Olen suljetulla psykiatrisella osastolla Aurorassa kysy mitä vaan
Niin.. väittävät että on psykoottinen ja maanisdepressiivinen. Oon järkyttynyt. Mut haluan vähentää stigmaa joten kyselkää
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä sairastuit? Miten silloin oirehdit? Kestikö diagnoosin saanti kauan?
Sain diagnoosin nyt, olen 26 mutta psyykkisesti olen oireillut jo lapsuudessa.
Kerroit jo aiemmin rankasta lapsuudesta. Millä tavalla silloin oireilit?
Onko sinulla ystäviä, opiskelukavereita, sosiaalista elämää? Oletko kertonut mielenterveysngelmistasi avoimesti?
Vierailija kirjoitti:
Niin varmaan onkin nettiyhteydet potilailla.
Onhan niillä. Itse kun olin Aurorassa suljetulla, opiskelin etänä läppärillä sängyssäni ja sometin puhelimella.
Suljetulla ei ole ollenkaan tylsää, jos käyttää ajan hyödyksi.
Itse esim. tanssin vessassa (huoneen WC oli tilava ja peilin kautta sai hyvin hiottua liikkeitä), joogasin paljon, treenasin perrrsettä ja muutenkin oman kehon painolla, tein pilatesta, luin kirjoja, piirsin ja maalasin, kirjoitin runoja, lenkkeilin keskuspuistossa, söin hyvin ja nukuin kunnolla.
Ihan hyvää aikaa se oli kun sietämätön ahdistus alkoi helpottaa.
Tehdääkö sulle siellä neuropsykologisia testejä?
Opiskeletko taloustiedettä? Miten sulla on työelämässä mennyt?
Vierailija kirjoitti:
Opiskeletko taloustiedettä? Miten sulla on työelämässä mennyt?
Olen ollut kesätöissä 16-vuotiaasta asti.. viime kesä oli ensimmäinen kun en ollut.
Lapsuudessa isä ja äiti löivät.
Neuropsykologisia testejä tehdään sitten kun pääsen avohoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä sairastuit? Miten silloin oirehdit? Kestikö diagnoosin saanti kauan?
Sain diagnoosin nyt, olen 26 mutta psyykkisesti olen oireillut jo lapsuudessa.
Kerroit jo aiemmin rankasta lapsuudesta. Millä tavalla silloin oireilit?
Viiltelin, aloitin viiltelyn jo 11-vuotiaana ja sittn en syönyt (anoreksia).
Vierailija kirjoitti:
Oletko pakkohoidossa?
En, suostuin tänne vapaaehtoisesti.
Sä vaikutat tosi vahvalta tyypiltä, kun oot kaikista vaikeuksista huolimatta pystynyt käymään koulusi ja päässyt opiskelemaan, - ja ollut kesätöissä. Mikä sut on saanut menemään eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Sä vaikutat tosi vahvalta tyypiltä, kun oot kaikista vaikeuksista huolimatta pystynyt käymään koulusi ja päässyt opiskelemaan, - ja ollut kesätöissä. Mikä sut on saanut menemään eteenpäin?
MUn mielestä eteenpäinmenoa on sekin, että olet vapaaehtoisesti hoidossa, otat apua vastaan ja haluat kommunikoida ulkomaailman kanssa. Toivon sulle kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeletko taloustiedettä? Miten sulla on työelämässä mennyt?
Olen ollut kesätöissä 16-vuotiaasta asti.. viime kesä oli ensimmäinen kun en ollut.
Lapsuudessa isä ja äiti löivät.
Neuropsykologisia testejä tehdään sitten kun pääsen avohoitoon.
Epäileekö ne jotain neuropsykiatrista sairautta vai miksi tekee neuropsykologisia testejä?
Vierailija kirjoitti:
Sä vaikutat tosi vahvalta tyypiltä, kun oot kaikista vaikeuksista huolimatta pystynyt käymään koulusi ja päässyt opiskelemaan, - ja ollut kesätöissä. Mikä sut on saanut menemään eteenpäin?
Haluan elää ja olla elämänsyrjässä kiinni. En syrjäytyä
Tuolla jo aiemmin kysyttiin, onko sulla ystäviä, opiskelukavereita tai muita läheisiä. Ja Oletko kertonut heille tilanteestasi? Ei tietenkään tarvitse vastata, jos tää on jotenkin sopimaton kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuinka sä siellä olet - mitä sulle on käynyt?
Tuhlasin maniassa 7000€ eli kaikki säästöni ja sitten tulikin masennusjakso jonka aikana yritin itsemurhaa..
Mä tuhlasin kerran 17.000€ yritykseni rahoja maniassa. Tiedän miltä tuntuu! Hienoa kuulla, että viihdyt osastolla. Itsekin olen saanut ostastojaksoista paljon apua. Eri kaupunki tosin. Tsemppiä sulle!
Vierailija kirjoitti:
Tuolla jo aiemmin kysyttiin, onko sulla ystäviä, opiskelukavereita tai muita läheisiä. Ja Oletko kertonut heille tilanteestasi? Ei tietenkään tarvitse vastata, jos tää on jotenkin sopimaton kysymys.
On ystäviä ja ihana, välittävä perhe. Kaikki läheiset eivät tiedä diagnoosia.
Sain diagnoosin nyt, olen 26 mutta psyykkisesti olen oireillut jo lapsuudessa.