Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Eli jumitat edelleenkin vain polttokennoissa, vaikka vetyä voidaan käyttää helposti polttomoottorissakin, jolloin auton elinkaari on helposti 20 - 30 vuotta. Eli Suomeenkin sopiva.
Voihan sitä vetyä polttaa vaikka pönttöuunissa, jos haluaa, mutta ei siitä sähkölämmityksen kilpailijaksi ole. Vähän sama juttu tuo polttomoottorissa poltaminenkin on. Pienessä mittakaavassa hauska idea, mutta kun hyötysuhde on mitä on niin sitten tarvitaankin tänne kahden uuden olkiluodon sijaan kolme uutta olkiluotoa. Siis sen nyt starttaavan lisäksi, ja sillä edellytyksellä että puhutaan vain henkilöautoista ja raskas liikenne kulkee edelleen dieselillä.
Nykyään on jo vetyrekkoja, vetybusseja, vetyjunia yms. Jos Suomesta saa tulevaisuudessakin vain dieseliä, tulevat vetyrekat eivät sitten tuo tänne enää rahtia. EU:n alueella raskas kalusto on siirtymässä yhä enemmän vetyyn. Se on saasteetonta, ja sitä riittää loputtomiin.
aivan, eli tarvitaan lisää uusia olkiluotoja että saadan raskaskin liikenne vedyllä liikkumaan. eli sitten voidaan valita esim. neljä uutta olkiluotoa (polttokennot) tai kuusi uutta olkiluotoa (vetypolttomoottorit). kumman sinä valitsisit?
Ei tarvita, koska vetyä voidaan tuottaa nykyään suoraan auringonvalolla. Prosessi toimii jo nyt kannattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Eli jumitat edelleenkin vain polttokennoissa, vaikka vetyä voidaan käyttää helposti polttomoottorissakin, jolloin auton elinkaari on helposti 20 - 30 vuotta. Eli Suomeenkin sopiva.
Voihan sitä vetyä polttaa vaikka pönttöuunissa, jos haluaa, mutta ei siitä sähkölämmityksen kilpailijaksi ole. Vähän sama juttu tuo polttomoottorissa poltaminenkin on. Pienessä mittakaavassa hauska idea, mutta kun hyötysuhde on mitä on niin sitten tarvitaankin tänne kahden uuden olkiluodon sijaan kolme uutta olkiluotoa. Siis sen nyt starttaavan lisäksi, ja sillä edellytyksellä että puhutaan vain henkilöautoista ja raskas liikenne kulkee edelleen dieselillä.
Ja sähköauton kokonaishyötysuhde oli siis se 0.25.
parempi se aina on kuin vedyllä, reilusti. sen sanelee fysiikka, ei auta vaikka kuinka kiukuttelisit.
Tuskinpa erot ovat suuria kuin otat huomioon sähköauton akkujen valmistukseen menevän energiamäärän. Ne muuttuvat kuitenkin ongelmajätteeksi 8 - 12 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. Vetykaasun voi kyllä puristaa nestemäistä vetyä vastaavaa tiheyteen, mutta siitä ei ole mitään hyötyä koska edes valtavan kalliit ja painavat komposiittirakenteiset painesäiliöt ei kestä niin valtavaa painetta. Toisaalta jo pelkkä vedyn paineistaminen tai nesteyttäminen jäähdyttämällä kuluttaa niin paljon energiaa, että vety ei ole järkevä ratkaisu henkilöautojen voimanlähteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.
Paikallisesti vetyä tuottaviin asemiin? Laitatko linkit vielä uudestaan, ne ovat sinulla varmasti jossain tallessa?
En keräile linkkejä 1700 sivun keskustelussa.
Voi hitsi. Olin ihan varma että kun sinulla kerrankin olisi ollut jotain väitteitäsi tukevaa mitä tarjota niin olisit varmasti laittanut talteen. Olisihan se kymmenen vuoden käsienheiluttelu-urasi kiistattomia kohokohtia. Taisi kuitenkin olla niin, että tälläkään kertaa mitään annettavaa ei ollut vaan koitit sumeilematta huiputtaa. Et taida osata edes hävetä?
Mitäpä jos lukisit koko keskustelun? Linkit on laitettu moneenkin kertaan.
Tuo löytyi nopeasti Googlella:
ei liittynyt mitenkään vedyn tuottamiseen paikallisesti eli siellä missä sitä jaellaan, siis siihen mistä oli puhe. oliko jotain paremmin osuvaa?
Kannattaa varmaan kysyä suoraan tuosta lehdestä jossa artikkeli oli. Varmaan osaavat kertoa siellä enemmän aiheesta. Vetyä siis aletaan tuottamaan, päinvastoin kuin väitit, joten varmaan sitä jotenkin myös jaellaan.
Onko lukutaidossasi vikaa vai otitko jo muutaman liikaa?
Edelleen odotetaan niitä Suomeen sopivia paikallisen tuotannon konsepteja. Sinähän niistä tuolla aiemmin uhosit ja sitten linkitit "lähteeksi" jutun isosta tuotantolaitoksesta joka ei liity asiaan mitenkään. Miksi minä tuon jutun julkaisseesta lehdestä mitään kyselisin kun selvästikin ongelma on sinun korviesi välissä eikä lehdessä?
"Jätän sähköautoilun, surullista" – Vuorineuvos Jorma Eloranta ihmettelee jopa "1500 e/kk"-lataushintoja Helsingin keskustassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Eli jumitat edelleenkin vain polttokennoissa, vaikka vetyä voidaan käyttää helposti polttomoottorissakin, jolloin auton elinkaari on helposti 20 - 30 vuotta. Eli Suomeenkin sopiva.
Voihan sitä vetyä polttaa vaikka pönttöuunissa, jos haluaa, mutta ei siitä sähkölämmityksen kilpailijaksi ole. Vähän sama juttu tuo polttomoottorissa poltaminenkin on. Pienessä mittakaavassa hauska idea, mutta kun hyötysuhde on mitä on niin sitten tarvitaankin tänne kahden uuden olkiluodon sijaan kolme uutta olkiluotoa. Siis sen nyt starttaavan lisäksi, ja sillä edellytyksellä että puhutaan vain henkilöautoista ja raskas liikenne kulkee edelleen dieselillä.
Ja sähköauton kokonaishyötysuhde oli siis se 0.25.
parempi se aina on kuin vedyllä, reilusti. sen sanelee fysiikka, ei auta vaikka kuinka kiukuttelisit.
Tuskinpa erot ovat suuria kuin otat huomioon sähköauton akkujen valmistukseen menevän energiamäärän. Ne muuttuvat kuitenkin ongelmajätteeksi 8 - 12 vuodessa.
olet nyt tätä ongelmajäteväitettäsi toistellut täällä lähes päivittäin jo sen 8-12 vuotta mutta vieläkään se ei ole todeksi muuttunut. ihailtavaa sinnikkyyttä, ajattele jos valjastaisit sen paskanpuhumisen ja autistisen jankkaamisen sijaan johonkin hyödylliseen? ties vaikka olisit jo energiakriisin ihan omin käsin ratkaissut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.
Paikallisesti vetyä tuottaviin asemiin? Laitatko linkit vielä uudestaan, ne ovat sinulla varmasti jossain tallessa?
En keräile linkkejä 1700 sivun keskustelussa.
Voi hitsi. Olin ihan varma että kun sinulla kerrankin olisi ollut jotain väitteitäsi tukevaa mitä tarjota niin olisit varmasti laittanut talteen. Olisihan se kymmenen vuoden käsienheiluttelu-urasi kiistattomia kohokohtia. Taisi kuitenkin olla niin, että tälläkään kertaa mitään annettavaa ei ollut vaan koitit sumeilematta huiputtaa. Et taida osata edes hävetä?
Mitäpä jos lukisit koko keskustelun? Linkit on laitettu moneenkin kertaan.
Tuo löytyi nopeasti Googlella:
ei liittynyt mitenkään vedyn tuottamiseen paikallisesti eli siellä missä sitä jaellaan, siis siihen mistä oli puhe. oliko jotain paremmin osuvaa?
Kannattaa varmaan kysyä suoraan tuosta lehdestä jossa artikkeli oli. Varmaan osaavat kertoa siellä enemmän aiheesta. Vetyä siis aletaan tuottamaan, päinvastoin kuin väitit, joten varmaan sitä jotenkin myös jaellaan.
Onko lukutaidossasi vikaa vai otitko jo muutaman liikaa?
Edelleen odotetaan niitä Suomeen sopivia paikallisen tuotannon konsepteja.
Perehdy vaikka Saksan tai Japanin paikalle kuljetettaviin vetymoduuleihin, jotka tekevät vetyä paikallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Eli jumitat edelleenkin vain polttokennoissa, vaikka vetyä voidaan käyttää helposti polttomoottorissakin, jolloin auton elinkaari on helposti 20 - 30 vuotta. Eli Suomeenkin sopiva.
Voihan sitä vetyä polttaa vaikka pönttöuunissa, jos haluaa, mutta ei siitä sähkölämmityksen kilpailijaksi ole. Vähän sama juttu tuo polttomoottorissa poltaminenkin on. Pienessä mittakaavassa hauska idea, mutta kun hyötysuhde on mitä on niin sitten tarvitaankin tänne kahden uuden olkiluodon sijaan kolme uutta olkiluotoa. Siis sen nyt starttaavan lisäksi, ja sillä edellytyksellä että puhutaan vain henkilöautoista ja raskas liikenne kulkee edelleen dieselillä.
Ja sähköauton kokonaishyötysuhde oli siis se 0.25.
parempi se aina on kuin vedyllä, reilusti. sen sanelee fysiikka, ei auta vaikka kuinka kiukuttelisit.
Tuskinpa erot ovat suuria kuin otat huomioon sähköauton akkujen valmistukseen menevän energiamäärän. Ne muuttuvat kuitenkin ongelmajätteeksi 8 - 12 vuodessa.
olet nyt tätä ongelmajäteväitettäsi toistellut täällä lähes päivittäin jo sen 8-12 vuotta mutta vieläkään se ei ole todeksi muuttunut.
Kyllähän litiumakkujätettä on jo nyt paljon purkaamoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!
Siksi sä Teppo trollaat vetyautoista, että sulla olisi varaa polttiksen korvaajaan, kun sähköautoissa arvonalema on todella pientä tai arvo jopa nousee uudessa autossa. Vetypommeissa arvo suorastaan romahtaa. 80k mirain hinta muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta on n. 30k eli kevyet 50 k alenemaa.
Tosin et kyllä saa rahoitusta 30k autoonkaan
Eli jumitat edelleenkin vain polttokennoissa, vaikka vetyä voidaan käyttää helposti polttomoottorissakin, jolloin auton elinkaari on helposti 20 - 30 vuotta. Eli Suomeenkin sopiva.
Voihan sitä vetyä polttaa vaikka pönttöuunissa, jos haluaa, mutta ei siitä sähkölämmityksen kilpailijaksi ole. Vähän sama juttu tuo polttomoottorissa poltaminenkin on. Pienessä mittakaavassa hauska idea, mutta kun hyötysuhde on mitä on niin sitten tarvitaankin tänne kahden uuden olkiluodon sijaan kolme uutta olkiluotoa. Siis sen nyt starttaavan lisäksi, ja sillä edellytyksellä että puhutaan vain henkilöautoista ja raskas liikenne kulkee edelleen dieselillä.
Ja sähköauton kokonaishyötysuhde oli siis se 0.25.
parempi se aina on kuin vedyllä, reilusti. sen sanelee fysiikka, ei auta vaikka kuinka kiukuttelisit.
Tuskinpa erot ovat suuria kuin otat huomioon sähköauton akkujen valmistukseen menevän energiamäärän. Ne muuttuvat kuitenkin ongelmajätteeksi 8 - 12 vuodessa.
olet nyt tätä ongelmajäteväitettäsi toistellut täällä lähes päivittäin jo sen 8-12 vuotta mutta vieläkään se ei ole todeksi muuttunut. ihailtavaa sinnikkyyttä, ajattele jos valjastaisit sen paskanpuhumisen ja autistisen jankkaamisen sijaan johonkin hyödylliseen? ties vaikka olisit jo energiakriisin ihan omin käsin ratkaissut.
Kiitos samoin sinnepäin.
Peugeot paljasti sähkö-308:n tekniikan, ja ehkä kiinnostavin yksityiskohta on tämä: 12,7 kWh/100 km
Uusi sähkömoottorinen 308 on tärkeä lisä Peugeotin mallistoon. Tänä vuonna yli kolme neljännestä Suomessa tilatuista Peugeoteista on ollut ladattavia ja niistä yli puolet sähkömoottorisia. Elokuussa Peugeot ampaisi Suomen rekisteröinneissä seitsemännelle sijalle ja oli sähköautoissa jaetulla neljännellä sijalla.
Nyt ranskalaismerkki on paljastanut ensi kesänä markkinoille ehtivien 308:n sähköversioiden tekniikkaa.
Uudet Peugeot e-308 ja e-308 SW ovat sikäli erittäin mielenkiintoisia, että ne paljastavat Stellantis-konsernin alemman keskiluokan sähköautojen perusrakenteen. Sama voimalinja tullaan näkemään monessa muussakin mallissa, kuten sähkömoottorisessa Opel Astrassa.
PEUGEOT E-308:SSA on uusi 115 kilowatin tehoinen sähkömoottori, jonka vääntömomentti on 260 newtonmetriä. Myös ajoakku on uutta sukupolvea, jonka kemiallisessa koostumuksessa on 80 prosenttia nikkeliä ja kymmenen prosenttia sekä mangaania että kobolttia. Energiasisältö on 54 kilowattituntia, mistä on käytettävissä 51 kWh. Autossa on kolmivaiheinen vaihtovirtalaturi, jolla virtaa saa 11 kW:n teholla. Pikalataus toimii yli sadan kilowatin teholla, mutta sitä ei kerrota tuon tarkemmin.
Uutuuden energiankulutus on alhainen 12,7 kWh/100 km, minkä ansiosta toimintamatka on yli neljäsataa kilometriä. Pieneen energiankulutukseen on päästy muun muassa aerodynamiikkaa hiomalla. Keula on vähän erinäköinen kuin sellaisissa malleissa, joissa on polttomoottori keulalla. Lisäksi pohjan muotoa on muutettu ja autossa on uudet 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, joille on asennettu erittäin alhaisen vierintävastuksen renkaat.
https://tekniikanmaailma.fi/peugeot-paljasti-sahko-308n-tekniikan-ja-eh…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.airbus.com/en/newsroom/news/2021-12-how-to-store-liquid-hyd…
Vetylentokonekin näyttää olevan tuloillaan.
Vierailija kirjoitti:
Peugeot paljasti sähkö-308:n tekniikan, ja ehkä kiinnostavin yksityiskohta on tämä: 12,7 kWh/100 km
Uusi sähkömoottorinen 308 on tärkeä lisä Peugeotin mallistoon. Tänä vuonna yli kolme neljännestä Suomessa tilatuista Peugeoteista on ollut ladattavia ja niistä yli puolet sähkömoottorisia. Elokuussa Peugeot ampaisi Suomen rekisteröinneissä seitsemännelle sijalle ja oli sähköautoissa jaetulla neljännellä sijalla.
Nyt ranskalaismerkki on paljastanut ensi kesänä markkinoille ehtivien 308:n sähköversioiden tekniikkaa.
Uudet Peugeot e-308 ja e-308 SW ovat sikäli erittäin mielenkiintoisia, että ne paljastavat Stellantis-konsernin alemman keskiluokan sähköautojen perusrakenteen. Sama voimalinja tullaan näkemään monessa muussakin mallissa, kuten sähkömoottorisessa Opel Astrassa.
PEUGEOT E-308:SSA on uusi 115 kilowatin tehoinen sähkömoottori, jonka vääntömomentti on 260 newtonmetriä. Myös ajoakku on uutta sukupolvea, jonka kemiallisessa koostumuksessa on 80 prosenttia nikkeliä ja kymmenen prosenttia sekä mangaania että kobolttia. Energiasisältö on 54 kilowattituntia, mistä on käytettävissä 51 kWh. Autossa on kolmivaiheinen vaihtovirtalaturi, jolla virtaa saa 11 kW:n teholla. Pikalataus toimii yli sadan kilowatin teholla, mutta sitä ei kerrota tuon tarkemmin.
Uutuuden energiankulutus on alhainen 12,7 kWh/100 km, minkä ansiosta toimintamatka on yli neljäsataa kilometriä. Pieneen energiankulutukseen on päästy muun muassa aerodynamiikkaa hiomalla. Keula on vähän erinäköinen kuin sellaisissa malleissa, joissa on polttomoottori keulalla. Lisäksi pohjan muotoa on muutettu ja autossa on uudet 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, joille on asennettu erittäin alhaisen vierintävastuksen renkaat.
https://tekniikanmaailma.fi/peugeot-paljasti-sahko-308n-tekniikan-ja-eh…
Pösö tekee myös vetypakettiautoja.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/vety-tankkiin-ja-jakelukierrokselle…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisenä vetymallistoon saapuvat Citroën Jumpy, Opel Vivaro ja Peugeot Expert. Stellantis on toteuttanut vetyversion asentamalla 700 barin vetysäiliöt (4,4 kg/120 litraa) samoihin kiinnikkeisiin auton pohjaan, kuin mihin täyssähköversiossa asennettaisiin ajoakku. Vetysäiliöiden tankkausaika on kolme minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
Kannattaa perehtyä sellaiseen peruskäsitteeseen kuin kriittinen piste. Sitä korkeammassa lämpötilassa aine ei koskaan voi muuttua nesteeksi. Vedellä se on jossakin +400c tuntumassa, vedyllä alle -200c. Painetta lisäämällä aine saadaan kyllä tuon lämpötilan yläpuolella superkriittiseen faasiin, joka on ikäänkuin välimuoto nesteen ja kaasun välissä, mutta ei koskaan nesteeksi. Miksi haluat vääntää asiasta josta sinulla ei selvästikään ole edes perusasiat hallussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.
Paikallisesti vetyä tuottaviin asemiin? Laitatko linkit vielä uudestaan, ne ovat sinulla varmasti jossain tallessa?
En keräile linkkejä 1700 sivun keskustelussa.
Voi hitsi. Olin ihan varma että kun sinulla kerrankin olisi ollut jotain väitteitäsi tukevaa mitä tarjota niin olisit varmasti laittanut talteen. Olisihan se kymmenen vuoden käsienheiluttelu-urasi kiistattomia kohokohtia. Taisi kuitenkin olla niin, että tälläkään kertaa mitään annettavaa ei ollut vaan koitit sumeilematta huiputtaa. Et taida osata edes hävetä?
Mitäpä jos lukisit koko keskustelun? Linkit on laitettu moneenkin kertaan.
Tuo löytyi nopeasti Googlella:
ei liittynyt mitenkään vedyn tuottamiseen paikallisesti eli siellä missä sitä jaellaan, siis siihen mistä oli puhe. oliko jotain paremmin osuvaa?
Kannattaa varmaan kysyä suoraan tuosta lehdestä jossa artikkeli oli. Varmaan osaavat kertoa siellä enemmän aiheesta. Vetyä siis aletaan tuottamaan, päinvastoin kuin väitit, joten varmaan sitä jotenkin myös jaellaan.
Onko lukutaidossasi vikaa vai otitko jo muutaman liikaa?
Edelleen odotetaan niitä Suomeen sopivia paikallisen tuotannon konsepteja.
Perehdy vaikka Saksan tai Japanin paikalle kuljetettaviin vetymoduuleihin, jotka tekevät vetyä paikallisesti.
"Suomeen sopivia", kultapieni. Mikä tuossa oli vaikea ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.
Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?
Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.
Paikallisesti vetyä tuottaviin asemiin? Laitatko linkit vielä uudestaan, ne ovat sinulla varmasti jossain tallessa?
En keräile linkkejä 1700 sivun keskustelussa.
Voi hitsi. Olin ihan varma että kun sinulla kerrankin olisi ollut jotain väitteitäsi tukevaa mitä tarjota niin olisit varmasti laittanut talteen. Olisihan se kymmenen vuoden käsienheiluttelu-urasi kiistattomia kohokohtia. Taisi kuitenkin olla niin, että tälläkään kertaa mitään annettavaa ei ollut vaan koitit sumeilematta huiputtaa. Et taida osata edes hävetä?
Mitäpä jos lukisit koko keskustelun? Linkit on laitettu moneenkin kertaan.
Tuo löytyi nopeasti Googlella:
ei liittynyt mitenkään vedyn tuottamiseen paikallisesti eli siellä missä sitä jaellaan, siis siihen mistä oli puhe. oliko jotain paremmin osuvaa?
Kannattaa varmaan kysyä suoraan tuosta lehdestä jossa artikkeli oli. Varmaan osaavat kertoa siellä enemmän aiheesta. Vetyä siis aletaan tuottamaan, päinvastoin kuin väitit, joten varmaan sitä jotenkin myös jaellaan.
Onko lukutaidossasi vikaa vai otitko jo muutaman liikaa?
Edelleen odotetaan niitä Suomeen sopivia paikallisen tuotannon konsepteja.
Perehdy vaikka Saksan tai Japanin paikalle kuljetettaviin vetymoduuleihin, jotka tekevät vetyä paikallisesti.
no mutta kun me haluttais kovasti perehtyä niihin lupaamiisi ihan täällä kotosuomessa toimiviin paikallisiin ratkaisuihin eikä keski-euroopan tai japanin ihmeisiin. löytyykö niitä?
Oliko nyt tosiaan niin että polttiksella ajamista ei ole kielletty missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.
Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.
Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.
Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?
Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.
Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.
Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..
Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.
LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.
Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?
Huoneenlämmössä ei missään paineessa. .
Eli väität vetykaasun paineen nousevan äärettömäksi suljetussa säiliössä?
En tietenkään, painehan on se mitä säiliöön työnnetään. Nestevedyn tiheyteen ei päästä 700 barin paineella, mutta vaikka päästäisiinkin ei vety siltikään nesteydy.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
parempi se aina on kuin vedyllä, reilusti. sen sanelee fysiikka, ei auta vaikka kuinka kiukuttelisit.