En halua aikuista lasta enää tänne asumaan..
Tyttäreni on 22v, asunut omassa kodissaan lukion jälkeen eli melkein 3 vuotta. Hiljattain hän muutti opintojen perässä toiselle paikkakunnalle..
Nyt hänellä on tulossa työharjoittelujaksoja, jotka hän haluaisi suorittaa täällä vanhalla kotipaikkakunnalla. Ja ajatuksena tulla siis asumaan "kotiin" niiden ajaksi.
En oikeastaan edes tiedä miksi, mutta ajatus tuntuu minusta vaikealta. Hän on käynyt yksittäisiä viikonloppuja täällä, ja asunut meillä, mikä on ok ja kivaakin, mutta silti tuntuu aina ihan kivalta kun lähtee takaisin. Koti on taas oma... ajatus useammasta parin kuukauden pätkästä tuntuu nyt kyllä siltä, että en jaksaisi. Mies on samoilla linjoilla tässä kanssani, meillä on vihdoinkin talo ns omassa käytössä, kun nuorinkin muutti hiljattain pois ja nyt taas pitäisi sopeutua siihen, että täällä asuukin taas yksi nuori aikuinen.
Meillä on tyttären kanssa ihan hyvät välit noin muuten, mutta aika erilainen temperamentti. Hän on puhelias, seurallinen, koko ajan touhuamassa. Itse taas rauhallinen, viihdyn hiljaisuudessa, en jaksa koko ajan rupatella.
Saa kivittää.
Kommentit (775)
En kivitä, sillä rehellisyyden nimissä, en haluaisi itsekään. Varmaan ottaisin tuossa tilanteessa, jos ei tosiaan pääse omasta kodistaan harjoitteluun helposti, mutta en kyllä mitenkään riemusta kiljuen.
Jos kiellät tulemasta, ne kivat välit on ohi. Lopullisesti.
Minä ottaisin kyllä. Nimenomaan noin määräajaksi. Ilman tietoa muuttopäivästä en. Ainakaan minun lapsista ei olisi vaivaa, tuskin niitä paljon näkisi. Menisivät omia menojaan.
Itse kyllä loukkaantuisi jos vanhemmat sanoisivat ei :( mutta.. no.. ehkä hän ymmärtää.. minä varmaan ottaisin etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kiellät tulemasta, ne kivat välit on ohi. Lopullisesti.
Onko vanhemmalla sitten oikeus koska tahansa mennä aikuisen lapsensa kotiin asumaan?
Minä tunnen erään, joka muutti takaisin kotiin. Pojasta tuli samanlainen kuin 16-vuotiaana oli. Lopetti työt ja pelasi vain. On niin helppoa taantua, kun ei tarvi rahaa mihinkään. Nyt äiti e saa poikaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin. Monesti se aikuinen lapsi tantuu takaisin lapseksi. Ei se ole kahden aikuisen koti.
N52
Joo, ehkä siinä on hieman tuotakin mukana. Lapsi on ihana ja rakas, mutta hieman raskasta seuraa noin pidemmän päälle, koska ei ole ihan tasavertainen aikuinen. Ap
Jos teillä on varaa niin vuokraisin jonkun yksiön harjoittelun ajaksi, opiskelija budjetti ei riitä siihen että on kaks asuntoa edes hetken aikaa.
En tajua. Järkyttävää. Ei teillä ole kivat välit ja kun kiellät tulemasta, ei teillä ole välejä enää ollenkaan.
Pari kuukautta menee nopeasti. Varmaan hän haluaakin viikonlopuiksi omaan kotiinsa, jollei matka ole ylivoimainen. Ottaisin, mutta selventäisin, että täysihoitoa ei ole tiedossa, vaan ostaa ja tekee ruokaa, pesee pyykkinsä ja siivoaa jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
En kivitä, sillä rehellisyyden nimissä, en haluaisi itsekään. Varmaan ottaisin tuossa tilanteessa, jos ei tosiaan pääse omasta kodistaan harjoitteluun helposti, mutta en kyllä mitenkään riemusta kiljuen.
Niin, varmaan mekin lopulta päädymme hänet täällä majoittamaan, mutta kyllä se juuri nyt ainakin tuntuu ajatuksena vähän vastenmieliseltä. Lyhyet vierailut toki enemmän kuin ok. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin kyllä. Nimenomaan noin määräajaksi. Ilman tietoa muuttopäivästä en. Ainakaan minun lapsista ei olisi vaivaa, tuskin niitä paljon näkisi. Menisivät omia menojaan.
En minäkään ajattele niinkään, että olisi vaivaa, vaan silti tuntuu vaikealta, että pitäisi taas yksi ylimääräinen ihminen huomioida arjessa. Ap
Ymmärrän täysin, odotan näiden nykyistenkin pesästä muuttoa kuin kuuta nousevaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kiellät tulemasta, ne kivat välit on ohi. Lopullisesti.
Onko vanhemmalla sitten oikeus koska tahansa mennä aikuisen lapsensa kotiin asumaan?
On asunut työharjoittelun ajan, ei halunnut maksaa bussimatkoja kun asuin lähellä harjoittelupaikkaa. Rasittavaa aikaa. Nalkutti lasten- ja taloudenhoidosta, ei kyllä auttanut itse missään ja sai myös ilmaisen ruoan joka oli liian erikoista hänen makuun.
Yliopistossa opiskeleva nuori muutti takaisin kotiin "noin helmikuuksi" koska Jklssä kaikki aktiviteetit kiinni. Kiitos koronan ja ulkkareiden bileiden.
Siihen nähden että asunut jo pari vuotta pois kotoa, niin yllättävän äkkiä taantui taas lapseksi, joka tulee luontevasti ruokapöytään ja ei juuri tee kotihommia, vaikka pyydetty.
No pari viikkoa vielä menee mutta sitten saa etsiytyä Jyväskylän junalle.
Ymmärtän mutta tuo kotona asuminen olisi myös iso taloudellinen tuki lapselle.Kyllä se muutama kuukausi äkkiä menee. Vai oliko pidempi aika?
En ymmärrä. Minusta tuo olsi vain mukavaa!
Milloin ihmisistä tuli näin itsekeskeisiä. Ennen eli monta sukupolvea yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä loukkaantuisi jos vanhemmat sanoisivat ei :( mutta.. no.. ehkä hän ymmärtää.. minä varmaan ottaisin etäisyyttä.
Kyllä minä sen ymmärrän hyvin. Ehkä sitä peilaa omiinkin elämänvalintoihin. Kun itse kotoa lähdin, en ole sen jälkeen varsinaisesti halunnut, pyytänyt, ottanut vanhemmiltani mitään isompaa apua (vaikka meillä on hyvät välit myös!) Itsenäisyys on tässä mielessä itselle aina ollut hyvin tärkeää. Ap
Ymmärrän täysin. Monesti se aikuinen lapsi tantuu takaisin lapseksi. Ei se ole kahden aikuisen koti.
N52