Lue keskustelun säännöt.
Ihmisiltä on jo kadonnut luontainen kyky tunnistaa hyvä musiikki huonosta!
andytähtietiede
31.01.2021 |
jo ala-a steella pikkuvesselit kuuntelee sitä rapppipaskaa, ja sitten sama jatkuu vielä teininä ja aikuisena. enää ei tajuta edes mikä on pink floyd tai proge tai kitara. olemme lopunajassa. esim tästäkään ei moni nuori tajua etä ompas hienoa musaa, vaan rappipaskaa heti pää aamusta täyteen
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
"Populaarimusiikki eli vahvaa kehittymisen kautta koko 1900 luvun."
Kirjahyllyssäni on kirja Populaarikulttuurin historia (englanninkielinen). Suomea ei mainita siinä lainkaan. Kirjaan mukaanpääsy olisi vaatinut edelläkävijyyttä tässä kulttuurimuodossa, Suomihan laahaa aina perässä tältäkin osin... Olen miettinyt aika paljon tätä Suomen poissaloa tästä opuksesta. Valtavat rahat pyörivät populaarikultttuurissa, sitäkin taustaa vasten tuntuu erittäin omituiselta, että olemme täällä Pohjolan perukoilla marginaalissa, periferiaa.
Mitä tämä nyt todistaa? Oliko siellä sitten mainintoja kaikista muista Euroopan maista? Norja, Viro, Liettua, Hollanti, Albania, Slovakia, Puola jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ja onhan siitä maksettukin paljon että joku tietty bändi soi radiossa ja varmaan on myös ihan suoraan maksettu pimeenäkin monelle soitettavan musiikin valitsijalle."
Kaupallisilla kanavilla tämä on kuule ihan vakiintunut käytäntö, sitä kutsutaan "yhteistyöksi". Eli ihan avoimesti maksetaan radiosoitosta, ei siinä mitään "pimeyttä" tarvita... Oletan Ylen olevan tällaisen kaupallisen yhteistyön ulkopuolella, mutta voin toki olla väärässäkin.
Huono provo 1/5, nerokkaat ja hauskat vastaukset olisivat voineet pelastaa, mutta pelkkää jauhantaa koko aloitus.
Se kyky - jos sitä ikinä olikaan - menetettiin kylläkin jo siinä vaiheessa kun mustien orjien musiikista alettiin ottaa piirteitä populaarimusiikkiin. Sanoisin, että 1940-luvulle asti musiikki oli hyvää sekä Suomessa että kansainvälisesti.
"Mitä tämä nyt todistaa? Oliko siellä sitten mainintoja kaikista muista Euroopan maista? Norja, Viro, Liettua, Hollanti, Albania, Slovakia, Puola jne."
Okei, myönnän odottaneeni edes yhtä pikkuriikkistä mainintaa Suomesta siinä. Mutta kun sitä ei koskaan vastaan tullut, se etenkin jäi mieleeni.
Pitäisi varmaan lukea tuo opus uudestaan, että pystyisin vastaamaan noista muista mainitsemistasi maista. Sellaisen uskallan kuitenkin ilman sitäkin sanoa, että Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa (Neukkulan satelliittivaltiot) loistavat yhtä lailla poissaolollaan. Eli tässä tarkastelussa olemme yllättävänkin lähellä itäistä Eurooppaa, joskin onhan täällä sentään läntistä "kulttuuriväritystä" ollut myös tarjolla eri tavalla kuin kunnon kommunistisissa ja sosialistisissa valtioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyky on luontainen, miten se voi kadota?
Vierailija kirjoitti:
Joo en kyllä tajua, kuinka se radiosoittoa eniten keräävä moska voi miellyttää kenenkään korvaa. Jotain nykyihmisen päässä on vialla. Ihmiset ovat kai niin vahvasti laumaeläimiä, etteivät uskalla edes hyvää musiikkia vaatia. Ovat mieluummin tykkäävinään huonolaatuisesta kurasta, kun "kaikki muutkin" samaa kuuntelee. Huoh.
Minun korvaani miellyttää kauniit melodiat, selkeä rytmi, sopiva tunnelma ja ymmärrettävät ja jollain tavalla koskettavat sanoitukset. Aika monet radiosoittoa keräävät biisit ovat tällaisia. Mutta en todellakaan tykkää ihan kaikesta, mitä radiosta tulee. Esimerkiksi täysin melodiattomat renkutukset tai ulinat, joiden rytmistä ei saa kiinni, eivät miellytä.
Minusta tuntuu pikemminkin päinvastoin, että ne, jotka jatkuvsti taivastelevat nykymusiikin kelvottomuutta, ovat itse tykkäävinään, jostain hienommasta, että pääsevät pätemään erinomaisuudellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kyky - jos sitä ikinä olikaan - menetettiin kylläkin jo siinä vaiheessa kun mustien orjien musiikista alettiin ottaa piirteitä populaarimusiikkiin. Sanoisin, että 1940-luvulle asti musiikki oli hyvää sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Jazz kyllä keksittiin jo 20-luvulla.
"Tuollaiseen opukseen päässeistä varmaan 90 % on amerikkalaisia tai englantilaisia, tai vähintään englanninkielisiä. Olisi hämmästyttävää, jos Suomi olisi mainittu. Ja populaarimusiikki on teollisuutta, jossa edes huomatuksi tullakseen on päästävä kansainväliseen/angloamerikkalaiseen myyntikoneistoon. Sen jälkeen voidaan arvottaa niitä, jotka satutaan huomaamaan."
Juurikin näin. USA ja Englanti pyörittävät tätä kulttuurimuotoa suvereenisti, globaalissa muodossa. Mutta fiksuahan se on, eikö niin? Valtava määrä populaaritaiteilijoita saa elantonsa tästä ylivoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tämä nyt todistaa? Oliko siellä sitten mainintoja kaikista muista Euroopan maista? Norja, Viro, Liettua, Hollanti, Albania, Slovakia, Puola jne."
Okei, myönnän odottaneeni edes yhtä pikkuriikkistä mainintaa Suomesta siinä. Mutta kun sitä ei koskaan vastaan tullut, se etenkin jäi mieleeni.
Pitäisi varmaan lukea tuo opus uudestaan, että pystyisin vastaamaan noista muista mainitsemistasi maista. Sellaisen uskallan kuitenkin ilman sitäkin sanoa, että Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa (Neukkulan satelliittivaltiot) loistavat yhtä lailla poissaolollaan. Eli tässä tarkastelussa olemme yllättävänkin lähellä itäistä Eurooppaa, joskin onhan täällä sentään läntistä "kulttuuriväritystä" ollut myös tarjolla eri tavalla kuin kunnon kommunistisissa ja sosialistisissa valtioissa.
Niin arvelinkin. Tämä on taas tämä häpeäharha, joka suomalaisia vaivaa esimerkiksi euroviisuissa. "Mitä ne taas meistä ajattelee", vaikka kukaan ei oikeasti ajattele yhtään mitään eikä suomi ole yhtään sen nolompi kuin monet muutkaan maat. Ne muutamat maat siellä jyräävät ja se on ihan ok. Suomi on kuitenkin todella pieni maa ja pelkästään kielensäkin vuoksi alakynnessä Euroopan musiikkimarkkinoilla.
Hohhoijaa miten nolo aloitus. Vertaat yhdenlaista p*skaa toisenlaiseen p*skaan. Et ole hyvästä musiikista kuullutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti suosio perustuu siihen että saadaan biisi radioon soimaan ja kun se tarpeeksi kauan soi niin se jää ihmisten mieleen vaikka olisi huono. Huono musiikki kuten esim Popeda ja Apulanta menee jostain syystä läpi Suomessa ihmeen hyvin.
En minä ainakaan pidä kaikesta musiikista, mitä radiosta tulee, vaikka sitä soitettaisiin miten monta kertaa. Huono selitys.
"en minä ainakaan". Huomaathan, että vain se, että sinä et henkilökohtaisesti koe jotain asiaa, ei tarkoita, etteikö se kuitenkin toimisi massoihin noin.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi jollakulla on oikeus tulla sanomaan, että se suuren yleisön kuuntelema musiikki on jollain absoluuttisella mittarilla huonompaa. Kuka on määritellyt, mikä on hyvää ja huonoa musiikkia? Eikö se ainoa pätevä mittari ole nimenomaan se, mitä ihmiset kuuntelevat, koska se kertoo ihmisten musiikkimausta eikä mistään muusta.
Ei se kerro musiikkimausta. Se kertoo suurten levy-yhtiöiden moraalittomasta rahanteosta, valtavasta markkinointibudjetista ja levy-yhtiöiden yhteistyöstä ja omistuksista median kanssa.
Levy-yhtiöt ovat kertoneet keskittyvänsä yksilöartisteihin ja unohtavansa bändit listoiltaan. Arvaatko, miksi?
Aivan, yksilöartistit tulevat levyäyhtiöille halvemmiksi j aheitä on tarjolla pilvin pimein uusia, kun entiset eivät enää tuo rahaa.
Miten suurelle yleisölle vois edes kehittyä minkäänlaista oaa musiikkimakua, kun levyäyhtit ja media päättävä, mitä heille annetaan kuunneltavaksi?
Enimmäkseen sontaa, jossa artistin laulu on käsitelty autotunella ja taustat tehty koneella.
Biisintekijöistä ja sanoittajista on pari kappaletta vakituisesti palkkalistoilla, mikä ei ainakaan takaa uudenlaisia sointuja tai pysäyttäviä lyriikoita.
Oi että kaipaan aikaa, jolloin voi käydä kuuntelemassa klubeilla oikeaa, hyvää ja monipuolista musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olisi parempi puhua tässä otsikkomme tapauksessa siis pikemminkin erottamisesta , kuin 'tunnistamisesta' ?
Huvittaa tässä keskustelussa sekin, että suomalainen musiikki on kuulemma ihan p*rseestä, mutta sitten kun joku Pave Maijanen tai Aleksi Laiho kuolee, kaikki hehkuttavat, miten suuria musiikkineroja nämä olivat. Miksi sille musiikille ei voi antaa tunnustusta silloin, kun ihmiset ovat elossa?
Meitä on niin moneen junaan. Itse olen 40 v, ja kuunnellut musiikkia jo vauvasta lähtien. Kaikkea mahdollista genreä. Jopa örinästä ja räpistä on löytynyt hyvää kuunneltavaa. Radiosta kuuntelen uusimpia, ja eri genrejen musaohjelmia. Radiosoittolistalle pääseminen ei tee minusta kuin kanavalle huonoa, koska kanavaa on pakko vaihtaa jos sieltä tungetaan korviin kerran tunnissa sitä epämiellyttävää huono biisiä.
Musiikki ei myöskään ole kaikille vain "istun viinilasi kädessä kuuntelemassa täydellistä musiikkiani 4h la-iltana" vaan eri ihmiset käyttävät musiikkia eri tavoin. Eräs kaverini ei kuuntele musaa juurikaan kuin ainoastaan treenatessaan. Siihen hän valitsee biisit joissa on kuhunkin kohtaan sopiva tempo ja pituus. Arvelen että treenibiisejä myös voidaan tehdä tarkoituksellisesti tätä varten. Äitini kuuntelee vain torvimusiikkia, ja kaikki muu on huonoa. Hevarit ovat tunnetuimpia muiden genrejen päälle sylkijöitä (anteeksi yleistys). Jvg:t ja muuthan on jo ihan poppia, ja ammentavat surutta kasarilta ja muilta artisteilta. Hyvähyvä, näin pitää tehdäkin. Perusasetelma on edelleen että on ne Am, F, C, Em, G, ja niitä veivataan eri variaatioihin. Kopioiminen on toisen teoksen jäljentämistä, vaikutteiden ottaminen ja pienimuotoinen lainaaminen tekee musiikille ainoastaan hyvää. Sillä sulautetaan genrejä toisiinsa ja saadaan taas uutta materiaalia korville.
Onneksi netin kautta koko musiikin valtava maailma on kumminkin tarjolla 24/7. Sieltä ainakin poimin kuunneltavakseni juuri sellaista musiikkia, josta itse pidän.
Nyt, tätä kirjoittaessani, soi tämä:
(La Traviata: Parigi, o cara)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo en kyllä tajua, kuinka se radiosoittoa eniten keräävä moska voi miellyttää kenenkään korvaa. Jotain nykyihmisen päässä on vialla. Ihmiset ovat kai niin vahvasti laumaeläimiä, etteivät uskalla edes hyvää musiikkia vaatia. Ovat mieluummin tykkäävinään huonolaatuisesta kurasta, kun "kaikki muutkin" samaa kuuntelee. Huoh.
Minun korvaani miellyttää kauniit melodiat, selkeä rytmi, sopiva tunnelma ja ymmärrettävät ja jollain tavalla koskettavat sanoitukset. Aika monet radiosoittoa keräävät biisit ovat tällaisia. Mutta en todellakaan tykkää ihan kaikesta, mitä radiosta tulee. Esimerkiksi täysin melodiattomat renkutukset tai ulinat, joiden rytmistä ei saa kiinni, eivät miellytä.
Minusta tuntuu pikemminkin päinvastoin, että ne, jotka jatkuvsti taivastelevat nykymusiikin kelvottomuutta, ovat itse tykkäävinään, jostain hienommasta, että pääsevät pätemään erinomaisuudellaan.
"Aika monet radiosoittoa keräävät biisit ovat tällaisia."
En voi kuin olettaa, ettet ole koskaan hyvää musiikkia edes kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti suosio perustuu siihen että saadaan biisi radioon soimaan ja kun se tarpeeksi kauan soi niin se jää ihmisten mieleen vaikka olisi huono. Huono musiikki kuten esim Popeda ja Apulanta menee jostain syystä läpi Suomessa ihmeen hyvin.
En minä ainakaan pidä kaikesta musiikista, mitä radiosta tulee, vaikka sitä soitettaisiin miten monta kertaa. Huono selitys.
"en minä ainakaan". Huomaathan, että vain se, että sinä et henkilökohtaisesti koe jotain asiaa, ei tarkoita, etteikö se kuitenkin toimisi massoihin noin.
Okei. En ajatellut olevani kovin ainutlaatuinen siinä, että liika radiosoitto saa joidenkin biisien kohdalla pikemminkin ärsyttämään kuin pitämään niistä biiseistä.
En sanonut, ettei se vaikuttaisi. Tarkoitin, että voi vaikuttaa molempiin suuntiin. Ainakin omalla kohdallani monet inhokin muodostuvat nimenomaan siitä,kun radiossa soitetaan liikaa.