Meillä oli teinin kanssa aamulla konflikti. Kyyneleet vaan valuu
Ei ole ikinä ollut pojan kanssa mitään ongelmia, toki pieniä riitoja niin kuin varmasti kaikilla välillä. Tänään kuitenkin poika huusi minulle tosi törkeään sävyyn, kun menin herättämään häntä sen takia kun ei noussut vaikka kello soi. Ajattelin että vielä myöhästyy. Poika huusi todella törkeään sävyyn että lähde pois äläkä enää ikinä tule huoneeseen herättämään. Tuli älyttömän kurja olo siitä kun oma lapsi karjuu todella törkeitä asioita päin naamaa. En sanonut mitään. Itkuhan siinä tuli. Poika lähti kouluun. Ihan kamala olo
Kommentit (123)
Monet teinit on tuollaisia, myös mun 14v poika. Joinain hetkinä menee tunteisiin, vaikka kuinka kuuluisi ikään. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Miten suomalaiset on vieläkin näin tunnevammaisia että jonkun itku menee näin pahasti tunteeseen?
En ymmärrä. Itse olen kerran alkanut itkemään lapseni (teinin) sanojen takia. Siskoni ihmetteli että miksi annan lapseni sanoille niin paljon painoarvoa. Ettekö te ota lapsianne tosissanne ja opeta mikä on sallittua sanoa ääneen ja mikä kannattaa pitää vaan itsellään?
Siis jos noilla sanoilla huusi niin ei tuo ollut törkeää. Toki mikä minä olen sitä sanomaan jos sinusta tuntuu siltä
Kahdella ihmisellä meni tunteisiin ja molemmilla petti itsesäätely hetkellisesti. Toinen oli murkuttava teini ja toinen aikuinen. Mutta eipä siinä muuta, kuin kumpikin rauhoittaa itsensä ja sitten taas treenataan aikuisena olemista.
Vierailija kirjoitti:
Siis jos noilla sanoilla huusi niin ei tuo ollut törkeää. Toki mikä minä olen sitä sanomaan jos sinusta tuntuu siltä
En ole ap, mutta tänne sen verran kirjoittanut että tiedän, ettei tämä palsta anna läheskään kaikkea kirjoittaa.
Mutta ap tsemppiä!
So? Mun alakoululainen huutaa mulle joka aamu. Pitää vissiin alkaa itkua tirauttamaan jos keksis lopettaa :))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Itkeminen on kiristämistä
Riippuu missä yhteydessä. Jos riidellessä alkaa tahalleen puristamaan kyyneliä että saa toisen puolelleen on se väärin, mutta jos toisen sanat sua satuttaa ja sulle tulee spontaani itku ei se ole kiristämistä
Mitä herätit? Kyllä muakin ottais päähän jos mut herätettäis kouluun.
En ikinä herätä mun teinipoikaa (16v). Siihen on syynsä. Käytä ap aivojasi jos sulla sellaset on. Oikein että huusi, ehkä on pitkään jo ärsyttänyt mutta ei ole vain uskaltanut sanoa
Teini-ikä, eikä mikään muukaan, ei ole puolustus käyttäytyä huonosti. Huutamiset ja ilkeät sanat eivät ole koskaan hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
So? Mun alakoululainen huutaa mulle joka aamu. Pitää vissiin alkaa itkua tirauttamaan jos keksis lopettaa :))
Meillä ei kukaan huuda. Kannattaisi sinunkin opettaa lapselle muita tapoja ilmaista itseään
Vierailija kirjoitti:
En ikinä herätä mun teinipoikaa (16v). Siihen on syynsä. Käytä ap aivojasi jos sulla sellaset on. Oikein että huusi, ehkä on pitkään jo ärsyttänyt mutta ei ole vain uskaltanut sanoa
Teiniltä voi odottaa hyvää käytöstä siinä kuin muiltakin.
Meillä ei huudeta, ei aikuiset eikä teinit.
Omat teiniaikaiset aamuherätykset oli yhtä painajaista. Äiti tuli kiekumaan todella ärsyttävään sävyyn rääkyvä pikkuveli sylissään huoneeseeni. Kyllä välillä turhautuneena tuli vastattua tökeröstikin. Sanoinkin äidilleni, että tule herättämään rauhallisesti YKSIN tai anna minun itse hoitaa heräämiseni.
Oli kai huonolla tuulella. Maanantai ei sovi kaikille.
Ens kerralla jätä aamiaistarjotin oven taakse nätisti ja koputa varoen ja puhu hiljaa ja kauniisti.
😁
Mulle on kerran käyny niin että pojan toiminta sai mut niin tolaltaan että mun reaktio oli kunnon räkähuutoitku. Ja en todellakaan itke helposti etenkään muiden ihmisten nähden. Pojalla oli vielä kavereitakin käymässä.
Ymmärrän ap sua, joskus vaan sua sattuu ja ei kannata potea siitä pahaa oloa. Mutta pidä huoli että sovitte tuon asian. Meillä ei heti tuota puhuttu ja vasta muutaman päivän päästä pojallakin muuri petti ja ihan vuolaasti itkien sano että tuntu niin paskalta satuttaa omaa äitiään.
Tsemppiä. Tunteet kuuluu elämään
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä, eikä mikään muukaan, ei ole puolustus käyttäytyä huonosti. Huutamiset ja ilkeät sanat eivät ole koskaan hyvä juttu.
Ei tietenkään ole mikään puolustus, mutta se on fakta, että murrosiässä teini on todella herkillä ajatustensa kanssa ja käytös voi olla jotain ihan muuta, kuin seesteistä harmoniaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka alkavat itkeä lapsen kiukuttelen takia.
Itkeminen on kiristämistä
Mua alkaa helposti itkettämään kun olen stressaantunut. Kai se on ihan tutkittu juttu, että kyynelten mukana poistuu stressihormoneita, mistä seuraa parempi olo ja kykenee ajattelemaan selkeämmin.
Mutta hyvä on, kaikki fysiologiset reaktiot ovat ilman muuta kiristämistä. Jos joku saa vaikka sydänkohtauksen raivotessaan tai säikähtäessään, niin kiristämistähän se. Tosi passiivisaggressiivista emotionaalista manipulaatiota. Tsot tsot.
Meillä teini karjui ikävästi aamuisin, ei välttämättä kiroillut tms. mutta kyllä siitä saa todella tylsän fiiliksen aikaiseksi vaikkei mitään kovin törkeitä sanoja käyttäisikään.
Oli jo käyty se vaihe, että anna teinin huolehtia itse aamuista ja ottaa myöhästymisen seuraukset. En vaan voinut enää katsella sitä, että myöhästyy koulusta joka helvatan päivä ja ottaa jälki-istuntoja ja numerot laskee.
Koin, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin valvoa, että 15v kundi nousee ja lähtee kouluun ajoissa. Ja ottaa siltä ne karjumiset ja haukkumiset. Yleensä sen kesti, välillä tuli oikeasti paha mieli. Sellaista elämä on. Varmaan jossain vaiheessa ymmärsi/ymmärtää, miten typerästi käyttäytyi.
Vaihe meni ohi aikanaan. Mielestäni oli vanhemman tehtävä pitää huoli siitä, että teini menee ajoissa kouluun, kun ei itse siihen pystynyt. Tuo ikä on sellainen, että kannattaa mieluummin puuttua aiemmin kuin vasta sitten, kun mitä välii -meininki on jo laajempaa.
Itkeminen on kiristämistä