Järjestin puolisolle hotelliyllätyksen, ei halua lähteä

Luin ekan sivun ja onpa tämä ketju poikinut kommentteja.

Itse olisin ilahtunut. Kelpaisi se nollaus kummasti.

Lähde sä itse sinne ja hemmottele itseäsi. Lähettelet sitten vaimolle kuvia, että täällähän on kivaa. Saa syödä rauhassa ja nukkua rauhassa. :)

Meillä on samanikäinen taapero. En olisi tykännyt tuosta lahjasta, sillä en pidä yllätyksistä ja imetän edelleen öisin. Meillä ei ole luotettavaa hoitajaa tms kelle noin ison vastuun voisi huoletta antaa. Lisäksi kärsin väsymyksestä ja haluttomuudesta ja tuo kuulostaa siltä että ei niin sanotusti mennä akkuja latailemaan eli nukkumaan. Mietityttäisi koko reissun ajan miten lapsi voi, saa haukkua liian kiintyneeksi tms 😅 Kaunis ajatus kuitenkin. Lapsen ollessa isompi olisi tilanne ihan eri ja lähtisin mieluusti 😊❤️

Vierailija kirjoitti:

Korona-aika, pieni lapsi. Ensinnäkään ei mitään iloa Hotellista tällaisena aikana. Ei buffia, ravintoloita. En ikinä lähtisi. Toisena aikana olisi kiva ylläri JOS lapsi olisi tottunut nukkumaan jo muualla.

Kyllähän hotelleissa ruokaa saa ja osa ravintoloista on auki.

Jos saunallista sviittiä ei ota, niin saa ihan rauhassa olla siellä yleisemmälläkin puolella. Saunoa ja uida. Nautiskella palveluista.

Tuntuu vielä, että paljon siistimpääkin on, kun nyt on ollut aikaa siivota.

"...ja omat odotukseni olivat suuret."

Jos puoliso on selkeästi väsynyt, paras lahja olisi ollut antaa hänelle hotelliviikonloppu yksin niin että olisi saanut nukkua univelkaa pois ilman huolia toisten suurista odotuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein vastaavanlaisen tempauksen puolisolleni tässä taannoin. Varasin mökin koko viikonlopuksi, lapsi hoitoon isovanhemmille, mielessä kiireetöntä aikaa yhdessä stressittömässä miljöössä... Mutta toisin kävi. Puoliso ahdistui suunnattomasti. Reissu selvisi vasta saman päivän aamuna hänelle. Puoliso lähti mukaani mökille, mutta olisi varmaan ollut rentouttavampaa lähteä yksin. Hän oli poissa tolaltaan koko matkan, ei halunnut olla lähellä/antanut tulla lähelle, myös yhdessä ravintolassa käynti nostatti veren.

Ei aina ymmärrä. Minusta olisi hyvä irtaantua arjesta ja ladata akkuja kun sellaiseen tulee mahdollisuus, nauttia vain aikuisseurasta. Tunsin itseni tosi vastenmieliseksi ja torjutuksi. N37

Minulle on tehty tuo sama, lapsi oli 3v ja osasi olla muualla hoidossa, se siis ei ollut ongelma. Sen sijaan ahdistusta aiheutti jo se, että pitää pakata miehen sanoin "semmoiset vaatteet, että voidaan ulkoilla ja mennä ulos syömään" eikä tietoa määränpäästä. Perillä en osannut asettua, mielessä oli kaikki se tekeminen, jonka olin viikonlopulle vierittänyt, kaverille piti soittaa, ja perua tapaaminen ja huolta aiheutti sekin, että lapsella oli korvatulehdus, oliko mies muistanut pakata lääkkeet mukaan? No ei ollut! Soitto mummolaan, menkää hakemaan antibiootit...

En nauttinut siitä viikonlopusta, koin olevani kuin panttivanki, jonka piti näytellä iloisesti yllättynyttä, vaikka oikeastaan olin vain vihainen ja pettynyt: miksi tästä ei voinut sopia etukäteen! Jo sellainen pieni asia kuin likaisten tiskien jääminen altaaseen aiheutti ahdistusta, kun en saanut edes keittiötä ennen lähtöä siistiä. Täysin merkityksetöntä,mutta sillä hetkellä vuorta isompi asia.

Mies oli täpinöissään, että nyt on aikaa olla yhdessä ja eikö meillä ole kivaa, ollaan kahdestaan ja mennään paljuun. Niin, minähän inhoan likavedessä lillumista, joten kiitos ei. Avantouinti ei kiinnosta eikä saunominenkaan, mies tietää sen varsin hyvin. Lopulta minä kiersin hermostuksissani sitä mökkialuetta, mies saunoi ja minä mietin, miksi helvetissä suostuin tähän.

Minä en ladannut akkujani, meillä ei ollut kivaa eikä siitä viikonlopusta ole koskaan myöhemmin keskusteltu. En täyttänyt mitään miehen odotuksista, päinvastoin.

Sori, mutta kuulostat äärimmäisen itsekeskeiseltä ihmiseltä. Puolisosi oli suunnitellut teille yhteistä kivaa siinä uskossa että sinäkin ilahtuisit ja sinä valitsit pilata koko viikonlopun murjottamalla. Minä ymmärrän ettei kaikki tykkää yllätyksistä, ja minusta olisi ollut ihan ymmärrettävää todeta että jatkossa haluaa vapaaviikonlopuista sovittavan yhdessä. Mutta miksi tuo jo järjestetty viikonloppu piti pilata? Tuskin se yksi viikonloppu mitään kaataa, mutta tuollainen negatiivinen asenne jossa kaikki ahdistaa ja harmittaa voi kyllä suhteen kaataa. Itse en ainakaan jaksaisi puolisoa, joka ahdistuu noin paljon jostain pesemättömistä tiskeistä. Jos normaali arki tuntuu noin pahalta, niin siitä kuuluu ottaa vastuu ja mennä terapiaan eikä vaatia kumppania kävelemään munankuorilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on samanikäinen taapero. En olisi tykännyt tuosta lahjasta, sillä en pidä yllätyksistä ja imetän edelleen öisin. Meillä ei ole luotettavaa hoitajaa tms kelle noin ison vastuun voisi huoletta antaa. Lisäksi kärsin väsymyksestä ja haluttomuudesta ja tuo kuulostaa siltä että ei niin sanotusti mennä akkuja latailemaan eli nukkumaan. Mietityttäisi koko reissun ajan miten lapsi voi, saa haukkua liian kiintyneeksi tms 😅 Kaunis ajatus kuitenkin. Lapsen ollessa isompi olisi tilanne ihan eri ja lähtisin mieluusti 😊❤️

Et ole kiintynyt lapseen vaan väsynyt ja masentunut :D siks tommosia ei mies teekään kuin äärimmäisen hädän alla. Nainen on tuossa tilanteessa väsynyt elämään normaalia elämää ja mies päätti piristää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on lähes kaksi vuotias. Onko lasta koskaan hoitanut joku muu kuin äiti tai isä? Jos on hoitanut ja nyt olisi tämä sama hoitaja, niin kyllä lapsi pärjää. Äidin pitäisi ymmärtää, että parisuhteeseenkin pitäisi panostaa.

Miksi se panostaminen tapahtuu hotellissa? Miten se yksi hotelliyö kahdessa vuodessa pitää parisuhteen pystyssä? Se huomioiminen ja parisuhteen hoitaminen tapahtuu arjessa, ihan joka päivä.

Meiltä esimerkiksi puuttuu tukiverkot kokonaan, kolme pientä lasta. En todellakaan laita lapsiani hoitoon puolituntemattomalle, jotta pääsen puolisoni kanssa viettämään "laatuaikaa" kerran vuodessa. Ei ole sen arvoista.

Itse ihmettelen tätä, kuinka toisilla ei koskaan tule tarvetta tai halua olla yksin ilman lapsia. Osa äideistä toivoo, että joku edes joskus hoitaisi lapsia ja saisi olla rauhassa ja sitten on tämä osa, joka ei moneen vuoteen halua olla erossa näistä lapsista.

Tietenkin jos se on kallista, ehkä ne rahat haluaa laittaa muuhun, mutta jos kyse ei ole rahasta, niin luulisi jo pelkästään kolmen lapsen äidin nauttivan siitä, että voi nukkua niin pitkään kuin haluaa, eikä tarvitse tehdä ruokaa muille ja käydä vessassa rauhassa. Ymmärrän tietenkin, jos tähän hotelliyöhön sisältyy painostettu seksi. Ehkä se silloin on kivempää olla ihan vaan kotona.

Onhan lapsilla isäkin, joka on lapsille ihan yhtä tärkeä kuin äiti?! Ei kai sitä molempien tarvitse yhdessä kotona istua iltaisin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on samanikäinen taapero. En olisi tykännyt tuosta lahjasta, sillä en pidä yllätyksistä ja imetän edelleen öisin. Meillä ei ole luotettavaa hoitajaa tms kelle noin ison vastuun voisi huoletta antaa. Lisäksi kärsin väsymyksestä ja haluttomuudesta ja tuo kuulostaa siltä että ei niin sanotusti mennä akkuja latailemaan eli nukkumaan. Mietityttäisi koko reissun ajan miten lapsi voi, saa haukkua liian kiintyneeksi tms 😅 Kaunis ajatus kuitenkin. Lapsen ollessa isompi olisi tilanne ihan eri ja lähtisin mieluusti 😊❤️

No tuskin silloin enää on mitään suhdetta hoidettavaksi, jos jatkat pihtaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Miksi pitäisi jos ei siitä nauti? Me emme viettäneet aikaa hotelleissa ennen lapsia eikä lasten jälkeen ihan sen takia että ei ole meidän juttu! Muut voivat hoitaa parisuhdettaan vaikka joka yö hotellissaan jos niin haluavat, mutta ei se tarkoitansitä että heillä olisi sen "parempi" parisuhde kuin meillä.

Itse kyllä arvostaisin mutta ymmärrän sen puolen jos lapsi ei ole yökylässä ollut aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on lähes kaksi vuotias. Onko lasta koskaan hoitanut joku muu kuin äiti tai isä? Jos on hoitanut ja nyt olisi tämä sama hoitaja, niin kyllä lapsi pärjää. Äidin pitäisi ymmärtää, että parisuhteeseenkin pitäisi panostaa.

Miksi se panostaminen tapahtuu hotellissa? Miten se yksi hotelliyö kahdessa vuodessa pitää parisuhteen pystyssä? Se huomioiminen ja parisuhteen hoitaminen tapahtuu arjessa, ihan joka päivä.

Meiltä esimerkiksi puuttuu tukiverkot kokonaan, kolme pientä lasta. En todellakaan laita lapsiani hoitoon puolituntemattomalle, jotta pääsen puolisoni kanssa viettämään "laatuaikaa" kerran vuodessa. Ei ole sen arvoista.

Itse ihmettelen tätä, kuinka toisilla ei koskaan tule tarvetta tai halua olla yksin ilman lapsia. Osa äideistä toivoo, että joku edes joskus hoitaisi lapsia ja saisi olla rauhassa ja sitten on tämä osa, joka ei moneen vuoteen halua olla erossa näistä lapsista.

Tietenkin jos se on kallista, ehkä ne rahat haluaa laittaa muuhun, mutta jos kyse ei ole rahasta, niin luulisi jo pelkästään kolmen lapsen äidin nauttivan siitä, että voi nukkua niin pitkään kuin haluaa, eikä tarvitse tehdä ruokaa muille ja käydä vessassa rauhassa. Ymmärrän tietenkin, jos tähän hotelliyöhön sisältyy painostettu seksi. Ehkä se silloin on kivempää olla ihan vaan kotona.

Toisaalta jos parisuhteessa ei irtoa seksiä ilman painostusta, niin suhde vetelee muutenkin niin viimeisiään, ja ehkä siihen olisi sitäkin paremmalla syyllä aihetta panostaa ellei halua traumatisoida lapsiaan avioerolla. Etenkin, kun se pihtaaminen johtaa usein uskottomuuden kautta erityisen riitaisaan eroon.

Asioista tietävä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin mietippä nyt ihan rehellisesti halusitko ennnekaikkea ilahduttaa vaimoasi vai itseäsi? Haluatko sinä olla erossa lapsista? Ilmeisesti kyllä. Haluaako vaimosi olla erossa lapsista, ilmeisesti ei. Eli unohdit että vaimollasi on oma tahto eikä niin että sinä päätät mistä vaimon kuuluu ilahtua.

Miten muuten järjestit lastenhoidon?

Entä ajattelitko mahdollista korona tartuntaa hotellista tai lastenhoitajalta?

Lähes aina yllätysten tarkoitus on ilahduttaa enemmän sen järjestäjää kuin sen kohdetta.

Ja nyt sitten kaikki naiset uhriutuvat ja oikein joukolla - väärin yritetty yllättää vaimo.

Hyvä naiset, älkää jatkossakaan valittako mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Miksi pitäisi jos ei siitä nauti? Me emme viettäneet aikaa hotelleissa ennen lapsia eikä lasten jälkeen ihan sen takia että ei ole meidän juttu! Muut voivat hoitaa parisuhdettaan vaikka joka yö hotellissaan jos niin haluavat, mutta ei se tarkoitansitä että heillä olisi sen "parempi" parisuhde kuin meillä.

Olen eri, mutta tuossa on oleellista se että TE ette nauti hotelliöistä. Ei siitä, että toinen kokee huutavaa tarvetta siihen yhteiseen lapsettomaan parisuhdeiltaan ja toinen vaan viittaa kintaalla puolison tarpeille. Kun siellä kotona kuitenkin nysvätään ne 364 päivää vuodesta, niin ei ole kohtuuton kompromissi tehdä sinä yhtenä iltana vuodessa sitä mitä kumppani haluaa. Eri juttu jos on kuten teillä, että kumpikaan ei koe tarvetta sellaiseen irtiottoon.

Hah! Mulla oli sama tilanne 7v sitten kuin aloittajalla. Mentiin sit mun tahdosta puoliväkisin, mutta koskea ei saanut ja vetäytyi koko ajan omaan tilaan. Oli väsy jne.

Paljastui sitten pari viikkoa myöhemmin, että oli ollut kevään ajan romanssi toisen miehen kanssa.

Ero tuli, mutta oma elämäni kyllä jälkeenpäin ajateltuna alkoi kukoistaa aivan uudessa loistossa, kunhan siitä shokista ensin toipui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Miksi pitäisi jos ei siitä nauti? Me emme viettäneet aikaa hotelleissa ennen lapsia eikä lasten jälkeen ihan sen takia että ei ole meidän juttu! Muut voivat hoitaa parisuhdettaan vaikka joka yö hotellissaan jos niin haluavat, mutta ei se tarkoitansitä että heillä olisi sen "parempi" parisuhde kuin meillä.

Olen eri, mutta tuossa on oleellista se että TE ette nauti hotelliöistä. Ei siitä, että toinen kokee huutavaa tarvetta siihen yhteiseen lapsettomaan parisuhdeiltaan ja toinen vaan viittaa kintaalla puolison tarpeille. Kun siellä kotona kuitenkin nysvätään ne 364 päivää vuodesta, niin ei ole kohtuuton kompromissi tehdä sinä yhtenä iltana vuodessa sitä mitä kumppani haluaa. Eri juttu jos on kuten teillä, että kumpikaan ei koe tarvetta sellaiseen irtiottoon.

Kyllä ja kyllä! Mutta tässä olikin kyse yllätyksestä ja lapsen ensimmäisestä yökyläilystä. Tällaiset asiat kannattaa sopia tai valmistella etukäteen, niin on kaikilla parempi mieli. Vaimo tuntee, että mies ymmärtää ja arvostaa hänen äitiyttään samalla haluten viettää aikaa tämän kanssa.

Mee itse sinne jätä ukkos mököttään kyllä Komee Baarimikko sun iltaa piristää. Eikä tällästä hapan naamaa näyttää kun tää hymiö eli 😠( Turha ukkos tollasta naamaa Sulle näyttää ja katosta että" No niih sinne jo piti mennä ! Oliko NY hauskaa "

Älä ota mua tosissaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Miksi pitäisi jos ei siitä nauti? Me emme viettäneet aikaa hotelleissa ennen lapsia eikä lasten jälkeen ihan sen takia että ei ole meidän juttu! Muut voivat hoitaa parisuhdettaan vaikka joka yö hotellissaan jos niin haluavat, mutta ei se tarkoitansitä että heillä olisi sen "parempi" parisuhde kuin meillä.

Olen eri, mutta tuossa on oleellista se että TE ette nauti hotelliöistä. Ei siitä, että toinen kokee huutavaa tarvetta siihen yhteiseen lapsettomaan parisuhdeiltaan ja toinen vaan viittaa kintaalla puolison tarpeille. Kun siellä kotona kuitenkin nysvätään ne 364 päivää vuodesta, niin ei ole kohtuuton kompromissi tehdä sinä yhtenä iltana vuodessa sitä mitä kumppani haluaa. Eri juttu jos on kuten teillä, että kumpikaan ei koe tarvetta sellaiseen irtiottoon.

Kyllä ja kyllä! Mutta tässä olikin kyse yllätyksestä ja lapsen ensimmäisestä yökyläilystä. Tällaiset asiat kannattaa sopia tai valmistella etukäteen, niin on kaikilla parempi mieli. Vaimo tuntee, että mies ymmärtää ja arvostaa hänen äitiyttään samalla haluten viettää aikaa tämän kanssa.

Samaa mieltä kyllä että olisi pitänyt sopia yhdessä. Minusta on silti kohtuutonta kieltäytyä kokonaan lähtemästä. Minusta voisi vaan sanoa nätisti, että kiitos ajatuksesta, mutta minä haluaisin jatkossa suunnitella tällaiset menot yhdessä. Mies tuskin on kuitenkaan tahallaan sivuuttanut vaimon toiveita, todennäköisesti hän on vaan tehnyt tässä tahattoman virhearvion. Vaimo sen sijaan polkee miehen tarpeita nyt ihan tietoisesti. Minusta vahingossa tehtyä virhettä ei pidä kostaa tahallisella ilkeydellä.

Me kävimme mieheni kanssa Tallinnassa, kun esikoispoikamme oli vuoden ikäinen ja ensimmäistä kertaa mummon luona yökylässä. Nautimme todella vapaasta viikonlopusta, ja pojalla sekä mummolla oli mennyt kaikki kivasti. Kyllä noita irtiottoja tarvitaan lapsiperheissä säännöllisesti. Tekee hyvää suhteelle, ja lapsi sekä esim. isovanhempi saavat laatuaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessahan se jo tulikin: "Emme ole viettäneet kahdenkeskistä yötä 1v 10kk". Ei ihme, että miehillä on rakastajattaria.

Minä vaimona en olisi odottanut noin pitkään kahdenkeskistä aikaa.

Vaimo ei halua/jaksa enää vaivautua.

Miksi siihen kahdenkeskiseen aikaan tarvitaan aina yö? Miksi miesten mielestä parisuhdetta voi hoitaa vain yöllä ja ehdottomasti hotellissa? Lapset on nukkumassa klo 20.30, on vain mielikuvituksenpuutetta, jos mies jää tietokoneelle ja nainen siivoaa keittiötä.

Eiköhän tuossa hotelli-ideassa ole ajatuksena se "vain me kaksi irti arjen pyörityksestä hetkeksi".

Kun siellä kotona kuitenkin täytyy "napsutella" sen lapsen/lapsien ehdoilla, esim, puuhien aikana jos lapsen/lapsien suunnasta kesken aktin ynähdetään äitiä tai isää, niin homma on siinä vaikka jäikin kesken ja kun on käyty katsomassa lapsen asia, niin tuskin jatketaan siihen mihin jäätiin.

Tai sitten ne keskustelut vaikka parisuhteen tilasta lasten uniajan jälkeen, sama juttu, jos lapsi ynähtää niin keskustelu loppuu siiheen.

Miksi sitä kahdenkeskistä aikaa ei voisi hoitaa myös noin että vaikka viikonlopuksi silloin tällöin hotellin ylläpitoon vain te kaksi ilman ajatusta arjesta tehdä siitä tilanteesta spesiaalin eikä niin että äkkiä vaan pikanapsuttelu kun lapsi on päiväunilla?

Miksi pitäisi jos ei siitä nauti? Me emme viettäneet aikaa hotelleissa ennen lapsia eikä lasten jälkeen ihan sen takia että ei ole meidän juttu! Muut voivat hoitaa parisuhdettaan vaikka joka yö hotellissaan jos niin haluavat, mutta ei se tarkoitansitä että heillä olisi sen "parempi" parisuhde kuin meillä.

Olen eri, mutta tuossa on oleellista se että TE ette nauti hotelliöistä. Ei siitä, että toinen kokee huutavaa tarvetta siihen yhteiseen lapsettomaan parisuhdeiltaan ja toinen vaan viittaa kintaalla puolison tarpeille. Kun siellä kotona kuitenkin nysvätään ne 364 päivää vuodesta, niin ei ole kohtuuton kompromissi tehdä sinä yhtenä iltana vuodessa sitä mitä kumppani haluaa. Eri juttu jos on kuten teillä, että kumpikaan ei koe tarvetta sellaiseen irtiottoon.

Kyllä ja kyllä! Mutta tässä olikin kyse yllätyksestä ja lapsen ensimmäisestä yökyläilystä. Tällaiset asiat kannattaa sopia tai valmistella etukäteen, niin on kaikilla parempi mieli. Vaimo tuntee, että mies ymmärtää ja arvostaa hänen äitiyttään samalla haluten viettää aikaa tämän kanssa.

Samaa mieltä kyllä että olisi pitänyt sopia yhdessä. Minusta on silti kohtuutonta kieltäytyä kokonaan lähtemästä. Minusta voisi vaan sanoa nätisti, että kiitos ajatuksesta, mutta minä haluaisin jatkossa suunnitella tällaiset menot yhdessä. Mies tuskin on kuitenkaan tahallaan sivuuttanut vaimon toiveita, todennäköisesti hän on vaan tehnyt tässä tahattoman virhearvion. Vaimo sen sijaan polkee miehen tarpeita nyt ihan tietoisesti. Minusta vahingossa tehtyä virhettä ei pidä kostaa tahallisella ilkeydellä.

Niinhän tässä tapauksessa kävi, että molemmat tulivat toisiaan vastaan ja mitään ilkeyttä ei ollut alun "järkytyksen" jälkeen.