Lue keskustelun säännöt.
Ystävyyssuhteet alkaa aina tuntua vain rasitteelta
11.02.2021 |
Olen taas tilanteessa, jossa kaveri yritti käskyttää minua näkemään häntä heti ja syyllisti, kun en heti hypännyt hänen tarpeensa mukaisesti.
Tämä on käynyt ennenkin monta kertaa. Kai kuvittelen, että ihmiset hyvyyttään antavat ystävyyttään minulle mutta salaa odottavat saavansa jotain takaisin, eli siis uskollisen palvelijan.
Olisi paras erakoitua kokonaan.
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua vähän hymähdytti tuo kehityskeskustelu, kun mulla oli just tällainen muiden asioita hörkkivä ystävä, joka tivasi näkemistä ja käyttäytyi huonosti humalassa. Oli aika rauhaton ja saattoi esim penkoa kaappeja, pomotella, tivailla henkilökohtaisuuksia, arvostella aina jotain. Kaikkea muutakin siis liikaa ja yli rajojen, en halua edes kirjoittaa kun se kuulostaa niin epäterveeltä nyt. En tiedä miten ajauduin sietämään sitä kaikkea!
Sanoin että jotta meidän ystävyys jatkuu, haluan käsitellä sun kanssa ollessasi selvinpäin asiat miten olet käyttäytynyt ja minkälaista käytöstä en hyväksy. Jotta opit kunnioittamaan ja tuntemaan mun rajoja. Tämä ei käynyt, olin hirveä ihminen ja ystävyys päättyi.
No sen tietää että oli hyvä ratkaisu kun ikävä ei ole ollut, elämästä hävisi ongelmat ja draama sekä jatkuva paha mieli. Aika ei mene toisen auttamiseen ja tukemiseen, kun jatkuvasti tuli aina uutta edellisen ongelman jatkoksi. Siihen oli jo tottunut ja ajautunut syvemmälle, mutta tämä vapaus on aika ihanaa ja terveellistä!