Miksi jotkut ei väistä kävellessä? Kävelevät vaikka päin, mutta eivät väistä.

sauvakävelijät pitää viedä saunan taakse.

Eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä, mitä laissa sanotaan kevyestä liikenteestä. Pointti on se, että ihmisellä pitäisi olla sen verran sivistystä, että otettaisiin toinen toisemme huomioon ilman mitään lakeja. Kaikkien pitäisi vähän joustaa ja tarkkailla liikennettä. Mutta kun ei metsäläiset osata tehdä mitään ilman poliiseja ja viranomaisia!

Vierailija kirjoitti:

Kuljin kinttupolkua joka on suositti ulkoreitti ja minun piti väistää 2 miestä eri kerralla

Kuljin kinttupolkua ja vastaantulijan kanssa halauksella vaihdoimme paikkaa. Hyvät naurut ja hyvänpäiväntoivotukset päälle.

Itse näkövammaisena, ilman mitään keppiä tai koiraa, on tien ääriviivojen hahmottaminen vaikeaa. Siksi kävelen tiukasti tien oikeassa reunassa. Yleensä ihmiset yksinään sentään kävelevät tiellä keskemmällä, mutta näitä koiran kusettajia tulee vastaan useinkin. Joko ihminen itse seisoo tai kävelee siinä "minun tiensyrjässäni", tai pahimmillaan vielä koira hihnan päässä on lisäksi jossain kohtaa kulkuväylää. Näen tämän vasta 1-2 metrin päässä (valoisalla), ja usemman kerran olenkin ollut vaarassa kompastua joko koiraan tai hihnaan. En enää ihmettele, miksi joku kokkaa myrkkylihapullia tienpintareelle, mutta jaksan ihmetellä miten nämä koiranomistajat eivät käytöksellään vaikuta siihen ettei koiria alettaisi vihaamaan. En oikeastaan usko, että muutenkaan on juuri olemassa koiranvihaajia, vaan nimenomaan koiranomistajanvihaajia.

Vierailija kirjoitti:

Koiran kanssa kävelen pääosin vasenta reunaa, koska koira kävelee pientareen puolella minun vasemmalla puolellani. Koira vasemmalla, minä oikealla on niin syvälle juurtunut malli (tottelevaisuuskokeissakin ym. koira on aina vasemmalla), että siitä on hankalaa opetella pois. Vastaantulijat, erityisesti koiralliset vastaantulijat, on miellyttävämpää ohittaa kun itse on koiran ja vastaantulijan välissä eikä koira kulje keskellä kulkuväylää. Oma koirani on nuori, iso ja vilkas ja koulutus on vielä kesken.

Ilman koiraa kuljen oikealla puolella kulkuväylää.

Koira kävele kyllä oikealla puolella siinä missä vasemmallakin, eikä siitä tarvitse opetaa  sitä KOIRAA mitenkään pois. Koiran koulutuksen tavoitehan on se että koira tekee niin kuin käsketään, eli on tottelevainen OMISTAJAANSA kohtaan. Nythän se koira päättää missä sinä kävelet. Ihme touhua. koira oikealle puolelle vain, ja itse koulutat ITSESI kävelemään niin kuin kuuluu.

Minua ei saa kukaan koskaan jumitettua mihinkään turhaan ”oikeanpuoleisen liikenteen sääntöön” jalkakäytävällä, jollei siitä määrätä lailla. Kävelen siinä kohtaa tietä, mikä on luontevaa missäkin tilanteessa, joskus tien pintakin voi vaikuttaa reitin valintaan. Vastaantulijaa kohtelen samoin kuin hän minua: kohteliaalle olen kohtelias ja suoritan oman osuuteni väistämisestä, kun taas päällekiitäjille tai jäykkämielisille ”oikeassaolijalle” en ole niinkään kohtelias. Enkä väistä.

Taidan olla tämän ajattelumallini mukaan liberaali, vaikka monissa muissa asioissa voisin olla konservatiivi.

Tunnustakaa, te vasenta puolta kävelijöitä vihaavat: te olette juuri niitä tyyppejä, joiden naama muuttuu kaupan kassajonossa purppuraiseksi, kun edessä olija ei laita kapulaa ostostensa jälkeen😂

Nää maalaiset jotka tunkee sisään metroon ennen kuin pois jäävät ehtivät ulos, huh huh... Ovat aina yhtä ihmeissään kun pusken ne pois tieltä, ENSIN ULOS METROSTA, SITTEN SISÄÄN!!!

Jos huomaat jonkun kävelevän päin, ryi, räi, pärski. Jo on kumma, jos haluaa kävellä päin.

Korona-aikana pelkäävt vielä enemmän.

Olkapää jäykäksi, niin väistävät seuraavalla kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni sieppaa myös se miten ihmiset seisovat keskellä jalkakäytävää odottamassa bussia. Tampereella useampi tällainen kohta, näkyvyys erittäin hyvä ja bussia ei edes sadan metrin päässä tulossa, niin 15 ihmistä seisoo keskellä tietä sellaisilla turvaväleillä toisiinsa nähden että siitä ei mahdu edes yksi aikuinen välistä joutumatta kulkemaan kylkimyyryä ja varomatta heitä - ihmisiä jotka odottavat keskellä tietä sitä saatanan bussia. Joinain päivinä tekee mieli kirkua että mitä vittua te teette, tilaa olisi siinä seinän vieressä mutta ei, on seistävä niiden tuplarattaiden ja muiden kanssa keskellä niin ettei kukaan muu pääse metriäkään suoraan kulkemaan. Tällainen pätkä katua ei ole ainoastaan bussipysäkki vaan aina ensisijaisesti myös jalkakäytävä. Menee hermo ajatuksestakin. Siinä ne taas huomenaamullakin mollottavat keskellä katua eivätkä huomioi mitenkään ketään. Lapsi ajoi kesällä täysin oikeaoppisesti pyörällä tuollaisesta kohdasta, onneksi hyvin varovasti sillä keskellä tietä bussia tähystävä aikuinen teppasi siinä tiellä ja otti useita askelia taaksepäin suoraan lapsen päälle.

Ai että vihaan ihmisiä.

Varsinkin Koskipuiston pysäkki juuri tuollainen! Koko jalkakäytävän leveydeltä nyssen odottajia. Joskus olen avannut sateenvarjon ja "aurannut" itselleni kulkuväylän ;-) Vihaisia katseitahan siitä saa, mutta tuskin luupäät ymmärtävät noin hienovaraista vihjettä!

Itse olen huomannut ihan saman. Se olen aina minä, joka joutuu väistämään. Ihmiset ovat ihan järkyttävän itsekkäitä vatipäitä, joiden narsistinen vallankäyttö näkyy lenkkipoluillakin. Pienenä ihmisenä joudun aina väistämään.

Kauppakeskuksissa itelläni on sama ongelma, mies sanoi siihen ratkaisun, katselet vaan sillain muualle, oot niin kuin et huomaiskaan vastaantulijoita..on toiminut.

Hiukan joskus olkapäätä siirrän sivuun, en muuta omaa kävelylinjaani.

Johtuuko väistämättömyys pienuudestani vai luontaisesta "olen pska, olen arvoton" minut saa jyrätä? pitää opetella ja arvostamaan itseään, joka paikassa nykyään elämän elintilasta pitää taistella, joskus taas on hyvä katsoa silmiin ja antaa kuva, "minä en väistä, jos tajuat"😉

Vierailija kirjoitti:

Kauppakeskuksissa itelläni on sama ongelma, mies sanoi siihen ratkaisun, katselet vaan sillain muualle, oot niin kuin et huomaiskaan vastaantulijoita..on toiminut.

Hiukan joskus olkapäätä siirrän sivuun, en muuta omaa kävelylinjaani.

Johtuuko väistämättömyys pienuudestani vai luontaisesta "olen pska, olen arvoton" minut saa jyrätä? pitää opetella ja arvostamaan itseään, joka paikassa nykyään elämän elintilasta pitää taistella, joskus taas on hyvä katsoa silmiin ja antaa kuva, "minä en väistä, jos tajuat"😉

Entäs jos se kauppakeskuksen vastaantulija ajattelee samoin kuin sinä? Kumpikaan ei voi väistää, koska kokee sen tilanteen taisteluna elintilastaan?

Jos nojaan kaupassa hyllyyn vaimoa odottaessani, niin vanhat ihmiset tai jotkut kurittomat kakarat ovat niitä, jotka pyrkisivät ohittamaan minut siltä nojaavan käden puolelta, kun toisella puolella on tilaa se 3-4 metriä.

Näitä päinkävelijöitä vastaan minulla on hyviä reseptejä. Pysähdyn ja olen valmis ottamaan taklauksen vastaan ja annan hymyillen heidän hetken arpoa, kummalta puolen lähtevät kiertämään minua.

Toinen hyvä vaihtoehto on kääntää kylki ja alkaa kurottamaan kengännauhoihin, niin vaihtoehdoksi tulee 'Maukka' Kuusistomainen vanhan liiton lonkkataklaus.

Näillä resepteillä pärjää jo pitkälle

Nenä luurissa kii ja posottaa luurit päässä tulemaan päin tajuamatta ympäristöstä mitään, "mä oon sinut itseni kanssa ja mul on oikeus". Tyhmää. Olen totaalisen kyllästynyt väisteleen noita tyyppejä.

Saman huomannut. Nykyisin hyväksytty itsekeskeisyys, röyhkeys ja kyynärpäätaktiikka näkyy tässäkin. MINÄ ensin eikä muita tarvitse huomioida.

Kävelen päin .

Säikäytän oikein kunnolla seuraavan tyypin.

Vaistelijoita vaistan ja paalle tulioita en. Joskus tormaa joskus ymmartavat vaistaa. En ole pieni, etta pienesta horjahdan. Jos joku tukkii vaylan joristen, odotan niin kauan tujottaen kunnes vaistavat, joskus sanon anteeks. Ja odotan. Terv 178cm N