Masentaako muitakin lihavia nämä "Sirpa laihtui 40kg /12kk "-lööpit? Ei motivoi

Vierailija kirjoitti:

Ei masenna. Yhdestä tuollaisesta jutusta sain kimmokkeen. Huhtikuussa 2020 painoin 102,9kg, tänään vaaka näytti 79,1kg. Lähes 24kg vajaassa 10 kuukaudessa.

En kärsi tai ole kitudietillä, tein elämäntapamuutoksen. Pohjana toimii pätkäpaasto. Käytännössä syön n. klo 10-18 ihan normiruokaa. Iltaherkut on jäänyt pois. Vaatekoko muuttunut 48-> 40/42

Pyöräily tuli kuvioihin heinäkuussa, kun painoa oli tippunut 10kg. Työmat sujuu pyörällä, onneksi on suht lyhyt matka. Tosin nyt lumen ja pakkasen vuoksi pienellä tauolla. Vapaapäivinä käyn ajamassa pidemmän matkan, ihan fiiliksen mukaan. Takapuoli pienentynyt ja reisiin tullut voimaa.

Salaisuus on: pienin askelin, ei kertarysäyksellä. Ei kitudiettejä tai hikitreenejä. Liikunta voi olla aluksi vaikka kävely korttelin ympäri.

Minäkin aloitin elämäntapamuutoksen syyskuussa, eräät housut mahtui juuri ja juuri jalkaan silloin. Paljon lenkkeilyä ja paljon salaattiruokia. Alkuviikosta kokeilin niitä housuja, ei mitään toivoa että menisi kiinni!!

Ei lähellekään! Ihan turhaa nämä "elämäntapamuutokset"

Ylipainoa melkein 35kg silloin syksyllä, paljon lie nyt

Minusta nuo jutut ovat inspiroivia, vaikka itsellä ei enää ole laihdutustarvetta. Lähinnä niitä tulee nykyään luettua muistutuksena siitä, että kannattaa pitää kiinni kaikesta saavuttamastani hyvästä.

Laihdutin 15 kg yhdessä kesässä vuonna 2008 liikunnalla ja karppaamisella (se oli silloin in ja sopi silloiseen ruokavaliooni). Pysyin niissä mitoissa kymmenen vuotta kunnes sairastuin eikä energiaa riittänyt syömieni ruokien miettimiseen. Söin tunteisiini ja lihoin talven aikana 10 kg. Laihdutin ne kilot pois seuraavana kesänä eivätkä ne ole tulleet sen jälkeen takaisin. Olen nyt 159/48, hoikka ja virkeä.

En enää laske kaloreita mutta tiedän, paljonko tarvitsen niitä päivässä ja mikä on liikaa. Runsaalla liikunnalla tämän kokoinen nainen kuluttaa 1400 kcal, ilman liikuntaa 1200 kcal. Alkoholijuoma, leivos tai puolikas karkkipussi normaalin, kylläisenä pitävän ruuan lisäksi tarkoittaa sitä, että sinä päivänä saan liikaa energiaa Jos tuollaista harrastaa useampana iltana viikossa, kiloja alkaa kertyä.

Paras motivaattori minulle on ollut tajuta, että herkuissa ei ole mitään, mitä elimistöni tarvitsisi. Herkut ovat täynnä tyhjiä kaloreita, joiden sijaan voisin syödä ravitsevia ruokia. Kun syö terveellisesti, ei tule hallitsemattomia mielitekoja.

Ei oikeastaan koska tiedän että harva siinä pysyy ( itse 2 kertaa sen tehnyt, ja nyt 3. kerta menossa viimeisen 25v aikana). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.

-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.

On se vaikeaa, kun syöminen on ainoa ilo elämässä. Ap

Jos syöminen on ainoa ilo elämässäsi, ongelmasi ei liity pelkästään painonhallintaan vaan enemmänkin mielenterveyteen. Molempiin saat apua terveydenhuollosta tai omalla rahalla vapailta ammattilaisilta. Surulliseltahan tuo tilanteesi kuulostaa mutta kyllä siitä voi päästä vielä pitkälle. Minäkin pääsin, vaikka oli tuo sama ajatusjumi.

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuo jutut ovat inspiroivia, vaikka itsellä ei enää ole laihdutustarvetta. Lähinnä niitä tulee nykyään luettua muistutuksena siitä, että kannattaa pitää kiinni kaikesta saavuttamastani hyvästä.

Laihdutin 15 kg yhdessä kesässä vuonna 2008 liikunnalla ja karppaamisella (se oli silloin in ja sopi silloiseen ruokavaliooni). Pysyin niissä mitoissa kymmenen vuotta kunnes sairastuin eikä energiaa riittänyt syömieni ruokien miettimiseen. Söin tunteisiini ja lihoin talven aikana 10 kg. Laihdutin ne kilot pois seuraavana kesänä eivätkä ne ole tulleet sen jälkeen takaisin. Olen nyt 159/48, hoikka ja virkeä.

En enää laske kaloreita mutta tiedän, paljonko tarvitsen niitä päivässä ja mikä on liikaa. Runsaalla liikunnalla tämän kokoinen nainen kuluttaa 1400 kcal, ilman liikuntaa 1200 kcal. Alkoholijuoma, leivos tai puolikas karkkipussi normaalin, kylläisenä pitävän ruuan lisäksi tarkoittaa sitä, että sinä päivänä saan liikaa energiaa Jos tuollaista harrastaa useampana iltana viikossa, kiloja alkaa kertyä.

Paras motivaattori minulle on ollut tajuta, että herkuissa ei ole mitään, mitä elimistöni tarvitsisi. Herkut ovat täynnä tyhjiä kaloreita, joiden sijaan voisin syödä ravitsevia ruokia. Kun syö terveellisesti, ei tule hallitsemattomia mielitekoja.

Olen saman pituinen, mutta paino 98kg.

Muutaman päivän pystyn syömään 1800 kcal, sitten ratkeaa. En pysty vastustamaan himoa. Eli jotku on vaan tuomittu ylipainoiseksi, kun ei ole itsekuria.

Vierailija kirjoitti:

Minua ne taas motivoi. Ei ole yhtä paljon pudotettavaa ja oma homma on alkanut oikein mukavasti. 

On ensi olkoon hyvästä alusta.

Mut eikö silloin just ole vaikeampaa laihduttaa, kun kiloja on pudotettavana vähän? Kieltämättä muakin ärsyttää välillä juuri tämän tyyppiset otsikot. Kait voi pudottaa vaikka 45kg, jos lähtöpaino on pitkälti toista sataa.

Ei masenna, muttei myöskään motivoi.

Ei masennus. Mutta olenkin hoikka.

Enemmänkin säälittää kun liian moni on laihduttanut niillä julkkisten ja bodarien myymillä copypaste nettidieeteillä ja yleensä sitten myöhemmin lihotaan ne kilot takaisin ja on menettetty hieman lihaksiakin sen dieetin takia. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta kiloa nämä neuvojat ovat laihduttaneet, pysyvästi?

20kg, vuonna 2018 ja kilot on pysyneet pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.

-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.

Ei oo vaihdevuodet. Olen mies. Vaan, en laihdu ja voin helpolla vinkua, koska mitään normikalorimäärää ylittävää ei mene sisään. Alle jää jokainen päivä mitä lasketaan miehen kuluttavan per pvä. Silti ei puntari laske. Nousi "kele!" 2 kiloa taannoin mutta onneksi laski sitten 2 kg eli siihen normaaliin mistä ei sitten putoa, vaikka tekisit mitä! Keskitysleirityyliä en ole vielä kokeillut enkä meinaa. Se ehkä toimisi...?

Mutta tuokavalioni esim eilen ja tänää tähän 12.53 mennessä...

Eilen: Aamupuuro ja marjakiisseli ja 2x kahvi (maitolirauksella) ilman mitään syömisiä ja 1 banaani.

Välissä kuppi kahvia ennen päiväruokaa:  Kauhallinen (2 desiä) Perunamuussia ja lihapullia 2 kpl. (pieniä, 5cm halkaisija) ja lasi maitoa. Ei muuta. Ei edes kahvia. 2 lasia vettä välissä ennen iltaruokaa.

Illallinen: 2x karjalanpiirakka voin kanssa ja juustot päälle. 1 proteiinirahka (reilusti alle 80kilokaloria), 1 leivänpala, ilman voita. 2 x lesekkeitä. En muista nimeä mutta ei niissä kaloreita juuri ole eli alle 80 per pala) ja maitoa päälle n, 1.5 desiä. Siinä ne. Siten nukkumaan 2 tunnin päästä tuosta ja välissä 2 lasia vettä.

Tänä aamuna: Alkoi täysin samoin kuin eilinen. Se ei mulla juuri muutu. Päivällinen 1x banaani, 2 tomaattia (normikoko) ja kuppi kahvia ja leipäpala voilla. Ei muuta. (ei löytynyt mitään lämmitettävää  suuhunpantavaa jääkaapista ennenkuin käyn kaupassa) Kaapissa oli vain 2 litraamaitoa ja 1 proteenirahka, juustosiivuja ja pähkinöitä - joita en itse syö kunen tykkää.

Nyt tät kirjoittaessa olen litkinyt 2x kahvikupin maitolirauksella. Ei pullia ei leipiä. Vain kahvia.

Näin olen olen syönyt jo yli 3 viikkoa ja grammaakaan ei puntarista ole kadonnut! En tiedä onko puntari rikki vaiko mikä mutta epäilen että aineenvaihduntani on todella hidasta... Mutta kyllä puntari alakilojakin näyttää, sillä muille näyttää pienempi lukemia kuin minulle...

Alkaa olemaan vain turhauttavaa. Alati koko ajan kova nälkä ja tekisi mieli syödä jo luntakin... Muuta en uskalla suuhuni laittaa kaloripelossa. Mulla se tahtoo olla, että jos herneen syön, se on 2kg heti lisää...

Kroonisesti korkeat kortisolitasot ovat johtaneet kortisoliresistenssiin. Kortikosteroideja - joihin kortisoli - kuuluu - eritetään, kun sympaattinen hermosto on vallitseva. Tämän kausaalisena seurauksena erittyy jatkuvasti insuliinia, joka taas estää laihtumisen, ja joka on aiheuttanut sinulle insuliiniresistenssin.

Tilanteen ratkaisu: Insuliiniresistenssiin seuraavan kahden vuoden ajan tai oikeastaan lopulliseksi ruokailumalliksi vhh-elämäntapa (suosi alhaisen glykemiaindeksi ruoka-aineita ja karsi pois kaikki, joilla tämä arvo on korkea) sekä pätkäpaasto (aloita 16:8-mallista ja siirry kohti 20:4-mallia). Kortisoliresistenssiin paras apu on tukea maksan toimintaa. Sinulla on lähes varmasti NAFL-oireyhtymä (ei-alkoperäinen rasvamaksa) runsaasta fruktoosista. Tämän korjaaminen sekä unen laadun (uniapnean hoito, unta tukevat ravintolisät magnesium, kalium ja kalsium, ashawagandha) parantaminen auttavat kortisolin saamisessa kuriin. T. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi opiskeleva

Kiitos viestistäsi. Tämä antoi itselle paljon ajateltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas aina mietin näitä suomalaisia naisia, kun kaikille tuntuu olevan elämän tärkein asia se herkkujen mässyttäminen. Mistä se johtuu? Tuleeko se jo kotoa, että koko ajan pitää pupeltaa jotain hyvää vai missä vaiheessa vinksahtaa ajatus? Mihin tarpeeseen sitä makeaa vedetään? Ois kiva kuulla. Onko se väsymystä, vitutusta, jonkun puutetta?

Mulla ainakin lihomisen syynä väsymys ja stressi. Kiva, että siinä on sulle ihmeteltävää. Olen ollut suurimman osan elämästäni hoikka, mutta molempien lapsien syntymä laukaisi n. 2 vuoden totaaliväsymyksen, missä vetää vaan suklaata, että jotenkin jaksaisi. Ja vaikka tietää, että ei se suklaa tuo kuin lyhytaikaisen helpotuksen ja sit väsyttää entistä enemmän niin on vaan kertakaikkiaan niin väsynyt, ettei hommalle jaksa tehdä mitään. Muuten en ole mitenkään perso makealle ja roskaruoalle, mutta väsymys mulla ajaa siihen. Sitten kun painoa kertyy ja kunto huononee niin väsyttää entistä enemmän. Se on noidankehä. Nyt onneksi taas pärjää ilman sokeria ja lisää lapsia ei ole tulossa.

Sinäänsä on mielenkiintoista, että monessa muussa maassa tätä lapsiväsymysilmiötä, jota hoidetaan suklaalla ei ilmene.

Sinun kohdalla selitys on lapset, mutta mitenkäs nämä lapsettomat? Työ? No, se on monessa maassa vielä paljon väsyttävämpää ja kotiin päästään vielä myöhemmin ja työmatkat monissa maissa paljon pidempiä.

Meillä lapsettomilla on muita väsymyksen aiheita. Itse uuvuin töissä.

Joillekin lihaville syömisestä on tullut "harrastus". Hyvälle se ruoka hoikankin suussa maistuu, mutta itsekurilla ei syödä liikaa.

Lähinnä sapettaa, koska pitkän jutun loppuosassa paljastuu aika usein, että kyseessä on jonkin laihdutusvalmisteen tms. mainostaminen.

Ihmetttää useinkin, kun joku hurahtaa johonkin valmennukseen. Kohtuus ja maltillisuus ovat avaimia pysyvään painonpudotukseen, ei koko elämän mullistaminen kerralla.

Takaan, että tämäkin Sirpa on vanhassa painossaan parin vuoden kuluttua.

Ei masenna, vaan lähinnä turhauttaa. Tuollaiset jutut tunnutaan yleensä tekevän aika pian tavoitepainoon pääsyn jälkeen, joten painonpudotuksen pysyvyydestä ei ole siinä kohtaa vielä mitään tietoa. Tekisivät juttuja sellaisista laihduttajista, jotka on pysyneet tavoitepainossa vähintään 5 vuotta, niin loisi vähän paremmin uskoa kyseisen painonpudotuksen toimivuuteen. Suurin osa isojakin määriä laihduttaneista kun kuitenkin lihoo kilot takaisin ja usein korkojen kera.

Ei masenna, nuo jutut vaan muistuttaa että aina se on kyse tekosyistä ( joita keksitään aina lisää)  ferritiinit,stressit..

Samat syyt ne oli 30 vuotta sitten, mutta ei ihmiset lihoneet.

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin säälittää kun liian moni on laihduttanut niillä julkkisten ja bodarien myymillä copypaste nettidieeteillä ja yleensä sitten myöhemmin lihotaan ne kilot takaisin ja on menettetty hieman lihaksiakin sen dieetin takia. 

Miksi alapeukkuja?

Sehän on se klassinen koe, jossa pikkulapselle laitetaan karkki eteen ja sanotaan, että jos et syö tätä heti, saat 5 minuutin päästä toisen karkin lisäksi. Jotenkin näin.

Tuossahan lapset jakaantuu selvästi, osalla karkki menee suuhun heti, kun tutkija häviää näkyvistä. Osa pinnistelee käsien päällä istuen.

Osa ymmärtää jo pienestä selvästi lähinnä välittömän nautinnon ja osa osaa katsoa pidemmälle.

Noi oli tuskin järestään traumatisoituneita, stressaantuneita tai muuten uupuneita jotka nappas karkin heti suuhun.

Jos pitäis lyödä vetoa kummassa porukassa on tulevaisuuden ylipainoiset, niin mitä veikkaisitte?