Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masentaako muitakin lihavia nämä "Sirpa laihtui 40kg /12kk "-lööpit? Ei motivoi
03.02.2021 |
ollenkaan, vaikka siksi niitä julkaistaan, kai?
Minulla ainakin ensimmäisenä iskee suru ja ahdistus. Että miksi minä en koskaan onnistu, sitten viha(!) sitä onnistujaa kohtaan ja lopulta tulee itku ja alan ahmimaan kahta kauheammin.
Onko normaalia?
BMI 36
Kommentit (99)
Minä lopetin myös amfetamiinin- ja alkoholinkäytön. Tupakkaa poltan mutta olen vähentänyt n 5 röökiin päivässä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta löytyy myös.
On mulla myös traumoja ja paljon vastoinkäymisiä elämässäni mutta en tarvitse mitään oloni helpottajaa nyt 42-vuotiaana.
Minä aikuistuin.
165/52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin myös amfetamiinin- ja alkoholinkäytön. Tupakkaa poltan mutta olen vähentänyt n 5 röökiin päivässä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta löytyy myös.
On mulla myös traumoja ja paljon vastoinkäymisiä elämässäni mutta en tarvitse mitään oloni helpottajaa nyt 42-vuotiaana.
Minä aikuistuin.
165/52
Vai kyynistyit?
t. Traumoja myös enkä ole koskaan käyttänyt olon helpottajaa, mutta ei myöskään ole tarpeen olla inhottava toisille (paitsi sinulle nyt, koska hyökkäsit toisen kimppuun)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas aina mietin näitä suomalaisia naisia, kun kaikille tuntuu olevan elämän tärkein asia se herkkujen mässyttäminen. Mistä se johtuu? Tuleeko se jo kotoa, että koko ajan pitää pupeltaa jotain hyvää vai missä vaiheessa vinksahtaa ajatus? Mihin tarpeeseen sitä makeaa vedetään? Ois kiva kuulla. Onko se väsymystä, vitutusta, jonkun puutetta?
Mulla ainakin lihomisen syynä väsymys ja stressi. Kiva, että siinä on sulle ihmeteltävää. Olen ollut suurimman osan elämästäni hoikka, mutta molempien lapsien syntymä laukaisi n. 2 vuoden totaaliväsymyksen, missä vetää vaan suklaata, että jotenkin jaksaisi. Ja vaikka tietää, että ei se suklaa tuo kuin lyhytaikaisen helpotuksen ja sit väsyttää entistä enemmän niin on vaan kertakaikkiaan niin väsynyt, ettei hommalle jaksa tehdä mitään. Muuten en ole mitenkään perso makealle ja roskaruoalle, mutta väsymys mulla ajaa siihen. Sitten kun painoa kertyy ja kunto huononee niin väsyttää entistä enemmän. Se on noidankehä. Nyt onneksi taas pärjää ilman sokeria ja lisää lapsia ei ole tulossa.
Sinäänsä on mielenkiintoista, että monessa muussa maassa tätä lapsiväsymysilmiötä, jota hoidetaan suklaalla ei ilmene.
Sinun kohdalla selitys on lapset, mutta mitenkäs nämä lapsettomat? Työ? No, se on monessa maassa vielä paljon väsyttävämpää ja kotiin päästään vielä myöhemmin ja työmatkat monissa maissa paljon pidempiä.
Tuo sekä yksilöllistä että kulttuurisidonnaista. Sain itse lapset 90-luvun lopussa. Silloin ei ainakaan minun piireissäni harrastettu paljoa makeaa tai rasvaista, syötiin normikotiruokaa. Kahdesta lapsesta tuli tietenkin univelkaa ja stressiä ja paljon vaunujen kanssa liikkumista minkä vuoksi laihduin normaalipainosta alipainoiseksi. Nykyään makeat ja rasvaiset paljon voimallisemmin mukana kulttuurissa, hienot makeat, kuoharit, mätöt jne. Minulla paino alkoi nousta iän myötä. Liikunta jäi vähemmälle polvivamman vuoksi, uudessa työpaikassa ruokalassa opin syömään paljon rasvaisempaa tuokaa ja jälkiruokia mihin ennen en juurikaan koskenut. Myöhemmin sopiva kiire ja varsinaisen lounaan korvaaminen napostelulla. Nyt 50+ vaihdevuotisena pitää saada 15 kg painoa alemmas ihan terveyssyistä, verenpaine liian korkealla, liikakilot haittaavat jaksamista ja masentavat. Kerran jo kiskaisin painon vähähiilih vähäkaloridieetillä, mutta paino hiipi 8 vuoden sisällä takaisin. Nyt uskon ruuan vähäenergisyyteen: täytän mahaa leseillä, salaatilla jne, sitä muuta vähemmän. On terveellisempää kun tulee vitamiinit ja hivenaineet, ja tuollaisella ruokavaliolla voi sitten mennä koko loppuelämän, eli yritän elämäntapamuutosta, en dieettiä.
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu täytti facensa cambridge ohjelmalla tässä taannoin. Joka päivä hehkutti, yritti värvätä porukkaa mukaan, alkoi valmentamaan muita. No laihtuihan hän nopeasti, oli hyvän näköinen jne. Kaikessa siinä huumassa otti avioeron, irtisanoi itsensä hyvästä vakiduunista, muutti toiselle puolelle maata, uusi suhde, uusi työ.
Ja entä nyt? Ei oo enää suhdetta, työpaikka on pätkää sillointällöin, cambridgekin näyttää jääneen, ja on taas näemmä massakaudella...
Mikä vaiva laihtumisen ja ulkonäön takia, josta ei kuitenkaan tullut pysyvää.
En osaa innostua näistä pikalaihduttajien tarinoista, kun ne on vaan yleensä noloja yrityksiä.Siis mitä? Joku yritti olla onnellinen ja onnistui, otti vastuun elämästään ja muutti sitä haluamaansa suuntaan ja sinusta se oli nolo yritys? Mitä sinä itse olet tehnyt?? Istut kotona ja syöt??
No onhan se nolo yritys jos laittaa kaiken peliin, mutta lihoo kuitenkin takas. Näitä samoja tarinoita on lehdet pullollaan. On raakkelit, lolat ym plus sitten nää olet mitä syöt ja suurin pudottaja yrittäjät. Kaikki hehkuttaneet ihanaa laihaa ja tervettä oloaan, kaikki takaisin pullahtaneet. Noloa.
Elän ihan normaalia elämääni pikkuusen pyöreänä. Uhraamatta parisuhdetta tai työpaikkaani siinä pikalaihdutuksen hetken hurmiossa.
Tälläistä ajatusmaailmaa en vaan voi ymmärtää. Jos joku haluaa tiettyyn ammattiin ja laittaa vuoden koko elämänsä siihen että pääsisi sisään eikä pääse, niin onko se sinusta nolo yritys? Vai kunnioitettavaa omistautumista, voi sanoa kääntäneensä sen kortin ja nyt voi jatkaa eteenpäin. Mitä noloa on siinä että yrittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut hyvä pitämään painon kohdallaan; se kohta vaan on ollut väärä eli kymmeniä kiloja ylipainoa. Sitten oivalsin, että mistään ei tarvitse kieltäytyä, pitää vaan säädellä määriä. Nyt on puolessa vuodessa pudonnut 20 kg.
Syön ihan normaalia ruokaa ja joka päivä kahvin kanssa pullaa/ suklaata tms. Mutta: kahvileipä on pari palaa suklaata, puolikas pullasta, pieni jäätelöpallo tms.
Aamiaisleivälle 1 viipale juustoa tai 1 viipale kinkkua. Jos käsi lähtee kohti toista viipaletta sanon itselleni, että se ylimääräinen viipale on se joka minut lihotti.
Lounaalla laitan lautaselle kohtuullisen annoksen, enkä koskaan, siis koskaan ota lisää!
Rakastan ruokaa ja ruoanlaittoa ja kehittelen jatkuvasti uusia reseptejä, erityisesti uuniruokia, joihin voi lisätä paljon kasviksia ja vihanneksia rasvan sijaan. Iltapalalla olen vaihtanut rasvaisen jogurtin viilin ja pakastemarjoihin.
Missään ei ole sanottu, että laihduttaessa olisi syötävä vain pahaa ja ankeaa ruokaa! Ihan huoletta voi herkutella ja ruokailu(t) olla päivän kohokohta, kun vain malttaa pitää määrät kohtuullisina.
Minua ei masenna muiden onnistuminen, mutta rääkkikuurit eivät ole minua varten eivätkä motivoi. Lääkäri oli kirjoittanut epikriisiin: huomattava ylipaino - tilapäinen! Tämä motivoi.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
Ei oo vaihdevuodet. Olen mies. Vaan, en laihdu ja voin helpolla vinkua, koska mitään normikalorimäärää ylittävää ei mene sisään. Alle jää jokainen päivä mitä lasketaan miehen kuluttavan per pvä. Silti ei puntari laske. Nousi "kele!" 2 kiloa taannoin mutta onneksi laski sitten 2 kg eli siihen normaaliin mistä ei sitten putoa, vaikka tekisit mitä! Keskitysleirityyliä en ole vielä kokeillut enkä meinaa. Se ehkä toimisi...?
Mutta tuokavalioni esim eilen ja tänää tähän 12.53 mennessä...
Eilen: Aamupuuro ja marjakiisseli ja 2x kahvi (maitolirauksella) ilman mitään syömisiä ja 1 banaani.
Välissä kuppi kahvia ennen päiväruokaa: Kauhallinen (2 desiä) Perunamuussia ja lihapullia 2 kpl. (pieniä, 5cm halkaisija) ja lasi maitoa. Ei muuta. Ei edes kahvia. 2 lasia vettä välissä ennen iltaruokaa.
Illallinen: 2x karjalanpiirakka voin kanssa ja juustot päälle. 1 proteiinirahka (reilusti alle 80kilokaloria), 1 leivänpala, ilman voita. 2 x lesekkeitä. En muista nimeä mutta ei niissä kaloreita juuri ole eli alle 80 per pala) ja maitoa päälle n, 1.5 desiä. Siinä ne. Siten nukkumaan 2 tunnin päästä tuosta ja välissä 2 lasia vettä.
Tänä aamuna: Alkoi täysin samoin kuin eilinen. Se ei mulla juuri muutu. Päivällinen 1x banaani, 2 tomaattia (normikoko) ja kuppi kahvia ja leipäpala voilla. Ei muuta. (ei löytynyt mitään lämmitettävää suuhunpantavaa jääkaapista ennenkuin käyn kaupassa) Kaapissa oli vain 2 litraamaitoa ja 1 proteenirahka, juustosiivuja ja pähkinöitä - joita en itse syö kunen tykkää.
Nyt tät kirjoittaessa olen litkinyt 2x kahvikupin maitolirauksella. Ei pullia ei leipiä. Vain kahvia.
Näin olen olen syönyt jo yli 3 viikkoa ja grammaakaan ei puntarista ole kadonnut! En tiedä onko puntari rikki vaiko mikä mutta epäilen että aineenvaihduntani on todella hidasta... Mutta kyllä puntari alakilojakin näyttää, sillä muille näyttää pienempi lukemia kuin minulle...
Alkaa olemaan vain turhauttavaa. Alati koko ajan kova nälkä ja tekisi mieli syödä jo luntakin... Muuta en uskalla suuhuni laittaa kaloripelossa. Mulla se tahtoo olla, että jos herneen syön, se on 2kg heti lisää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat yleensä niitä helppoja laihduttajia, jättää vain ylimääräiset pois ja hups heijaa, heti lähti 20 kg pois..sitten on meitä joille se laihdutus ei ihan mene kaavojen mukaan johtuen kehon vioista.
Mistä vioista? En ole varma, onko sinulla jokin tietty vika, mutta yleensä niille kaikillevoidaan tehdä jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
Syöt ihan helvetisti pieleen.
Ei oo vaihdevuodet. Olen mies. Vaan, en laihdu ja voin helpolla vinkua, koska mitään normikalorimäärää ylittävää ei mene sisään. Alle jää jokainen päivä mitä lasketaan miehen kuluttavan per pvä. Silti ei puntari laske. Nousi "kele!" 2 kiloa taannoin mutta onneksi laski sitten 2 kg eli siihen normaaliin mistä ei sitten putoa, vaikka tekisit mitä! Keskitysleirityyliä en ole vielä kokeillut enkä meinaa. Se ehkä toimisi...?
Mutta tuokavalioni esim eilen ja tänää tähän 12.53 mennessä...
Eilen: Aamupuuro ja marjakiisseli ja 2x kahvi (maitolirauksella) ilman mitään syömisiä ja 1 banaani.
Välissä kuppi kahvia ennen päiväruokaa: Kauhallinen (2 desiä) Perunamuussia ja lihapullia 2 kpl. (pieniä, 5cm halkaisija) ja lasi maitoa. Ei muuta. Ei edes kahvia. 2 lasia vettä välissä ennen iltaruokaa.
Illallinen: 2x karjalanpiirakka voin kanssa ja juustot päälle. 1 proteiinirahka (reilusti alle 80kilokaloria), 1 leivänpala, ilman voita. 2 x lesekkeitä. En muista nimeä mutta ei niissä kaloreita juuri ole eli alle 80 per pala) ja maitoa päälle n, 1.5 desiä. Siinä ne. Siten nukkumaan 2 tunnin päästä tuosta ja välissä 2 lasia vettä.
Tänä aamuna: Alkoi täysin samoin kuin eilinen. Se ei mulla juuri muutu. Päivällinen 1x banaani, 2 tomaattia (normikoko) ja kuppi kahvia ja leipäpala voilla. Ei muuta. (ei löytynyt mitään lämmitettävää suuhunpantavaa jääkaapista ennenkuin käyn kaupassa) Kaapissa oli vain 2 litraamaitoa ja 1 proteenirahka, juustosiivuja ja pähkinöitä - joita en itse syö kunen tykkää.
Nyt tät kirjoittaessa olen litkinyt 2x kahvikupin maitolirauksella. Ei pullia ei leipiä. Vain kahvia.
Näin olen olen syönyt jo yli 3 viikkoa ja grammaakaan ei puntarista ole kadonnut! En tiedä onko puntari rikki vaiko mikä mutta epäilen että aineenvaihduntani on todella hidasta... Mutta kyllä puntari alakilojakin näyttää, sillä muille näyttää pienempi lukemia kuin minulle...
Alkaa olemaan vain turhauttavaa. Alati koko ajan kova nälkä ja tekisi mieli syödä jo luntakin... Muuta en uskalla suuhuni laittaa kaloripelossa. Mulla se tahtoo olla, että jos herneen syön, se on 2kg heti lisää...
Syöt kyllä niin pieleen kuin olla ja voi. Kituuttelet ihan ihme nälkäkurkisapuskoilla, aineenvaihdunta on täysin jumissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
Ei oo vaihdevuodet. Olen mies. Vaan, en laihdu ja voin helpolla vinkua, koska mitään normikalorimäärää ylittävää ei mene sisään. Alle jää jokainen päivä mitä lasketaan miehen kuluttavan per pvä. Silti ei puntari laske. Nousi "kele!" 2 kiloa taannoin mutta onneksi laski sitten 2 kg eli siihen normaaliin mistä ei sitten putoa, vaikka tekisit mitä! Keskitysleirityyliä en ole vielä kokeillut enkä meinaa. Se ehkä toimisi...?
Mutta tuokavalioni esim eilen ja tänää tähän 12.53 mennessä...
Eilen: Aamupuuro ja marjakiisseli ja 2x kahvi (maitolirauksella) ilman mitään syömisiä ja 1 banaani.
Välissä kuppi kahvia ennen päiväruokaa: Kauhallinen (2 desiä) Perunamuussia ja lihapullia 2 kpl. (pieniä, 5cm halkaisija) ja lasi maitoa. Ei muuta. Ei edes kahvia. 2 lasia vettä välissä ennen iltaruokaa.
Illallinen: 2x karjalanpiirakka voin kanssa ja juustot päälle. 1 proteiinirahka (reilusti alle 80kilokaloria), 1 leivänpala, ilman voita. 2 x lesekkeitä. En muista nimeä mutta ei niissä kaloreita juuri ole eli alle 80 per pala) ja maitoa päälle n, 1.5 desiä. Siinä ne. Siten nukkumaan 2 tunnin päästä tuosta ja välissä 2 lasia vettä.
Tänä aamuna: Alkoi täysin samoin kuin eilinen. Se ei mulla juuri muutu. Päivällinen 1x banaani, 2 tomaattia (normikoko) ja kuppi kahvia ja leipäpala voilla. Ei muuta. (ei löytynyt mitään lämmitettävää suuhunpantavaa jääkaapista ennenkuin käyn kaupassa) Kaapissa oli vain 2 litraamaitoa ja 1 proteenirahka, juustosiivuja ja pähkinöitä - joita en itse syö kunen tykkää.
Nyt tät kirjoittaessa olen litkinyt 2x kahvikupin maitolirauksella. Ei pullia ei leipiä. Vain kahvia.
Näin olen olen syönyt jo yli 3 viikkoa ja grammaakaan ei puntarista ole kadonnut! En tiedä onko puntari rikki vaiko mikä mutta epäilen että aineenvaihduntani on todella hidasta... Mutta kyllä puntari alakilojakin näyttää, sillä muille näyttää pienempi lukemia kuin minulle...
Alkaa olemaan vain turhauttavaa. Alati koko ajan kova nälkä ja tekisi mieli syödä jo luntakin... Muuta en uskalla suuhuni laittaa kaloripelossa. Mulla se tahtoo olla, että jos herneen syön, se on 2kg heti lisää...
Kroonisesti korkeat kortisolitasot ovat johtaneet kortisoliresistenssiin. Kortikosteroideja - joihin kortisoli - kuuluu - eritetään, kun sympaattinen hermosto on vallitseva. Tämän kausaalisena seurauksena erittyy jatkuvasti insuliinia, joka taas estää laihtumisen, ja joka on aiheuttanut sinulle insuliiniresistenssin.
Tilanteen ratkaisu: Insuliiniresistenssiin seuraavan kahden vuoden ajan tai oikeastaan lopulliseksi ruokailumalliksi vhh-elämäntapa (suosi alhaisen glykemiaindeksi ruoka-aineita ja karsi pois kaikki, joilla tämä arvo on korkea) sekä pätkäpaasto (aloita 16:8-mallista ja siirry kohti 20:4-mallia). Kortisoliresistenssiin paras apu on tukea maksan toimintaa. Sinulla on lähes varmasti NAFL-oireyhtymä (ei-alkoperäinen rasvamaksa) runsaasta fruktoosista. Tämän korjaaminen sekä unen laadun (uniapnean hoito, unta tukevat ravintolisät magnesium, kalium ja kalsium, ashawagandha) parantaminen auttavat kortisolin saamisessa kuriin. T. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi opiskeleva
Ihminen on pohjimmiltaan kone ja laskin: Jos ( ylenmääräisen syömisen tuottama mielihyvä - ylipainon aiheuttama mielipaha ) on suurempi kuin (laihana olemisesta saatavat hyödyt - ylemääräisestä syömisestä luopumisen aiheuttama menetys), niin ihminen valitsee syömisen ja ylipainon. Jos laihuus, vaikka sen iloa himmentää ylenmääräisestä syömisestä luopuminen, painaa vaakakupissa enemmän, ihminen valitsee sen.
Valinta ei ole rationaalinen päätös, vaan liskoaivomme maksimoivat saatavat nautinnot siitä paletista, joka on saatavilla. Harvoin laihtuminen tuo varsinaisesti onnea:
Jos mies on alavireinen, sohvalla pitsaa mutustuva punkero ilman naisia ja laihtuminen räjäyttää potin ja tulee erittäin halutuksi kumppaniksi lukuisille naisille, niin tuskin lihoo takaisin.
Oikeassa elämässä useimmiten lopputulos on alavireinen, sohvalla porkkanaa jyrsivä nälkäinen hieman hoikempi mies edelleen ilman naisia ja kas. parin kk päästä taas pitsa on kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko kaloreita tulee syötyä päivässä, jos bmi on 36?
Älä Ap masennu, Sirpa lihoo hetkessä entiselleen. Niin käy useimmille paljon laihduttaneille liikalihaville:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin myös amfetamiinin- ja alkoholinkäytön. Tupakkaa poltan mutta olen vähentänyt n 5 röökiin päivässä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta löytyy myös.
On mulla myös traumoja ja paljon vastoinkäymisiä elämässäni mutta en tarvitse mitään oloni helpottajaa nyt 42-vuotiaana.
Minä aikuistuin.
165/52
No sullahan on se tupakka. En minäkään olisi lihonut, jos olisin jatkanut tupakointia, vaikka vain se 5 päivässä.
-se 100kg - ja 162cm
Vierailija kirjoitti:
Paljonko kaloreita tulee syötyä päivässä, jos bmi on 36?
Varmaan joku 3000
Ei masenna. Yhdestä tuollaisesta jutusta sain kimmokkeen. Huhtikuussa 2020 painoin 102,9kg, tänään vaaka näytti 79,1kg. Lähes 24kg vajaassa 10 kuukaudessa.
En kärsi tai ole kitudietillä, tein elämäntapamuutoksen. Pohjana toimii pätkäpaasto. Käytännössä syön n. klo 10-18 ihan normiruokaa. Iltaherkut on jäänyt pois. Vaatekoko muuttunut 48-> 40/42
Pyöräily tuli kuvioihin heinäkuussa, kun painoa oli tippunut 10kg. Työmat sujuu pyörällä, onneksi on suht lyhyt matka. Tosin nyt lumen ja pakkasen vuoksi pienellä tauolla. Vapaapäivinä käyn ajamassa pidemmän matkan, ihan fiiliksen mukaan. Takapuoli pienentynyt ja reisiin tullut voimaa.
Salaisuus on: pienin askelin, ei kertarysäyksellä. Ei kitudiettejä tai hikitreenejä. Liikunta voi olla aluksi vaikka kävely korttelin ympäri.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
On se vaikeaa, kun syöminen on ainoa ilo elämässä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko kaloreita tulee syötyä päivässä, jos bmi on 36?
Varmaan joku 3000
Eli esim aamiainen, 2 lämmintä ateriaa, iltapala + joku lihottava asia esim iso suklaalevy.
Jos jättää suklaalevyn pois, jäisi alle 2000 kcal/päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ja naurattaa samaan aikaan nämä "en vaan laihdu vaikka kuinka yritän"-vinkujat. Kyllä laihdut. Kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa kalorit minimiin, se on puhdasta fysiikkaa. Ihan sama onko sulla vaihdevuodet/ kilpirauhasessa vikaa/ diabetes/ kampurajalka/ viisi lasta/ vaativa työ/ persus aivojen paikalla. Tämä on fakta. Ihan kuin siinä Dr. Now:n läskiohjelmassa kun muka niiiin kovin tehdään töitä ja höpöhöpö. Älä. tunge. sitä. ruokaa. naamaasi. Niin yksinkertaista.
-16kg kolmessa kuukaudessa vuonna 2002 ja edelleen hoikka.
Ei oo vaihdevuodet. Olen mies. Vaan, en laihdu ja voin helpolla vinkua, koska mitään normikalorimäärää ylittävää ei mene sisään. Alle jää jokainen päivä mitä lasketaan miehen kuluttavan per pvä. Silti ei puntari laske. Nousi "kele!" 2 kiloa taannoin mutta onneksi laski sitten 2 kg eli siihen normaaliin mistä ei sitten putoa, vaikka tekisit mitä! Keskitysleirityyliä en ole vielä kokeillut enkä meinaa. Se ehkä toimisi...?
Mutta tuokavalioni esim eilen ja tänää tähän 12.53 mennessä...
Eilen: Aamupuuro ja marjakiisseli ja 2x kahvi (maitolirauksella) ilman mitään syömisiä ja 1 banaani.
Välissä kuppi kahvia ennen päiväruokaa: Kauhallinen (2 desiä) Perunamuussia ja lihapullia 2 kpl. (pieniä, 5cm halkaisija) ja lasi maitoa. Ei muuta. Ei edes kahvia. 2 lasia vettä välissä ennen iltaruokaa.
Illallinen: 2x karjalanpiirakka voin kanssa ja juustot päälle. 1 proteiinirahka (reilusti alle 80kilokaloria), 1 leivänpala, ilman voita. 2 x lesekkeitä. En muista nimeä mutta ei niissä kaloreita juuri ole eli alle 80 per pala) ja maitoa päälle n, 1.5 desiä. Siinä ne. Siten nukkumaan 2 tunnin päästä tuosta ja välissä 2 lasia vettä.
Tänä aamuna: Alkoi täysin samoin kuin eilinen. Se ei mulla juuri muutu. Päivällinen 1x banaani, 2 tomaattia (normikoko) ja kuppi kahvia ja leipäpala voilla. Ei muuta. (ei löytynyt mitään lämmitettävää suuhunpantavaa jääkaapista ennenkuin käyn kaupassa) Kaapissa oli vain 2 litraamaitoa ja 1 proteenirahka, juustosiivuja ja pähkinöitä - joita en itse syö kunen tykkää.
Nyt tät kirjoittaessa olen litkinyt 2x kahvikupin maitolirauksella. Ei pullia ei leipiä. Vain kahvia.
Näin olen olen syönyt jo yli 3 viikkoa ja grammaakaan ei puntarista ole kadonnut! En tiedä onko puntari rikki vaiko mikä mutta epäilen että aineenvaihduntani on todella hidasta... Mutta kyllä puntari alakilojakin näyttää, sillä muille näyttää pienempi lukemia kuin minulle...
Alkaa olemaan vain turhauttavaa. Alati koko ajan kova nälkä ja tekisi mieli syödä jo luntakin... Muuta en uskalla suuhuni laittaa kaloripelossa. Mulla se tahtoo olla, että jos herneen syön, se on 2kg heti lisää...
Mitä jos kokeilisin tuota 8:16 pätkäpaastoa? Aamulla ennen ruokailua kävelet tunnin sillä 130 rasvanpolttosykkeellä ja sitten syöt normikokoisen lounaan, banaanin, jäätelön tms.välipalaksi ja viimeisenä päivän ateriana vihannessosekeittoa ja jotain proteiiniä.
Jos on aina nälkä, niin helposti alkaa napostelemaan ja ahmimaan, mutta kuten koulussa ollessa lounas oli aina samaan aikaan eikä välillä päässyt jääkaapille siihen nälkään oppii, kun tietää, että puolen tunnin päästä on ruoka. Ja silloinkin syö sen sovitun määrän. Ei improvisoi halujen perässä. Vain sinne pullakauppaan karanneet lapset lihosivat.
Jos haluat ”herneitä” syö ne lounaalla tai illallisella ja jätä joku muu pois.
Alue: Aihe vapaa
Olin tulossa sanomaan samaa. Keskipitkän peruspirkon normaali päivittäinen kalorimäärä on 1800 kcal. Ei se ole edes dieetti, saati mikään "rääkki". Kokeile vaikkapa 1000 kaloria päivässä ja urheilet lisäksi tosissasi. Silloin puhutaan jo rääkistä.