Lue keskustelun säännöt.
Meillä oli teinin kanssa aamulla konflikti. Kyyneleet vaan valuu
01.02.2021 |
Ei ole ikinä ollut pojan kanssa mitään ongelmia, toki pieniä riitoja niin kuin varmasti kaikilla välillä. Tänään kuitenkin poika huusi minulle tosi törkeään sävyyn, kun menin herättämään häntä sen takia kun ei noussut vaikka kello soi. Ajattelin että vielä myöhästyy. Poika huusi todella törkeään sävyyn että lähde pois äläkä enää ikinä tule huoneeseen herättämään. Tuli älyttömän kurja olo siitä kun oma lapsi karjuu todella törkeitä asioita päin naamaa. En sanonut mitään. Itkuhan siinä tuli. Poika lähti kouluun. Ihan kamala olo
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Meillä on niinpäin, että jos (harvoin) minä jyrähdän, niin silloin teinit nieleskelee kiukkuitkua. Joskus vaan on se tilanne, että katsotaan, kuka määrää talossa. Ja se olen minä, ei suinkaan lapset! He ovat vuosien aikana oppineet, että isänä sanon viimeisen sanan riitatilanteissa. Mutta tosiaan, käytän sitä auktoriteettiä hyvin harvoin. Vain silloin, kun mikään muu puhe ei auta.
Btw. meillä ei kiroilla, olemme mm. sen pitäneet tiukasti mielessä. Emme ole uskovaisia, mutta rajat olen perheessä pitänyt. Vaimo ei pysty saamaan teinejä esim. siivoamaan huoneitaan, koska hän on aina lipsunut omista käskyistään. Joten teinit ei ota todesta hänen "komentojaan". He ovat lapsesta lähtien huomanneet, että kun äidille panee vastaan, niin lopulta äiti antaa aina periksi. Minä en ole koskaan antanut periksi ja sen vuoksi nyt on helppo toimia heidän kanssa. Totta kai he kiukuttelevat ja marisevat, mutta eivät hypi nenille, kuten äidilleen tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Taidat olla pelottavan tunteeton sosiopaatti. Terve ja normaali ihminen kokee erilaisia tunteita ja uskaltaa ja osaa näyttää ne. Ap vaikuttaa olevan huolehtiva ja välittävä vanhempi teinilleen. Sulla olisi paljon oppimista ap:lta asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Itkeminen on kiristämistä
Ai tunteiden näyttäminen on kiristämistä? Onko sellainen sisäänpäin lukkiutunut aikapommi sitten parempi vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Monet teinit on tuollaisia, myös mun 14v poika. Joinain hetkinä menee tunteisiin, vaikka kuinka kuuluisi ikään. Tsemppiä!
Huono käyttäytyminen ei kuulu mihinkään ikään. Murrosikä ei ole perustelu, ei ainakaan meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Taidat olla pelottavan tunteeton sosiopaatti. Terve ja normaali ihminen kokee erilaisia tunteita ja uskaltaa ja osaa näyttää ne. Ap vaikuttaa olevan huolehtiva ja välittävä vanhempi teinilleen. Sulla olisi paljon oppimista ap:lta asian suhteen.
Näin. Tietysti on hyvä, että ihan kaikesta ei vedä hernettä nenään, mutta kyllä tunteita pitää voida näyttää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tieteellisesti todettu että teinien ja vaihdevuotisten aivotoiminta putoo homosapienstasolta cromagnontasolle.
Ungalabungala, kreeeegahhhh!!!
Te jotka ette huuda, kiroile tai perseile, olette selvästikin etääntyneet tunteistanne ja tarvitsette apua tunnetyöskentelyyn.
Suosittelen aloittamaan vaikkapa sillä että aamulla sherba otsassa huudatte swahiliksi jotain nasevaa naisen genitaaleista🤔
Siitä se lähtee.
😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on kerran käyny niin että pojan toiminta sai mut niin tolaltaan että mun reaktio oli kunnon räkähuutoitku. Ja en todellakaan itke helposti etenkään muiden ihmisten nähden. Pojalla oli vielä kavereitakin käymässä.
Ymmärrän ap sua, joskus vaan sua sattuu ja ei kannata potea siitä pahaa oloa. Mutta pidä huoli että sovitte tuon asian. Meillä ei heti tuota puhuttu ja vasta muutaman päivän päästä pojallakin muuri petti ja ihan vuolaasti itkien sano että tuntu niin paskalta satuttaa omaa äitiään.
Tsemppiä. Tunteet kuuluu elämään
Nyt kiinnostaa että mikä on noin iso asia joka sai tuon aikaseks?
Poika oli toiminu todella typerästi ja sen vuoksi vaarantanut oman henkensä. Luojan kiitos mitään ei sattunut. Olin ihan shokissa. Ei ole muuten tuon jälkeen ollut mitään ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet teinit on tuollaisia, myös mun 14v poika. Joinain hetkinä menee tunteisiin, vaikka kuinka kuuluisi ikään. Tsemppiä!
Huono käyttäytyminen ei kuulu mihinkään ikään. Murrosikä ei ole perustelu, ei ainakaan meillä.
Kyllä murrosikäisissäkin on eronsa ihan samassa perheessäkin. Jotkut ovat aina rauhallisia ja jotkut sitten taas kiihtyy nollasta sataan hyvinkin herkästi. Jotkut kokeilevat niitä rajojaan ja ihmisten luonteissa on eroa, jos et sitä tiennyt. Murrosiän hormonitoiminta voi pistää kyllä ajatukset sekaisin.
Ens kerralla kun huutaa lähtee huoneen ovi määräajaksi x. Ei huuda enää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samantyylinen aloitus ollut ennenkin.
Kuka aikuinen ei ymmärrä että teinin huoneeseen EI mennä koputtamatta ja lupaa saamatta. Ei aamulla, EI päivällä, EI illalla.
Ja jos sitä lupaa ei kuulu eikä muutakaan ja on syytä epäillä hätää, niin silloin sinne mennään ilmoittamalla selkeällä äänellä että ollaan tulossa.
Haloo nyt.
Muutama pointti
- reaktiot ovat luonollisia puolin ja toisin
- aikuisen ei kannata ottaa henkilokohtaisesti etta teini huutaa
- ei kannata menna lapsen vastuualueelle, ei muuten ITSE ota vastuuta nousemisestaan
- lapsi tai teini tarvitsee vastuunottoa oppikseen sita
- lapsen ja teinin huoneeseen voi ja pitaa voida menna milloin vain, tietysti hyvin tapojen rajoissa koputtaen ensin, mutta lapsella ei ole hallintavaltaa huoneeseensa
- on kerrottava lapselle milta hanen reaktionsa tuntuu, jotta saattaa voida ottaa sen huomioon jatkossa, mutta ei saa syyllistaa! Kuitenkin kyse oli puoliunisen reaktiosta, joka oli luonnollinen tilanteeseen nahden
- ei saa opettaa etta tunteiden ilmaisu on vaarin tai pahasta, vaan etta reaktion sijasta paino olisi harkitulla ilmaisulla ja siita omasta ilmaisusta aina otetaan vastuuta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet teinit on tuollaisia, myös mun 14v poika. Joinain hetkinä menee tunteisiin, vaikka kuinka kuuluisi ikään. Tsemppiä!
Huono käyttäytyminen ei kuulu mihinkään ikään. Murrosikä ei ole perustelu, ei ainakaan meillä.
Ei ole perustelu, mutta nuoret prosesseiseen ja kapinan asteineen ovat erilaisia. Meillä keskimmäinen on aivan eri luonteinen kuin kaksi muuta. Ja jos mulla olisi ollut vain ne kaksi muuta teiniä niin varmasti olisin täällä besserwisseröimässä että ”meillä ei huonoa käytöstä sallita kun ei vaan sallita ja lapset tottelee oli ikä mikä vain”.
:-D
Ja teinillä on oikeus suuttua siinä missä muillakin. Ei lapset mitään sotilaita ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös muistaa, että raivoamisen ja kiukuttelun taustalla voi olla muutakin, kuin vain pelkkä murrosikä. Voi olla esimerkiksi koulukiusaamista. Kuka haluaa mennä intoa puhkuen joka aamu sellaiseen paikkaan, jossa kiusataan? Ja kun se kiusaaminen ei välttämättä nykyään ole pelkkää sanallista lällättelyä, vaan väkivallan uhka on läsnä.
Poika lienee itekin nyt pahoillaan. Sopikaa illalla. Tuota sattuu
Vierailija kirjoitti:
Muutama pointti
- reaktiot ovat luonollisia puolin ja toisin
- aikuisen ei kannata ottaa henkilokohtaisesti etta teini huutaa
- ei kannata menna lapsen vastuualueelle, ei muuten ITSE ota vastuuta nousemisestaan
- lapsi tai teini tarvitsee vastuunottoa oppikseen sita
- lapsen ja teinin huoneeseen voi ja pitaa voida menna milloin vain, tietysti hyvin tapojen rajoissa koputtaen ensin, mutta lapsella ei ole hallintavaltaa huoneeseensa
- on kerrottava lapselle milta hanen reaktionsa tuntuu, jotta saattaa voida ottaa sen huomioon jatkossa, mutta ei saa syyllistaa! Kuitenkin kyse oli puoliunisen reaktiosta, joka oli luonnollinen tilanteeseen nahden
- ei saa opettaa etta tunteiden ilmaisu on vaarin tai pahasta, vaan etta reaktion sijasta paino olisi harkitulla ilmaisulla ja siita omasta ilmaisusta aina otetaan vastuuta
"lapsella ei ole hallintavaltaa huoneeseensa "
Mitä ihmettä? Onko sulla sun kodissasi kaappeja tai muita paikkoja joissa vain sulla on "hallintavalta"?
Millä tavalla lapsi on vähempiarvoinen perheessä jos hänellä ei ole mitään yksityisyyttä edes omassa huoneessaan? Sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Ens kerralla kun huutaa lähtee huoneen ovi määräajaksi x. Ei huuda enää
ei näin
Mä oisin antanu jäädä nukkumaan. Selvittäköön ite ongelmansa. Mulle ei huudeta
Seuraavalla kerralla jätät itkemättä. Se ei tehoa teineihin eikä miehiin. Anna myöhästyä.
Nyt kiinnostaa että mikä on noin iso asia joka sai tuon aikaseks?