Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Tämän trollasi Tepon isä vuonna 1922 Hevosenpotku-lehdessä 🐎

Kauanpa se tänään kesti, että teppo mainittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Tarvitsee vain vaihtaa polttomoottorin tilalle polttokenno ja sähkömoottori ja uhrata kaikki tavaratila vetysäiliöille, jotka ovat valtavan kalliita ja painavia, kantamaksi saadaan näin hieman keskiverto sähköautoa pienempi matka.

Vetyä voi tietysti polttaa polttomoottorissakin, jolloin kantama jää ala-arvoisesta hyötysuhteesta johtuen alle sataan kilometriin.

Vetyauton ongelmana on myös vetysäiliöiden seinämien läpi vuotava pienimolekyylinen vety, joka muuttaa autotallin kaltaiset suljetut tilat vetypommiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Tarvitsee vain vaihtaa polttomoottorin tilalle polttokenno ja sähkömoottori ja uhrata kaikki tavaratila vetysäiliöille, jotka ovat valtavan kalliita ja painavia, kantamaksi saadaan näin hieman keskiverto sähköautoa pienempi matka.

Vetyä voi tietysti polttaa polttomoottorissakin, jolloin kantama jää ala-arvoisesta hyötysuhteesta johtuen alle sataan kilometriin.

Vetyauton ongelmana on myös vetysäiliöiden seinämien läpi vuotava pienimolekyylinen vety, joka muuttaa autotallin kaltaiset suljetut tilat vetypommiksi.

Kaikki täysin väärin. Ihan joka asia. Valehteletko koko ajan ihan tarkoituksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Tarvitsee vain vaihtaa polttomoottorin tilalle polttokenno ja sähkömoottori ja uhrata kaikki tavaratila vetysäiliöille, jotka ovat valtavan kalliita ja painavia, kantamaksi saadaan näin hieman keskiverto sähköautoa pienempi matka.

Vetysäiliöt voidaan sijoittaa auton pohjaan samalla tavalla kuin sähköautossa akutkin. Kyse on vain suunnittelusta. Sähköautoa mahdollisesti vähän pienempi ajomatkakaan ei ole ongelma, koska tankkaus itsessään on nopeaa. Vetyauton ei tarvitse kulkea 800 kilometriä yhdellä tankkauksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Linkki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

ja piti tietysti olla LH-tankkerit eikä LNG :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

LNG-tankkerit eivät taida kuljettaa vetyä, vaan nesteytettyä maakaasua.

Missä paineessa vety lakkaa kaasuuntumasta ja pysyy nesteenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

ja piti tietysti olla LH-tankkerit

Googlella ei löydy tuollaista laivaa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

ja piti tietysti olla LH-tankkerit

Googlella ei löydy tuollaista laivaa ollenkaan.

LH = Liquid Hydrogen. Luulisi että vetyasiantuntijalle tuo olisi auennut selittämättäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teppo saa juuri sellaisia vastauksia joita ansaitsee:

Teppo kirjoittaa asiallisesti - Teppo saa asiallisen vastauksen

Teppo spammaa - Teppo saa ansaitsemansa vastauksen

Teppo trollaa - Teppo saa ansaitsemansa vastauksen

Teppo on hiljaa - ketju hiljenee

Juuri näin - Teppo ei vaan itse tätä tajua, vaikka asia kuinka selvästi sanotaan, vaan yrittää kääntää asian toisinpäin

Okei, kysytään asiallisesti: Miten perustelet sen että mielestäsi sähköautot ovat yhtä merkittävä mullistus kuin autojen tuleminen sata vuotta sitten?

Sähköauto on merkittävä mullistus henkisellä puolella. Tosi moni suhtautuu niihin epäilevästi ja pelkää kalliita kustannuksia mutta silti ne yleistyvät. Samaan aikaan viranomaiset vaikeuttavat polttomoottiautoilua päästörajoilla, myyntikielloilla yms. Voi olla, että sähköauton rinnalle tulee vetyautoja, vaikka niitä onkin tosi vähän ja tankkausasemaverkosto puuttuu Suomesta lähes kokonaan.

Sähkautoissa on niin plussia kuin miinuksia. Esim plussapuolella käyttökulut, määräaikaishuollot, kiihtyvyys, nopea lämpeneminen talvella, viranomaisten suosio yms. Miinuksena esim. rangen rajoitukset pitkillä matkoilla ja pikatilanteissa, mahdollinen odottelu latureille, pelko akun kestävyydestä yms.

Joka tapauksessa siirtymä pois polttomootteista on meneillään, kun kyse on käyttöautoista. Hetkessä tämä ei tule tapahtumaan ja varmasti jää polttiksia osalle käyttöautoiksi, harrasteautoiksi, museoautoiksi yms. Mutta sille ei vaan voi mitään polttiksien kysyntä laskee pl. klassikot, jotka jäävät kesäkäyttöön.

Kyse ei siis ole yhtä merkittävästä muutoksesta, koska autojen tuleminen mahdollisti liikkumisen paikasta toiseen mutta iso henkinen muutos on meneillään ja tosi moni vannoutunut polttis-kuski hankki ladattavan hybridin tai sähköauton.

Osta Tesla niin et tiedä mistään rangen rajoituksista.

Muista sähköautoista en tiedä mutta pian vuosi ollaan ajettu Teslalla ja kertaakaan ei ole tarvinnut mitään rangea tai muutakaan ongelmaa erityisesti pohtia.

Muutamia kertoja ollaan ladattu vuoden aikana julkisilla. Enimmäkseen ABC:lla ja superchargereilla. Koskaan ei ole jonotettu vielä yhtään mitään. Latausaika on ollut n. 15-30 min.

Akku ei ole koskaan ihan tyhjä eikä normaalisti ladata sitä yli 80% jos ei tarvita.

Yleensä ladataan kotona viikon tuulisimpina öinä klo 02-06 välillä kun sähkö on silloin edullisinta.

Auto on aina aamulla lähtövalmis.

Jotenkin huvittaa kun täällä palstalla jankutetaan jostain rangeahdistuksesta. Ei kyllä ole akun loppuminen ollut koskaa meidän sähköautolla lähelläkään. Ja todella selvästi auton näytöstä näkee jäljellä olevat kilometrit ja akun varauksen tilan.

Mulla on rangeahdistus tullut vastaan ainoastaan perheen vanhalla kakkosautolla josta loppui viime kesänä bensa kesken ajon. Olin niin tottunut siihen että sähköauto hälyttää selvästi akun hupenemisesta että unohdin tarkkailla bensan määrää. Vanha mittari vielä näyttää sen tosi epäselvästi.

Minulla on takakontissa varakannu, koska olen pari kertaa jäänyt tielle kun en ole jaksanut tankata aamulla töihin mennessä eikä bensa olekaan riittänyt perille asti. Kannu maksaa ehkä kympin ja saahan niitä ilmaiseksikin huoltoasemien roskiksesta, tankkaus kestää alle minuutin. Paljonko sähköauton vara-akku maksaa?

Tuo matka-akku Zipcharge on tulossa myyntiin, mutta en löytänyt hintaa.

Vaikea kuitenkaan uskoa että sähkö loppuisi sähköautosta kesken kun ainakin Teslassa näyttö näyttää koko ajan sitä akun varausta ja jäljellä olevaa matkaa ja akun jäljellä olevaa varaista perillä.

https://electrek.co/2022/04/27/zipcharge-unveils-the-gohub-a-cheaper-mo…

Näistä kuudesta syystä johtuen akkusähköauto pitää pintansa vetyautoihin nähden

https://www.is.fi/autot/art-2000008219276.html?cs=email

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Miten tällaista valett saa kirjoittaa saamatta banneja? Eikö disinformaation levittäminen ole kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.

Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Litiumakku ainakin tyhjenee noin prosentin päivässä.

Eivät todellakaan tyhjene. Tyypillinen itsepurkautmiskäppyrä on sellainen että päällimmäiset ~5 pinnaa häviävät kyllä muutamassa päivässä, mutta sen jälkeen hävikki on luokkaa prosentti tai kaksi kuukaudessa. Tämä huoneenlämmössä, viileämmässä säilyy vielä paremmin.

Kaasuna varastoidulla vedyllä sen sijaan hävikki on lähelle tuota luokkaa, tyypillisesti prosentin ja puolen välimastossa..

Nestemäisenä säilömisen hävikki on vähän monimutkaisempi juttu kun se riippuu niin paljon lämpötiloista, eristyksestä ym. Lyhyillä matkoilla LNG-tankkerit voivat päästä lähes nollahävikkiin, mutta pidemmillä matkoilla lämpövuotojen takia joudutaan hyvin eristetystäkin säiliöstä jossakin vaiheessa aloittamaan kiehuneen vedyn tuulettattaminen kiihtyvällä tahdilla taivaan tuuliin. Normaalisti häviöt ovat kuitenkin reippaasti pienempiä kuin kaasuna säilötyllä vedyllä, puhutaan promillesta päivässä tai alle.

ja piti tietysti olla LH-tankkerit

Googlella ei löydy tuollaista laivaa ollenkaan.

LH = Liquid Hydrogen. Luulisi että vetyasiantuntijalle tuo olisi auennut selittämättäkin. 

Googlella ei edelleenkään löydy tuollaista laivaa ollenkaan. Oletko varma, että sellaisia on tehty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.

Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?

Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että sellaista vetyautoa tulisi, joka pystyisi kilpailemaan edes nykyisten sähköautojen kanssa..

Polttomoottoriauton muuttaminen vetyautoksi onkin niin vaikeaa, että vaihdetaan bensatankin tilalle vetysäiliö. Taatusti maksaa suurin osa paljon vähemmän kun sähköautot.

Tarvitsee vain vaihtaa polttomoottorin tilalle polttokenno ja sähkömoottori ja uhrata kaikki tavaratila vetysäiliöille, jotka ovat valtavan kalliita ja painavia, kantamaksi saadaan näin hieman keskiverto sähköautoa pienempi matka.

Vetyä voi tietysti polttaa polttomoottorissakin, jolloin kantama jää ala-arvoisesta hyötysuhteesta johtuen alle sataan kilometriin.

Vetyauton ongelmana on myös vetysäiliöiden seinämien läpi vuotava pienimolekyylinen vety, joka muuttaa autotallin kaltaiset suljetut tilat vetypommiksi.

Mistä joku oikein saa intoa trollata näitä vetyjuttuja? Maailmassa on 2 vetyautoa henkilöliikenteeseen: Nexo ja Mirai. Molemmat ovat täysin ylihintaisia ja niiden arvo romahtaa kolmannekseen muutamassa vuodessa. Tankkausasemien rakentaminen maksaa maltaita. Missään muualla ei trollata niistä kuin tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.

Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?

Ei Suomen oloissa ollut sähköautojen latauspisteitäkään 20 vuotta sitten. Kannattaa tutustua Saksan ja Japanin vetyasemiin. Hienosti toimii. Vetykaasu vaan puhisee tankkiin. Puuh, puuh!

Eli ei ollut tänäänkään se päivä. Ehkä ensi vuonna sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vetykilometri vie sähköä arviosta riippuen 2-3 kertaa niin paljon kuin yksi patteriautokilometri.

Näillä laskelmillasi olisi jotain merkitystä, jos akkujen valmistukseen ei tarvittaisi energiaa ja akut kestäisivät yhtä kauan kuin polttomoottoriautot.

Niin, akun lataushäviötkin ovat merkittäviä. Akussa lisäksi tapahtuu itsepurkausta, vedyssä ei tietääkseni.

Akun lataushäviöt on olemattomat verrattuna sähkö-vety-sähkö-prosessin häviöihin, puhumattakaan siitä että jos vetyä poltetaan polttomoottorissa. Kuinkas muuten ne vedyn häviöt kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei tainneet nolla olla nekään, vaikkei niitä häviöitä itsepurkautumiseksi kutsutakaan?

Miksi vetyä pitäisi kuljetella, kun sitä voidaan tuottaa paikallisestikin? Ja uudet tuotantomenetelmät eivät vaadi enää niin paljon sähköäkään. Uusin tekniikka tekee vetyä suoraan auringonvalolla.

Saahan sitä heilutella käsiään paikallisesta tuotannosta ihan niin paljon kuin haittaa, mutta kymmenen vuoden jankkauksen aikana et ole onnistunut yhtäkään Suomen oloissa toimivaa paikallisen tuotannon konseptia esittelemään. Olisiko tänään se päivä? Eikö?

Aiemmin on jo laitettu linkkejä Suomeen tuleviin ensimmäisiin vetyasemiin.

Paikallisesti vetyä tuottaviin asemiin? Laitatko linkit vielä uudestaan, ne ovat sinulla varmasti jossain tallessa?