukon takana.

Katsokaa Luonnonperintösäätiö facebookista. Sieltä voi ostaa esim lahjaksi metsää, ja ne lähettää kauniin sertifikaatin lahjansaajalle. Meillä yritys laittaa 1% heille vuosittain, moni muu tekee samoin.

Kiitos muistutuksesta. Tuoltahan saa "ostaa" vaikka vitosella metsää, joten sopii myös pienituloisen kohteeksi. Useimmilla järjestöillä on minimimaksu noussut älyttömyyksiin, joten tässäpä hyvä kohde  Löytyy myös muualta kuin facebookista, jossa en ole :)

Kiitos tästä ketjusta. En ole ainoa, joka ajattelee ja huomaa tämän. T: Landella asuva, joka on huolissaan luonnon köyhtymisestä

Vierailija kirjoitti:

Onko yleistyneitä luontaisia vihollisia kun naakatkaan ihan harmittomia?

Juu, ihminen. 

Kyllä hömön ja muiden vanhojen metsien lajien ahdingon syyt on ihan tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsien tilanne on kyllä surullinen, muka ollaan ah niin metsäkansaa, vaikka suurin osa Suomen metsistä on puupeltoa tai nuorehkoa metsää, jossa biodiversiteetti on huono. Ja sitten jos tämän ottaa esille, harva haluaa edes myöntää, miten surkea tilanne on. "Kyllä Suomessa metsää riittää!" kun ei riitä sitä vanhaa metsää jota eniten tarvittaisiin kun kaikki hakataan ja pirstaloitetaan! "Kyllä se kasvaa takaisin" niin, olettaen että alueen annetaan olla koskemattomana 150 vuotta, mutta annetaanko ikinä? Suomessa on se 5% noin vanhaa metsää jäljellä (eikä sitäkään varmaan olisi jos ei olisi suojeltu) joten siitä voi pätellä. Suomalaisten luontosuhde on todella retuperällä nykyään. Maaseudulla asuvien mielestä joku 5v vanha hakkuuaukea, risukko tai puupelto on hienoa luontoa ja jos on eri mieltä niin teilataan kaupunkilaiseksi viherpiipertäjäksi joka ei ole metsää nähnytkään. (Olen asunut sekä maalla että kaupungissa, en tarkoita nyt luoda vastakkainasettelua, nämä ovat omia kokemuksiani.)

Ainakin meidän kylällä ne metsien hakkauttajat ovat juuri niitä kaupunkilaisia. Asuvat itse muualla, eivät ole näkemässä sitä raiskaamista. Meidän kylätien varret on kohta paljaaksi parturoitu, perijät hakkauttavat, kun saavat helppoa rahaa. Isäni opetti minulle, että talousmetsääkin saa vain harventaa ja millään motolla sinne ei saa mennä maapohjaa pilaamaan. Mutta kun elämäntapamme on mikä on, metsät kaadetaan ja tehdään kakkapaperiksi.

Vierailija kirjoitti:

Viherpipertäjät ja muut narkkarit eivät ymmärrä,  että hakattu metsä kasvaa takaisin ja vieläpä suhteellisen nopeasti.

Voi lol, etkö ole kuullut, että eri-ikäisissä metsissä viihtyvät eri lajit? Ei riitä, että puu kasvaa täyteen mittaansa sen 60-80 vuotta, koska eliöstö ei ole enää samaa.

Pienet suojelualueet eivät riitä turvaamaan Suomen lintukantoja:

– Ympäri vuoden Suomessa eläviin lintuihin metsien käsittely vaikuttaa merkittävästi, sanoo johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

Erityisesti näin kävi Etelä-Suomessa, jossa suojelumetsien osuus kaikista metsistä on hyvin pieni. Pohjois-Suomen suojelualueilla monet lajit säilyivät. Pohjoisessa suojeltuja metsiä on huomattavasti enemmän ja laajempia alueita.

Tutkimusjakson aikana merkitsevästi väheni viisi lajia; hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka.

Lajit vähenivät tutkimuksen mukaan myös suojelualueilla, erityisesti Etelä-Suomessa, jossa suojeltuja metsiä on vähän verrattuna Pohjois-Suomeen. Metsätalous vaikuttaa siis erityisesti eteläisiin lintukantoihimme.

–Hakkuiden vaikutus heijastuu helpommin pienien suojelualueiden kantoihin. Se mitä tapahtuu pienien suojelualueiden ulkopuolella, heijastuu myös suojelualueille, Virkkala sanoo.

Mikäli suojeltujen metsien osuus on pieni, suojelualueiden ulkopuolisten talousmetsien voimaperäiset hakkuut heijastuvat haitallisesti myös suojelualueiden metsien lintupopulaatioihin, Virkkala sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11314846

Suomi voisi olla metsäteollisuuden mahtimaa, vaikka 10% Etelä-Suomen metsistä suojeltaisiin. Nykyisen bulkin sijaan tehtäisiin tuotteita, joiden myyntihinnat ovat kymmen tai satakertaisia vessapaperisellun hintaan verrattuna. On surkeaa todeta, että huippulaatuisesta puusta tehdään jotain keskitasoista. Nyt paras puu ei päädy sinne missä sille olisi paras käyttötarkoitus. Esim. huippulaatuisesta huonekalukoivusta voidaan tehdä vaneria, johon kelpaisi vähän huonompikin materiaali.

Suomi on maa, jossa yhä poltetaan saunanuunissa 5000€ arvoisia visakoivuja, kun ei ymmärretä puun todellista arvoa. Oma kuntani pisti hakkeeksi upeat lehmukset, joita useat puusepät havittelivat raaka-aineekseen.

Rakentakaa hömötiasille pönttojä. Tavallinen talitiaisen pönttö, joka täytetään sahajauholla. Hömötiainen haluaa itse "rakentaa" pönttönsä. Siksi sahajauho.

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla ja itkua pukkaa silmään, kun lenkillä käy. Kammottavan rumia, suuria hakkuuaukioita joka puolella, myös kylätien varrella. Kun metsien vanhat omistajat kuolevat, muualla asuva perikunta hakkauttaa metsät heti kun pystyy.

Toinen on nämä tuulivoimateollisuusalueet. Järkyttävää luonnon tuhoamista. Metsää kaadetaan satoja hehtaareja myllyjen, sähkölinjojen ja uusien teiden tieltä. Viis veisataan eläimistä tai lähellä asuvista ihmisistä. Voimaloiden lähellä asuvat ihmiset on tuomittu asumaan teollisuusalueen reunalla loppuikänsä, koska kukaan ei noita taloja osta. Ajatelkaa, rakennat talon metsään, koska haluat rauhaa ja hiljaisuutta ja juuri se sinulta viedään. Samalla tuhotaan säälimättä eläinten kodit ja asuinalueet. Käsittämätöntä toimintaa. Kepuilta en tätä ihmettele, mutta miten ihmeessä vihreät ajavat tätä tihutyötä?

Tuulivoimaloita ei rakenneta metsän keskelle vaan esim. rannikolle. Tai kerro toki ihmeessä missä olisi kaadettu satoja hehtaareja?

Vierailija kirjoitti:

Rakentakaa hömötiasille pönttojä. Tavallinen talitiaisen pönttö, joka täytetään sahajauholla. Hömötiainen haluaa itse "rakentaa" pönttönsä. Siksi sahajauho.

Ei se pönttö mitään auta jos ei ole sopivaa ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla ja itkua pukkaa silmään, kun lenkillä käy. Kammottavan rumia, suuria hakkuuaukioita joka puolella, myös kylätien varrella. Kun metsien vanhat omistajat kuolevat, muualla asuva perikunta hakkauttaa metsät heti kun pystyy.

Toinen on nämä tuulivoimateollisuusalueet. Järkyttävää luonnon tuhoamista. Metsää kaadetaan satoja hehtaareja myllyjen, sähkölinjojen ja uusien teiden tieltä. Viis veisataan eläimistä tai lähellä asuvista ihmisistä. Voimaloiden lähellä asuvat ihmiset on tuomittu asumaan teollisuusalueen reunalla loppuikänsä, koska kukaan ei noita taloja osta. Ajatelkaa, rakennat talon metsään, koska haluat rauhaa ja hiljaisuutta ja juuri se sinulta viedään. Samalla tuhotaan säälimättä eläinten kodit ja asuinalueet. Käsittämätöntä toimintaa. Kepuilta en tätä ihmettele, mutta miten ihmeessä vihreät ajavat tätä tihutyötä?

Tuulivoimaloita ei rakenneta metsän keskelle vaan esim. rannikolle. Tai kerro toki ihmeessä missä olisi kaadettu satoja hehtaareja?

Ihmettelen kanssa tätä, ne tuulivoimalat mitä itse olen Pohjanmaalla nähnyt ovat metsän keskellä, tietty sinne on tiet vedetty. Eivät haittaa omaa retkeilyä kauempaa katsottuna, mutta siinä alla se lavanviuhuminen on outo fiilis. Olisiko tapa säilyttää edes vähän vanhaa metsää jättää ne tuulivoimaloiden väliin kehittymään? Se maapalsta tuottaa jo tarpeeksi rahaa sähkönä.