Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos (ja se on iso jos) vety pääsee hyvin vauhtiin nyt niin se voi olla mainio välivaiheen ratkaisu ainakin raskaalle liikenteelle, mutta se ikkuna menee ennenpitkää kiinni kun akkutekniikka kehittyy ja sitten vety jää historiaan joitain erittäin marginaalisia käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Mitään sellaista akkutekniikkaa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä edes näköpiirissä joka samalla painolla tarjoaa saman energiamäärän kuin vety raskaassa kalustossa. Ja pitkät ranget ja nopean tankkaamisen.

Dieselveturit on vaihtuneet kauan sitten sähköisiksi. Pk seudulla on jo aika paljon akkukäyttöisiä sähköbusseja. Tuota ei olis vielä 5 vuotta sitten uskonut kukaan.

Mutta yksikään veturi ei kulje nyt eikä tulevaisuudessa akuilla.

Paikallisliikenteen bussi on sähköistyksen kannalta kohtuullisen helppo: ei hyötykuormakriittinen, latausinfra on omalla varikolla ja liikenne pienellä alueella.

Noista on ilman muuta hyvä aloittaa, samoin lähijakelu ja terminaaliliikenne ovat oivia kandidaatteja sähköistämisen ensi vaiheelle. Akkujen painoja irvistellessä kannattaa kuitenkin muistaa että myös tavaraa pitkiä matkoja kumipyörillä rahdatessa tilavuus on paljon painoa useammin rajoittava tekijä.

Riippuu täysin kuljetettavasta tavarasta. Jos akut vievät pois hyötykuormasta vaikkapa aiemmin mainitut 10 000 kiloa, se maksaa yrittäjälle kun saman tavaramäärän kuljettaminen vaatii useamman ajokerran. Eikä taida kovin kauas rekka muuten mennä 10 000 kiloisten akkujen kanssa?

Mitä se yrittäjälle maksaa jos massaperusteinen kuormausaste on 15 000 kiloa vajaa ja rahtisopimuksessa hinnoitteluperusteena laskennallinen paino, kuten useimmiten on? Et tainnut oikein ymmärtää lukemaasi viestiä ja sen takia leikkasit suurimman osan pois?

Jos kykenee kuljettamaan vähemmän tavaraa akkujen paino takia, niin se maksaa. Myös latausaika maksaa. Siksi vety tulee rekkojen ammattiliikenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetytaloudessa joduttaisiin myös uudistamaan jakeluinfraa raskaalla kädellä koska vedyn paikallinen varastointi on melkoisen kallista puuhaa.

.

Vetymoduuli tuottaa vetyä paikallisesti ja säilöön sen painesäiliöön, josta asiakas tankkaa sen vaikka rekkaansa. Niin vaikeaa ja kallista se on.

Aika rankasti yksinkertaistettu kuvaus mutta ei se mitään.

Kerropa paljonko tuollainen paikallinen vetymoduuli maksaa?

Riippuu siitä paljonko sen on tarkoitus tuottaa vetyä, ja kuinka iso säiliö kylkeen laitetaan. Käsittääkseni hinta on miljoonasta ylöspäin.

Eli sanotaan vaikka 1.4M siihen moduuliin ja tuotantokustannukset päälle.

Ei liene ihan muuta auton takia kannattava investointi.

Miksi raskaassa kalustossa pitäisi olla painavat akut kun vety hoitaa homman helpommalla ja ilman latauksia ja pitkälläkin rangella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetytaloudessa joduttaisiin myös uudistamaan jakeluinfraa raskaalla kädellä koska vedyn paikallinen varastointi on melkoisen kallista puuhaa.

.

Vetymoduuli tuottaa vetyä paikallisesti ja säilöön sen painesäiliöön, josta asiakas tankkaa sen vaikka rekkaansa. Niin vaikeaa ja kallista se on.

Aika rankasti yksinkertaistettu kuvaus mutta ei se mitään.

Kerropa paljonko tuollainen paikallinen vetymoduuli maksaa?

Riippuu siitä paljonko sen on tarkoitus tuottaa vetyä, ja kuinka iso säiliö kylkeen laitetaan. Käsittääkseni hinta on miljoonasta ylöspäin.

Eli sanotaan vaikka 1.4M siihen moduuliin ja tuotantokustannukset päälle.

Ei liene ihan muuta auton takia kannattava investointi.

Siksipä niitä asemia tuleekin ensin muutamia ammattikäyttöä ajatellen, ja tosiaan pelkillä alkoholihaittoihin menevällä rahalla voisi rakentaa kaikki Suomessa tarvittavat vetyasemat. Kyse on vain valinnoista mitä yhteiskunta tekee. Ja myös alkoholin tuotannon reipas vähentäminen olisi suurempi ympäristöteko kuin sähköautot, joilla ei ole mitään tekemistä ympäristön pelastamisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetytaloudessa joduttaisiin myös uudistamaan jakeluinfraa raskaalla kädellä koska vedyn paikallinen varastointi on melkoisen kallista puuhaa.

.

Vetymoduuli tuottaa vetyä paikallisesti ja säilöön sen painesäiliöön, josta asiakas tankkaa sen vaikka rekkaansa. Niin vaikeaa ja kallista se on.

Aika rankasti yksinkertaistettu kuvaus mutta ei se mitään.

Kerropa paljonko tuollainen paikallinen vetymoduuli maksaa?

Riippuu siitä paljonko sen on tarkoitus tuottaa vetyä, ja kuinka iso säiliö kylkeen laitetaan. Käsittääkseni hinta on miljoonasta ylöspäin.

Eli sanotaan vaikka 1.4M siihen moduuliin ja tuotantokustannukset päälle.

Ei liene ihan muuta auton takia kannattava investointi.

Eli sinun on vaikea ymmärtää miten bensiininkin jakelu on alkanut ja kehittynyt? Samoilla argumenteillahan sitäkin on varmaan vastustettu.

"Ei liene ihan muuta(man) auton takia kannattava investointi."

Useampi taho kehittelee sähköllä toimivia lentokoneita. En ole kuullut vastaavaa vetypuolella. Eiku olihan se zeppelin, sori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos (ja se on iso jos) vety pääsee hyvin vauhtiin nyt niin se voi olla mainio välivaiheen ratkaisu ainakin raskaalle liikenteelle, mutta se ikkuna menee ennenpitkää kiinni kun akkutekniikka kehittyy ja sitten vety jää historiaan joitain erittäin marginaalisia käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Mitään sellaista akkutekniikkaa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä edes näköpiirissä joka samalla painolla tarjoaa saman energiamäärän kuin vety raskaassa kalustossa. Ja pitkät ranget ja nopean tankkaamisen.

Dieselveturit on vaihtuneet kauan sitten sähköisiksi. Pk seudulla on jo aika paljon akkukäyttöisiä sähköbusseja. Tuota ei olis vielä 5 vuotta sitten uskonut kukaan.

Mutta yksikään veturi ei kulje nyt eikä tulevaisuudessa akuilla.

Paikallisliikenteen bussi on sähköistyksen kannalta kohtuullisen helppo: ei hyötykuormakriittinen, latausinfra on omalla varikolla ja liikenne pienellä alueella.

Noista on ilman muuta hyvä aloittaa, samoin lähijakelu ja terminaaliliikenne ovat oivia kandidaatteja sähköistämisen ensi vaiheelle. Akkujen painoja irvistellessä kannattaa kuitenkin muistaa että myös tavaraa pitkiä matkoja kumipyörillä rahdatessa tilavuus on paljon painoa useammin rajoittava tekijä. Käytännössä lähinnä polttoaineita, tukkipuuta ja maa-ainesta ajetaan niin että yhdistelmä on useimmiten (yli 80%) massaperusteisesti  lähes täynnä. 

Toinen juttu on sitten ne ajokilometrit -  kotimaan rahtiliikenteessä esimerkiksi mainitun tukkirekan keskimääräinen rahtausmatka on noin 100km ja pisimpiä reittejä ajavat mm. maitoautot joiden keskimääräinein rahtausmatka on noin 200km. 

Keskimääräinen rahtausmatka käsittäen koko kotimaan kumipyörillä kulkevan rahtiliikenteen osalta on ~60km ja keskimääräinen massaperusteinen kuormausaste vain 70%. 

Noiden lukujen perusteella on ihan selvää että sähköistysvaraa löytyy paikallisbussiliikenteen ja lähijakelun ulkopuoleltakin varsin paljon.

Kiitoksia asiallisesta ja perustellusta vastauksesta, se on aika harvinaista täällä.

Mistä olet löytänyt lukemat joihin viittasit vastauksessasi?

Uskoisin että tuo rahtausmatka käsittää hyvinkin paljon lähialueella tapahtuvaa jakeluajoa jossa sähkö olisi hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.

Tuo massaperusteinen kuormausaste on siinä mielessä mielenkiintoinen että se tosiaan antaisi mahdollisuuden kuljettaa isoakin akustoa mukana aika monessa tapauksessa.

Olisi myös mielenkiintoista löytää samoja lukemia vaikkapa keski-euroopasta jossa raskaan liikenteen mitta- ja painorajat ovat käsittääkseni tiukemmat kuin täällä.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/97265/Raportteja_25_2014.pd…

Esim tuosta ELY-keskuksen rapsasta löytyy suurinpiirtein vastaavat lukemat, voi olla että juuri tuosta ne ovat aiemmin mieleen jääneet. Itse olen toisen polven yrittäjä alalla, joten näihin on pitänyt perehtyä ihan senkin takia. Meillä ei vielä yhtään sähkövehkeitä ole, mutta mielenkiintoisia aikoja eletään ja moni muukin yrittäjä lisäkseni seuraa kehitystä tällä hetkellä tosi tarkasti.

Jos tukkirekan nuppi painaisi vaikkapa 10 000 - 20 000 kiloa enemmän akkujen takia kuin nyt, moni uppoaisi metsätiehen. Ne kun eivät ole mitään asfalttibaanoja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi raskaassa kalustossa pitäisi olla painavat akut kun vety hoitaa homman helpommalla ja ilman latauksia ja pitkälläkin rangella?

Aika tyhmä kysymys. Kun liiketoiminnasta on kyse niin se mitä viivan alle jää ratkaisee. Jos akkuja raahaamalla rahti siirtyy halvemmalla kuin vetyä tankkaamalla, niin sitten raahataan akkuja, ei se sen kummempaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos (ja se on iso jos) vety pääsee hyvin vauhtiin nyt niin se voi olla mainio välivaiheen ratkaisu ainakin raskaalle liikenteelle, mutta se ikkuna menee ennenpitkää kiinni kun akkutekniikka kehittyy ja sitten vety jää historiaan joitain erittäin marginaalisia käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Mitään sellaista akkutekniikkaa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä edes näköpiirissä joka samalla painolla tarjoaa saman energiamäärän kuin vety raskaassa kalustossa. Ja pitkät ranget ja nopean tankkaamisen.

Dieselveturit on vaihtuneet kauan sitten sähköisiksi. Pk seudulla on jo aika paljon akkukäyttöisiä sähköbusseja. Tuota ei olis vielä 5 vuotta sitten uskonut kukaan.

Mutta yksikään veturi ei kulje nyt eikä tulevaisuudessa akuilla.

Paikallisliikenteen bussi on sähköistyksen kannalta kohtuullisen helppo: ei hyötykuormakriittinen, latausinfra on omalla varikolla ja liikenne pienellä alueella.

Noista on ilman muuta hyvä aloittaa, samoin lähijakelu ja terminaaliliikenne ovat oivia kandidaatteja sähköistämisen ensi vaiheelle. Akkujen painoja irvistellessä kannattaa kuitenkin muistaa että myös tavaraa pitkiä matkoja kumipyörillä rahdatessa tilavuus on paljon painoa useammin rajoittava tekijä.

Riippuu täysin kuljetettavasta tavarasta. Jos akut vievät pois hyötykuormasta vaikkapa aiemmin mainitut 10 000 kiloa, se maksaa yrittäjälle kun saman tavaramäärän kuljettaminen vaatii useamman ajokerran. Eikä taida kovin kauas rekka muuten mennä 10 000 kiloisten akkujen kanssa?

Mitä se yrittäjälle maksaa jos massaperusteinen kuormausaste on 15 000 kiloa vajaa ja rahtisopimuksessa hinnoitteluperusteena laskennallinen paino, kuten useimmiten on? Et tainnut oikein ymmärtää lukemaasi viestiä ja sen takia leikkasit suurimman osan pois?

Jos kykenee kuljettamaan vähemmän tavaraa akkujen paino takia, niin se maksaa. Myös latausaika maksaa. Siksi vety tulee rekkojen ammattiliikenteeseen.

Et näemmä vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. Kokeilepa vielä kerran?

Vierailija kirjoitti:

Jos akkuja raahaamalla rahti siirtyy halvemmalla kuin vetyä tankkaamalla, niin sitten raahataan akkuja, ei se sen kummempaa ole.

Tottakai siirtyy vedyllä halvemmalla kun ei tarvitse odotella latauksia ja rangeakin on paljon enemmän, eikä painavia akkuja syömässä laskutettavaa hyötykuormaa. Kuinka moneen kertaan sama asia pitää käydä läpi, pete?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos (ja se on iso jos) vety pääsee hyvin vauhtiin nyt niin se voi olla mainio välivaiheen ratkaisu ainakin raskaalle liikenteelle, mutta se ikkuna menee ennenpitkää kiinni kun akkutekniikka kehittyy ja sitten vety jää historiaan joitain erittäin marginaalisia käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Mitään sellaista akkutekniikkaa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä edes näköpiirissä joka samalla painolla tarjoaa saman energiamäärän kuin vety raskaassa kalustossa. Ja pitkät ranget ja nopean tankkaamisen.

Dieselveturit on vaihtuneet kauan sitten sähköisiksi. Pk seudulla on jo aika paljon akkukäyttöisiä sähköbusseja. Tuota ei olis vielä 5 vuotta sitten uskonut kukaan.

Mutta yksikään veturi ei kulje nyt eikä tulevaisuudessa akuilla.

Paikallisliikenteen bussi on sähköistyksen kannalta kohtuullisen helppo: ei hyötykuormakriittinen, latausinfra on omalla varikolla ja liikenne pienellä alueella.

Noista on ilman muuta hyvä aloittaa, samoin lähijakelu ja terminaaliliikenne ovat oivia kandidaatteja sähköistämisen ensi vaiheelle. Akkujen painoja irvistellessä kannattaa kuitenkin muistaa että myös tavaraa pitkiä matkoja kumipyörillä rahdatessa tilavuus on paljon painoa useammin rajoittava tekijä.

Riippuu täysin kuljetettavasta tavarasta. Jos akut vievät pois hyötykuormasta vaikkapa aiemmin mainitut 10 000 kiloa, se maksaa yrittäjälle kun saman tavaramäärän kuljettaminen vaatii useamman ajokerran. Eikä taida kovin kauas rekka muuten mennä 10 000 kiloisten akkujen kanssa?

Mitä se yrittäjälle maksaa jos massaperusteinen kuormausaste on 15 000 kiloa vajaa ja rahtisopimuksessa hinnoitteluperusteena laskennallinen paino, kuten useimmiten on? Et tainnut oikein ymmärtää lukemaasi viestiä ja sen takia leikkasit suurimman osan pois?

Jos kykenee kuljettamaan vähemmän tavaraa akkujen paino takia, niin se maksaa. Myös latausaika maksaa. Siksi vety tulee rekkojen ammattiliikenteeseen.

Et näemmä vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. Kokeilepa vielä kerran?

Et osaa selittää asiaa ymmärrettävästi. Etkä edes itse sitä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Jos tukkirekan nuppi painaisi vaikkapa 10 000 - 20 000 kiloa enemmän akkujen takia kuin nyt, moni uppoaisi metsätiehen. Ne kun eivät ole mitään asfalttibaanoja.

pete kyllä tulee ja tekee metsään asfalttitien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos akkuja raahaamalla rahti siirtyy halvemmalla kuin vetyä tankkaamalla, niin sitten raahataan akkuja, ei se sen kummempaa ole.

Tottakai siirtyy vedyllä halvemmalla kun ei tarvitse odotella latauksia ja rangeakin on paljon enemmän, eikä painavia akkuja syömässä laskutettavaa hyötykuormaa. Kuinka moneen kertaan sama asia pitää käydä läpi, pete?

Siirtyykö halvemmalla vielä jos vetykilo maksaa miljoona euroa? Satatuhatta euroa? Tuhat euroa? Sata euroa? Kymmenen euroa?  Viisi euroa? Paljonko vety saa maksaa että akkuja ei enää kannata raahata? Osaatko perustella?

En liene väärässä jos veikkaan että sinä et ole kuunaan yhtäkään yritystä pyörittänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi raskaassa kalustossa pitäisi olla painavat akut kun vety hoitaa homman helpommalla ja ilman latauksia ja pitkälläkin rangella?

Aika tyhmä kysymys. Kun liiketoiminnasta on kyse niin se mitä viivan alle jää ratkaisee. Jos akkuja raahaamalla rahti siirtyy halvemmalla kuin vetyä tankkaamalla, niin sitten raahataan akkuja, ei se sen kummempaa ole.

Jos sähkörekalla yrittää ajaa täydellä kuormalla 8 - 10 tuntia, niin kauanko kestää ladata akut uutta kuskia varten, ja pitkällekö akuilla pääsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos akkuja raahaamalla rahti siirtyy halvemmalla kuin vetyä tankkaamalla, niin sitten raahataan akkuja, ei se sen kummempaa ole.

Tottakai siirtyy vedyllä halvemmalla kun ei tarvitse odotella latauksia ja rangeakin on paljon enemmän, eikä painavia akkuja syömässä laskutettavaa hyötykuormaa. Kuinka moneen kertaan sama asia pitää käydä läpi, pete?

Siirtyykö halvemmalla vielä jos vetykilo maksaa miljoona euroa?

Mutta kun se ei maksa, ja Olkiluoto 3 voisi tuottaa paljon vetyäkin kotimaan tarpeisiin. Ei paljon maksa se puuha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tukkirekan nuppi painaisi vaikkapa 10 000 - 20 000 kiloa enemmän akkujen takia kuin nyt, moni uppoaisi metsätiehen. Ne kun eivät ole mitään asfalttibaanoja.

pete kyllä tulee ja tekee metsään asfalttitien.

Peten käsityskyky asioista on kyllä perin vähäinen.

muut on jo tienneet palstan modet vasta  sen tajunneet. olette 2v ajastanne jäljessä. kävittekö sateenkaari saunasta vai miten tajusitte.

Pete on kohta taas puskenut täyden "työpäivän" vauvapalstalla. Ja huomenna taas heti aamusta sama touhu jatkuu. Ei ehdi koskaan ajamaan sähköautollaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos tukkirekan nuppi painaisi vaikkapa 10 000 - 20 000 kiloa enemmän akkujen takia kuin nyt, moni uppoaisi metsätiehen. Ne kun eivät ole mitään asfalttibaanoja.

Turhaa selittää petelle. Sen ei järki riitä käsittämään asiaa.