Lue keskustelun säännöt.
En halua aikuista lasta enää tänne asumaan..
07.02.2021 |
Tyttäreni on 22v, asunut omassa kodissaan lukion jälkeen eli melkein 3 vuotta. Hiljattain hän muutti opintojen perässä toiselle paikkakunnalle..
Nyt hänellä on tulossa työharjoittelujaksoja, jotka hän haluaisi suorittaa täällä vanhalla kotipaikkakunnalla. Ja ajatuksena tulla siis asumaan "kotiin" niiden ajaksi.
En oikeastaan edes tiedä miksi, mutta ajatus tuntuu minusta vaikealta. Hän on käynyt yksittäisiä viikonloppuja täällä, ja asunut meillä, mikä on ok ja kivaakin, mutta silti tuntuu aina ihan kivalta kun lähtee takaisin. Koti on taas oma... ajatus useammasta parin kuukauden pätkästä tuntuu nyt kyllä siltä, että en jaksaisi. Mies on samoilla linjoilla tässä kanssani, meillä on vihdoinkin talo ns omassa käytössä, kun nuorinkin muutti hiljattain pois ja nyt taas pitäisi sopeutua siihen, että täällä asuukin taas yksi nuori aikuinen.
Meillä on tyttären kanssa ihan hyvät välit noin muuten, mutta aika erilainen temperamentti. Hän on puhelias, seurallinen, koko ajan touhuamassa. Itse taas rauhallinen, viihdyn hiljaisuudessa, en jaksa koko ajan rupatella.
Saa kivittää.
Kommentit (775)
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta menee nopeasti. Varmaan hän haluaakin viikonlopuiksi omaan kotiinsa, jollei matka ole ylivoimainen. Ottaisin, mutta selventäisin, että täysihoitoa ei ole tiedossa, vaan ostaa ja tekee ruokaa, pesee pyykkinsä ja siivoaa jälkensä.
Hänen syynsä hakea juuri tänne vanhalle kotipaikkakunnalleen harjoitteluihin on se, ettei oikein viihdy opiskelupaikkakunnallaan hyvin. Eli tuskin sinne omaan kotiin olisi juurikaan menossa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin perheineni vanhempieni luokse, kun eivät oikein enää pärjää keskenään.
Nuorin lapseni on nyt lukiolainen ja asuu vielä meidän kanssamme.
Voittehan sopia lapsenne kanssa selvät säännöt ennen lapsen väliaikaista muuttoa. Ja muuttohan ei ole lopullista, väliaikaista vain.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Minusta tuo olsi vain mukavaa!
Milloin ihmisistä tuli näin itsekeskeisiä. Ennen eli monta sukupolvea yhdessä.
No kääntäen, tuskin se nuori aikuinenkaan olisi ihan jee-mahtavaa, jos vanhemmat olisivat hänen kotiinsa menossa asumaan.
Ottaisin omat lapset tänne asumaan milloin vain ja olettaisin itsekin pääseväni heille asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hän varmasti ymmärtää. Ehkä voit nätisti kertoa ajatukset, että haluaisitte oman kotirauhan. Hän keksii toisen ratkaisun sitten asiaan, kun ajoissa puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin kyllä. Nimenomaan noin määräajaksi. Ilman tietoa muuttopäivästä en. Ainakaan minun lapsista ei olisi vaivaa, tuskin niitä paljon näkisi. Menisivät omia menojaan.
En minäkään ajattele niinkään, että olisi vaivaa, vaan silti tuntuu vaikealta, että pitäisi taas yksi ylimääräinen ihminen huomioida arjessa. Ap
No sille aikuiselle lapselle voi ilmoittaa että talo elää tavallaan, en jousta tavoistani, en ala seuraneidiksi ja joudut tekemään osasi kotitöistä samoin kuin huolehtimaan omista sotkuistasi ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, itse olen muuttanut 2 vuotta sitten pois vanhempien luota enkä tosiaan haluaisi heille asumaan pidemmäksi aikaa enää. Tuollaisessa tilanteessa kyllä ennemmin kyselisin huolisiko joku kaveri kämppikseksi pientä korvausta vastaan. Ja ihan mukavat vanhemmat siis itselläni, mutta silti.
Älä nyt. Anna tulla vaan, ei se siellä teillä kuitenkaan kauaa jaksa olla, tulee taas fiilis, että pitää päästä omilleen ja omaan elämään takaisin. Joku pieni kaipuu lapsuuden turvallisiin tunnelmiin vaan tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki on vastavuoroista: kiellä nyt niin tulevaisuudessa voi olla ettet näe lapsenlapsia eikä lapseltasi heru apua kun olet vanhus. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Omalla lapsellani on aina paikka jossa nukkua luonani niin kauan kuin minussa henki pihisee.
Ymmärrän hyvin.
Meillä on näitä jaksoja ollut, kun omillaan jo jonkin aikaa asunut nuori on tullut kuukaudeksi tai pariksi meille asumaan. Kun he ovat kerenneet jo tottumaan, että meillä käydessään ovat ikään kuin kylässä, niin heitä on vaikea saada osallistumaan esim. viikkosiivouksiin, ruoanlaittoon, tiskaamisiin yms. Pyykkinsä he ovat kyllä pesseet itse. Siinä on joskus ollut vähän sovittelemista, milloin on kenenkin vuoro pyykätä, kun on vain tuo yksi pyykkikone.
Esim. yksi tyttäreni huomauttelee minulle siitä, kun minulla ei ole kaikki tavarat tiptop järjestyksessä. Kuitenkin hän saattaa lähteä viikonlopuksi reissuun, ja jättää omat tavaransa levälleen olohuoneeseen. Ja kyse ei aina ole mistään yksittäisistä housuista sohvalla tai kengistä lattialla, vaan esim. on etsinyt jotain tavaraa, mitä ei ole meille muuttamisen jälkeen tarvinnut, ja ne muuttolaatikot/säkit sisältöineen on sitten jätetty siihen paikkaan, missä niitä pengottiin, ja häivytty pariksi päiväksi omille teilleen.
Näissä tilanteissa on käyty tiukkoja keskusteluja siitä, että täällä asuu muitakin, ja meidän pitää mahtua asumaan täällä silloinkin kun hän ei ole paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kiellät tulemasta, ne kivat välit on ohi. Lopullisesti.
Onko vanhemmalla sitten oikeus koska tahansa mennä aikuisen lapsensa kotiin asumaan?
Kyllä minä ainakin vanhempani tarvittaessa majoittaisin. Yleensä vain nuoret aikuiset asuvat joko a) hyvin pienessä asunnossa tai b) kumppanin/kämppisten kanssa, joille se vanhempi tietenkään ei ole perhettä.
Tilanne olisikin myös toisinpäin eri, jos vanhemmalla on (tuore) uusi puoliso tai esim. eron jälkeen hyvin pieni koti.
Teillä ilmeisesti on kuitenkin tilaa asua, kun puhuit talosta. Sopisin säännöt esim. osallistumisesta siivoamiseen ja ruokakuluihin. En myöskään pitäisi siitä, että aikuinen lapsi toisi minulle vieraita ihmisiä kylään kotiini. Eli täyshoitolaa olisi turha odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna muuttaa, mutta tehkää jo ennen muuttamista selväksi, mihin kotiaskareisiin haluat hänen osallistuvan, ja kuinka usein.
Ja muistuta, että täällä asuu muitakin, joiden koti tämä on.
Ehdota et asuu teltassa pihalla.
Ehdota et tekee jonkun rikoksen ja menee avo-vankilaan asumaan. Sieltä voi käydä työharjoittelussa.
Vaikea tilanne, ymmärrän sinua kyllä. Omat lapseni ovat jo perheellisiä ja opinnot opiskeltuina, mutta ajatus siitä, että joku heistä haluaisi tulla minun ja isänsä luo pidemmäksi ajaksi asumaan ei kyllä herätä mitään suuria ilontunteita. Asumme eri paikkakunnalla ja ne 1-2 yön kyläilyt ovat mukavia, mutta ihan samalla tavalla rasittavia kuin mikä tahansa muukin tilanne, missä on vieraita. Ei sureta, kun lähtevät.
Toisaalta mielestäni vielä opiskeluaikana ja muutenkin perhettä autetaan se mikä voidaan, joten varmaan tilanteen mukaan kuitenkin pyrkisin lapseni majoittamaan tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opiskeleva nuori muutti takaisin kotiin "noin helmikuuksi" koska Jklssä kaikki aktiviteetit kiinni. Kiitos koronan ja ulkkareiden bileiden.
Siihen nähden että asunut jo pari vuotta pois kotoa, niin yllättävän äkkiä taantui taas lapseksi, joka tulee luontevasti ruokapöytään ja ei juuri tee kotihommia, vaikka pyydetty.
No pari viikkoa vielä menee mutta sitten saa etsiytyä Jyväskylän junalle.
Nuoren aikuisen kasvamisprosessi on hidas ilman kriisejä, oman lapsen syntyminen ja läheisen kuolema sillä taipaleella käänteentekeviä, mutta lapsuudenkodissa taaantuminen voi johtua myös siitä, ettei ole lupa olla enempää aikuinen.
Tosi outoa. Missä ihmeessä tyttö asuisi työharjoittelun jos ei teillä?
Kyllä minä ottaisin vanhempani väliaikaisesti asumaan luokseni jos heillä olisi tähän jostain syystä tarve. Vaikka arvostankin omaa rauhaa, mutta kuuluu niihin asioihin joita oman perheen eteen tehdään.