Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuisi jos vanhemmiltasi ei jäisi perintöä?
02.02.2021 |
Olen mieheni kanssa myyneet asuntomme ja vuokranneet pienen yksiön pienestä pitäjästä.
Ostimme asuntoauton jolla olemme ahkerasti kiertäneet Suomea (varoen ihmismassoja=turistikohteita) olemme nauttineet tästä valtavasti ja toki rahaakin on kulunut mutta huomattavat säästöt meillä on vielä vanhuuden varalle.
Haluammekin nauttia elämästä nyt. Minulla ei ole lapsia joten se vähä mikä minulta jää, on määrätty testamentilla hyväntekeväisyyteen. Miehen kaksi lasta ovat ovat hiukan katkeria että heidän isänsä myi arvoasuntonsa ja tuhlaa kaikki rahansa. Olemme samanikäisiä ja olleet yhdessä jo 14 vuotta.
Minulla tosiaan on myös itsellä rahaa, ei toki niin pljon kun miehelläni ja tämän takia huomaankin että lapset ovat alkaneet syyttää minua isänsä rahan tuhlaamisesta.
Onko tosiaan noin että lapsilla on oikeus suuttua jos perintöä ei jää?
Kommentit (121)
Mä olen ainakin sanonut vanhemmilleni et pistäköön haisemaan omaisuutensa ja nauttikoot, he ovat kaiken hankkineetkin. Ja näin tulen toimimaan itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin sanonut vanhemmilleni et pistäköön haisemaan omaisuutensa ja nauttikoot, he ovat kaiken hankkineetkin. Ja näin tulen toimimaan itsekin.
Ei minun vanhempani ole itse rahojaan ja omaisuuttaan tienanneet, vaan osan ovat itse perineet. Moni katsoo silti ihan itse hankkineensa kaiken omaisuutensa, kun pesämunana on saatu vain "ihan pieni kaksio Punavuoressa" tai "vajaa satatonnia" rahaa.
Vain kaikkein itsekkäimmät katsovat että juuri heillä on nyt oikeus laittaa sileäksi aikaisempien sukupolvien keräämä varallisuus. Itse ainakin haluan jättää perintöä lapsilleni.
En ole koskaan laskenut mitään minkään mahdollisen perinnön varaan. Eiväthän ne minun rahojani ole.
Hautajaiset maksaa helposti 7 000 - 10 000 eur. Sen verran olisi vähintään hyvä olla, ettei itse joudu maksajaksi.
Mulla käytännössä vanhemmilta ei jäänyt perintöä, isältä ei mitään ja äidiltä 10.000€. Miksi sen pitäisi joltain tuntua? Itse olen omaisuuteni tehnyt. Ja sen toki pyrin omille lapsilleni sitten jättämään, minkä vaan fiksusti voin jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma isäni on karruttanut omaisuuttaan perheen kustannuksella, joten kyllä mä haudalle kusisin jos perintöä en saisi.
Joku voisi sanoa, että kertoo minusta, mutta kyllä minä enemmän sen isän rakkauden ottaisin, mutta sitä nyt ei koskaan ole ollut tarjolla tai vaihtoehtona. Joten otetaan se mikä tuolle on ainoa tärkeä maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset maksaa helposti 7 000 - 10 000 eur. Sen verran olisi vähintään hyvä olla, ettei itse joudu maksajaksi.
MIten? Nimim: viimeisen viiden vuoden sisällä 4 hautajaiset, en millään saanut laskua nousemaan yli 4000€. Tämä Helsingissä ja muistotilaisuudessakin oli kuitenkin puolensataa vierasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole laskenut elämääni vanhempien perinnön varaan. Harkitsen luopuvani niistä lasteni hyväksi koska en itse tarvitse ja säästää yhdet perintöverot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Eipä mee niin helposti kaikilla.
Jos perijä on eläkkeellä (suht nuorikin voi olla eri syistä) ja saa eläkkeensaajan asumistukea
niin perinnöstä luopuminen ei välttämättä tule kysymykseen. Kela voi katkaista asumistuen pitkäksi aikaa.Myyntikelvottoman talon omistajan kannattaisi testamentata se talo jollekin muulle taholle, vaikka valtiolle. Rahat ja irtaimisto lapsille.
Kela katsoisi toimenpiteen omaisuuden hukkaamiseksi ja nipsnaps katkaisisi asumistuet.
Eikä niitä rahoja välttämättä jää edes perintöveron maksuun. Että millä se nuori eläkeläinen sitten maksaa vuokransa?Et nyt tainnut ymmärtää lukemaasi.
Jos joku haluaa tastamentata talonsa vaikka valtiolle niin ihmeen sanomista siihen kelalla on?! Ja mitä ihmeen omaisuuden huijaamista se on jos talo on arvoton? Ja jos joku saa rahaa perinnöksi niin eihän sen perintöveron määrä voi olla enempää kuin peritty raha?!Ja tämän neropatin kirjoitusta oli yläpeukutettu, voi jessus sentään!
Miettikää nyt ihmeessä mitä vastaatte ja mihin ennen lähetä-nappulan painamista!Tuo asumistukiin/omaisuuden lahjoittamiseen liittyvä Kela-juttu on ihan totta.
T: Eri
Jos minä vanha eläkeläinen testamenttaan hometaloni valtiolle ja rahani nuorelle eläkkeellä olevalle lapselleni niin mitä hemmetin sanomista kelalla siihen oikein on (sen talon osalta)??? Kai sen arvottoman talon voi testamentata vaikka hännättömille kissoille jos perillinen ei sitä halua. Sen toki ymmärrän että tukien saajan tuet pienenevät jos perii rahaa mutta ei sitä rahaa ole paljon edes tulossa tai jos järkevä on niin hoitaa asian siten ettei se näy missään. Tätä kutsutaan perintösuunnitteluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Eipä mee niin helposti kaikilla.
Jos perijä on eläkkeellä (suht nuorikin voi olla eri syistä) ja saa eläkkeensaajan asumistukea
niin perinnöstä luopuminen ei välttämättä tule kysymykseen. Kela voi katkaista asumistuen pitkäksi aikaa.Myyntikelvottoman talon omistajan kannattaisi testamentata se talo jollekin muulle taholle, vaikka valtiolle. Rahat ja irtaimisto lapsille.
Kela katsoisi toimenpiteen omaisuuden hukkaamiseksi ja nipsnaps katkaisisi asumistuet.
Eikä niitä rahoja välttämättä jää edes perintöveron maksuun. Että millä se nuori eläkeläinen sitten maksaa vuokransa?Et nyt tainnut ymmärtää lukemaasi.
Jos joku haluaa tastamentata talonsa vaikka valtiolle niin ihmeen sanomista siihen kelalla on?! Ja mitä ihmeen omaisuuden huijaamista se on jos talo on arvoton? Ja jos joku saa rahaa perinnöksi niin eihän sen perintöveron määrä voi olla enempää kuin peritty raha?!Ja tämän neropatin kirjoitusta oli yläpeukutettu, voi jessus sentään!
Miettikää nyt ihmeessä mitä vastaatte ja mihin ennen lähetä-nappulan painamista!Tuo asumistukiin/omaisuuden lahjoittamiseen liittyvä Kela-juttu on ihan totta.
T: EriJos minä vanha eläkeläinen testamenttaan hometaloni valtiolle ja rahani nuorelle eläkkeellä olevalle lapselleni niin mitä hemmetin sanomista kelalla siihen oikein on (sen talon osalta)??? Kai sen arvottoman talon voi testamentata vaikka hännättömille kissoille jos perillinen ei sitä halua. Sen toki ymmärrän että tukien saajan tuet pienenevät jos perii rahaa mutta ei sitä rahaa ole paljon edes tulossa tai jos järkevä on niin hoitaa asian siten ettei se näy missään. Tätä kutsutaan perintösuunnitteluksi.
Kaikessahan ei ole kysymys vain sinusta. Perinnönjättäjissä on monenlaista höppänää joista ei ole minkäänlaiseen suunnitteluun tai jos luonnevikaisia ovat niin voivat tahallaankin tehdä jälkeläisille tai jollekin heistä hallaa. Ja kuolemakin voi tulla tupsahtaa nurkan takaa ennen kuin testamenttia on ehditty tehdä vaikka suunniteltu olisikin. Sitten niitä lottovoittoja napsahtelee niskaan, halusi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierilija kirjoitti:
Saattaisin olla hiukan pettynyt jos vanhempani olisivat humputelleet menemään omilta vanhemmiltaan perityt perinnöt.
Mitä väliä sillä edes on, kun ei sitä perintöä tuolla sinun logiikallasi saa kuitenkaan käyttää mihinkään vaan se pitää aina laittaa koskemattomana kiertoon? Ei se sinun tai sinun lastesi tai lastenlastesi elämää keventäisi, ihan samalla tavalla heidänkin pitäisi sitten hillota se seuraavalle sukupolvelle.
Pääasiassa perintö on metsää jonka uusiutumiseen menee yksi ihmiselämä. Myydään tukit kun tarvitsee mutta ei kaikkea kerralla ja jää seuraavalle polvellekin käytettäväksi. Ei sitä tarvitse pankkitilillä hillota. Toki voi myydä kaikki maat ja käyttää johonkin kivaan ne rahat ja pysäyttää se ketju joka kulkenut suvussa yli sadan vuoden ajan. Mutta en näe vanhempieni tekevän tätä enkä itsekään haluaisi ellei kukaan perillinen ole valmis sitä hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani on itse rahansa tehneet, joten mielelläni näen että käyttävät ne myös itse.
Mutta niinkuin joku aiemmin mainitsi, jos tilanne olisi se että olisivat saaneet pääomansa perintönä ja hukkaisivat sen turhuuteen niin silloin olisin melko pettynyt heihin. Tietysti pääoma kuluu joskus vaikka pyrkisi parhaansa mukaan sen säilyttämään ja se on ihan ok, saadun perinnön tuhlaaminen, jos siis sukulinjaa vielä riittää, ei ole.
Ei haittaisi, olen sillä oletuksella aina mennytkin. Eivät ne minun rahojani koskaan ole ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti kyllä hiukan harmittaisi jos mitään ei jäisi. Vanhempani saivat myös aikoinaan perintöä. Asun Helsingissä, joten asumiseen palaa älyttömästi rahaa. Kyllähän se harmittaisi jos mitään ei jäisi sillä itsellä ei koskaan tulisi olemaan taloudellisesti huoletonta elämää. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että rahaa saa ja pitää käyttää itseensä. Paras ratkaisu olisi pistää sivuun joku pieni summa (muutama kymmenen tuhatta) ja antaa se lapsille. Loput voisi käyttää itseensä jos näin haluaisi.
Itsekäs uusi äitipuoli. Con räts vaan. Karma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ainakin sanonut vanhemmilleni et pistäköön haisemaan omaisuutensa ja nauttikoot, he ovat kaiken hankkineetkin. Ja näin tulen toimimaan itsekin.
Ei minun vanhempani ole itse rahojaan ja omaisuuttaan tienanneet, vaan osan ovat itse perineet. Moni katsoo silti ihan itse hankkineensa kaiken omaisuutensa, kun pesämunana on saatu vain "ihan pieni kaksio Punavuoressa" tai "vajaa satatonnia" rahaa.
Vain kaikkein itsekkäimmät katsovat että juuri heillä on nyt oikeus laittaa sileäksi aikaisempien sukupolvien keräämä varallisuus. Itse ainakin haluan jättää perintöä lapsilleni.
Komppaan. Minäkin perisin vanhemmiltani miljoonan arvosta rahaa ja asuntoja. En kuitenkaan ota sitä vastaan itse kuin korkeintaan 500ke arvosta, vanhempani jättävät lopun omaisuudestaan suoraan lapsilleni, joita on neljä.
Sen osan puolesta, jonka perin, tulen aikanaan jakamaan lapsilleni. Itse kulutan korkeintaan sen, mitä olen tienannutkin.
Olen todella sitä mieltä, että jos jotain saa, niin sen verran pitää antaa eteenpäin omille lapsilleenkin. Olisi törkeää tuhlata kaikki omaisuus mitä on perinyt ja itse hankittu vielä sen perään.
Koen, että lapsilleni on hyvä, ettei heidän tarvitse aloittaa ihan nollasta, vaan pystyn heille pienen pesämunan tarjoamaan, eli käytännössä yhden asunnon per pää.
Riippuu vähän tilanteesta. Jos olisin lapsesta asti työskennellyt palkatta vanhempien tilalla tai yrityksessä voisin olla katkera.
Mutta koska näin ei ole niin toivon että vanhempani käyttävät rahansa itseensä ennen kuolemaansa. Pärjään ilman perintöä enkä sitä ansaitse kun en ole sitä kartuttanutkaan.
Ei tuntuisi miltään. En laske elämääni sen varaan, että saan perintöä. Jos vanhempani haluavat laittaa kaiken menemään vanhoilla päivillään, he ovat sen ansainneet.
Tuntuisi vähän siltä, että vanhemmat aikoinaan hoitaneet raha-asiansa päin mäntyä. Jos mitään ei jää.. Mut kukin tyylillään, whatewöö..
Ihmiset elävät nykyään niin vanhaksi, että perinnönsaajat ovat monesti jo itsekin eläkeläisiä. Juuri äsken appiukkoni sai 72-vuotiaana viimein perinnön omilta vanhemmiltaan. Ei enää jaksa sitä mihinkään alkaa käyttää, ajan hammas ja perintöverot syö ja seuraavalle sukupolvelle 15 vuoden päästä jää taas perintöverojen jälkeen vähemmän.