Sinä joka et usko Jumalaan

"Se on koko uskomisen pointti, että uskoo."

Näinpä.

Tieto on enemmän tieteen heiniä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet vielä aivan liian pinnalla, mene huomattavasti syvemmälle. Arkielämässä nojaan itsekin sekulaariseen maailmaan ja länsimaiseen tieteeseen järjestäen aina, mutta lähtökohta analyysissani jota et nyt lainkaan huomioinut oli se, että vetoat nyt tieteellisissä todisteissasi ns. "todellisuuteen", jota koet (tai luulet kokevasi). Mistä voit tietää, että kokemasi todellisuus on totta? Olet vetänyt lähtökohdan sille, että uskot, että kokemasi aistimaailma (ja siihen liittyvät tiedot) ovat totta.

On todennäköistä, että kokemani todellisuus on enemmän totta kuin ei-totta, sikäli kuin "todellisuus" ja sen kokeminen ovat nykyisen tieteellisen maailmanselityksen sekä myös ns. arkijärjen mukaan ymmärrettävissä. Voin toki halutessani vapaasti uskoa, että "todellisuus" on ei-totta ja fundamentaalisesti vastoin yleistä tieteellistä selitysmallia, mutta silloin ollaan filosofisten ajatusleikkien äärellä (joita vastaan minulla ei sinänsä ole yhtään mitään).

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinunkin olisi hyvä kyseenalaistaa saamasi "tieto" ja aivan erityisesti kokemasi "todellisuus". Ns. "järjellisyys" on erityisen huono argumentti, koska sillä vaikutat vetoavan nimenomaan kokemaasi subjektiiviseen todellisuuteen, joka saattaa olla harhaa. Vai oletko SINÄ juuri se ihminen, joka todella tietää, että kokemasi todellisuus ei olekaan harhaa? ;)

Mihin perustuu oletuksesi, että en kyseenalaistaisi tietoa ja "todellisuutta" (jonka hyvin tiedän olevan kaikkea muuta kuin yksiselitteinen käsite)? Olen puhunut todennäköisyyksistä, kun sinä puolestasi olet vetänyt esiin vedenpitävyyskortteja kehäpäätelmiesi tueksi. Minulla ei yksinkertaisesti ole järjellisiä syitä olettaa, että kokemani "todellisuus" olisi harhaa (siten kuin harha arkikielessä ymmärretään).

Minulle ei ole mielekästä puhua minkään asian todennäköisyyksistä, koska ensin olisi määritettävä ja todistettava "todellisuus"! :D Nimenomaan vedenpitämä analyysini on, että MINÄ en (aiemmin mainitsemani olosuhteet) huomioiden tiedä totuutta jumalien olemassaolosta niiden puolesta tai niitä vastaan. Totesin jo aiemmin, että käsitteesi "järki" on erittäin subjektiivista ja sen perusteella ei kannata minulle argumentoida. Vaikuttaa edelleen siltä, että olet hieman sekulaarisen maailman vanki. Jos kykenet ajattelemaan vielä avarakatseisemmin "laatikon ulkopuolelta", niin voit ymmärtää että miksi väitän, että ei ole mielekästä väitellä jumalien olemassaolosta puolesta tai vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa sanahelinää koko ketju. Tiedeuskovaiset Ihmiset yrittävät tieteen avulla todistella jotain johon kyvyt eivät riitä..

Meidän koira tekee vastaavia tutkimuksia joka päivä. Saa haukkumisellaan uhkaavan postinkantajan poistumaan äkkiä. Ja taas koira oli sankari eikä postinkantaja tunkeutunut sisälle.

Koira luulee että hän yksin ymmärtää vaaran ja on siitä yksin vastuussa.

Tiede yltää siihen, mihin tiede yltää, eikä tieteelliseen ideaaliin edes kuulu väittää kuviteltuja asioita todeksi. Tieteen keinoin pystyy "todistamaan" tasan niin pitkälle kuin tieteellä pystyy. "Todistaa" on lainausmerkeissä siksi, että kaikki tieteellinen tieto on lähtökohtaisesti avointa kritiikille eikä mitään kiveen hakattua, lopullista ja objektiivista "totuutta". Mitä koirasi haukkumiseen tulee, niin hienoa, että postinkantaja ei (enää?!) tunkeudu teille sisälle!

Vierailija kirjoitti:

Osa ateisteista hyökkää selkeästi kimppuun ilman argumentteja. Alun perin on ollut yksi uskonto josta eri haarat myös kristinusko ovat lähteneet. Sitähän voi jokainen valita onko islam tai katolinen sen parempi kuin ateismi.

Ap kysyi asiallisesti perusteluja mutta osa ei uskovista hyökkäsi kimppuun.

Kristinuskolla on näytteenä Raamattu joka on ihmisten kirjoittama näetyistä ja koetuista asioista. Mitä ateisteilla jotka ei usko johonkin korkeampaan voimaan? Alkuräjähdys? Jos Jumalan olemasta olosta vittuillaan ja pidetään naurettavana niin haluaisin nähdä todisteet siitä alkuräjähdyksestä jossa on onnistunut niin ihmisen aineenvaihdunta kuten luonnon kiertokulku. Sen enempää siitä ei ole todisteita. Sana sanaa vastaan.

Olen huomannut, että agnostikot menevät aina tuon argumentin taakse, etteivät voi tietää. Ainut teidän panos tähän keskusteluun on selkeästi havaittava ylimielisyys ja sarkasmi. Te ette edes yritä ajatella asioita loogisesti. Yksikään ateisti ei ole täällä hyökännyt sen enempää kenenkään kimppuun, kuin kukaan muukaan. On tietenkin aina kiva uhriutua, jos totuus ei satu miellyttämään. Alkuräjähdyksestä on todisteita, joten sana sanaa vastaan on aika säälittävä heitto.

Alkuräjähdyksestä ei ole tieteessä epäselvyyttä. Se on kiistaton tosiasia. Lähinnä epäselvyyttä on siitä, mikä siihen johti.

Vierailija kirjoitti:

"Naurettavaa sanahelinää koko ketju."

Uskontojen ja toki myös poliittisten aatteiden nimissä on tapettu tässä maailmassa lukumääräisesti eniten ihmisiä, joten tuskin niitä pelkkänä sanahelinänä voi kuitata.

Usko on kuitenkin aivan eri asia kuin uskonto.

Olen / olin yksi noista ns. agnostikoista, ja saamani vastaus/ vastaväite oli ihan järkevä. Pitkälti samaa mieltä ns. ateistin kanssa. Tosin en tiedä, miten olisi laskettavissa jumalan olemassaoloon todennäköisyys tai epätodennäköisyys. Ja kaikki muut rajatieteelliset ilmiöt? Kummittelu, selvänäkeminen, ennustaminen, ihmeparantumiset, kummittelu, ufot, pallosalamat, maan ulkopuolinen elämä, nykyihmiskuntaa edeltäneet sivilisaatiot jne. Nämä voisivat olla pikemminkin tutkimuskohteita, tai tulisi olla, sen sijaan että ne kovin kevyesti leimataan vain humpuukiksi, usein edes kunnolla tutkimatta. Ja ei, en minäkään mihin tahansa usko, mm. Ancient Aliens -sarja ei juuri vakuuta. :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet vielä aivan liian pinnalla, mene huomattavasti syvemmälle. Arkielämässä nojaan itsekin sekulaariseen maailmaan ja länsimaiseen tieteeseen järjestäen aina, mutta lähtökohta analyysissani jota et nyt lainkaan huomioinut oli se, että vetoat nyt tieteellisissä todisteissasi ns. "todellisuuteen", jota koet (tai luulet kokevasi). Mistä voit tietää, että kokemasi todellisuus on totta? Olet vetänyt lähtökohdan sille, että uskot, että kokemasi aistimaailma (ja siihen liittyvät tiedot) ovat totta.

On todennäköistä, että kokemani todellisuus on enemmän totta kuin ei-totta, sikäli kuin "todellisuus" ja sen kokeminen ovat nykyisen tieteellisen maailmanselityksen sekä myös ns. arkijärjen mukaan ymmärrettävissä. Voin toki halutessani vapaasti uskoa, että "todellisuus" on ei-totta ja fundamentaalisesti vastoin yleistä tieteellistä selitysmallia, mutta silloin ollaan filosofisten ajatusleikkien äärellä (joita vastaan minulla ei sinänsä ole yhtään mitään).

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinunkin olisi hyvä kyseenalaistaa saamasi "tieto" ja aivan erityisesti kokemasi "todellisuus". Ns. "järjellisyys" on erityisen huono argumentti, koska sillä vaikutat vetoavan nimenomaan kokemaasi subjektiiviseen todellisuuteen, joka saattaa olla harhaa. Vai oletko SINÄ juuri se ihminen, joka todella tietää, että kokemasi todellisuus ei olekaan harhaa? ;)

Mihin perustuu oletuksesi, että en kyseenalaistaisi tietoa ja "todellisuutta" (jonka hyvin tiedän olevan kaikkea muuta kuin yksiselitteinen käsite)? Olen puhunut todennäköisyyksistä, kun sinä puolestasi olet vetänyt esiin vedenpitävyyskortteja kehäpäätelmiesi tueksi. Minulla ei yksinkertaisesti ole järjellisiä syitä olettaa, että kokemani "todellisuus" olisi harhaa (siten kuin harha arkikielessä ymmärretään).

Minulle ei ole mielekästä puhua minkään asian todennäköisyyksistä, koska ensin olisi määritettävä ja todistettava "todellisuus"! :D Nimenomaan vedenpitämä analyysini on, että MINÄ en (aiemmin mainitsemani olosuhteet) huomioiden tiedä totuutta jumalien olemassaolosta niiden puolesta tai niitä vastaan. Totesin jo aiemmin, että käsitteesi "järki" on erittäin subjektiivista ja sen perusteella ei kannata minulle argumentoida. Vaikuttaa edelleen siltä, että olet hieman sekulaarisen maailman vanki. Jos kykenet ajattelemaan vielä avarakatseisemmin "laatikon ulkopuolelta", niin voit ymmärtää että miksi väitän, että ei ole mielekästä väitellä jumalien olemassaolosta puolesta tai vastaan.

Olen ateistina tässä asiassa samaa mieltä, ettei ole mielekästä väitellä ihmisen jumal-uskon puolesta tai vastaan, koska tarkoitukseni ei ole koskaan ollut kääntää kenenkään päätä. Sellainen ei kiinnosta. Vaan ihan ilman ylimielisyyttä päästä sen jäljille, mikä on todennäköisintä, loogisinta ja vähiten ristiriitaista. Se että agnostikot kokevat tämän teisteistä puhumattakaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, on minulle vierasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet vielä aivan liian pinnalla, mene huomattavasti syvemmälle. Arkielämässä nojaan itsekin sekulaariseen maailmaan ja länsimaiseen tieteeseen järjestäen aina, mutta lähtökohta analyysissani jota et nyt lainkaan huomioinut oli se, että vetoat nyt tieteellisissä todisteissasi ns. "todellisuuteen", jota koet (tai luulet kokevasi). Mistä voit tietää, että kokemasi todellisuus on totta? Olet vetänyt lähtökohdan sille, että uskot, että kokemasi aistimaailma (ja siihen liittyvät tiedot) ovat totta.

On todennäköistä, että kokemani todellisuus on enemmän totta kuin ei-totta, sikäli kuin "todellisuus" ja sen kokeminen ovat nykyisen tieteellisen maailmanselityksen sekä myös ns. arkijärjen mukaan ymmärrettävissä. Voin toki halutessani vapaasti uskoa, että "todellisuus" on ei-totta ja fundamentaalisesti vastoin yleistä tieteellistä selitysmallia, mutta silloin ollaan filosofisten ajatusleikkien äärellä (joita vastaan minulla ei sinänsä ole yhtään mitään).

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinunkin olisi hyvä kyseenalaistaa saamasi "tieto" ja aivan erityisesti kokemasi "todellisuus". Ns. "järjellisyys" on erityisen huono argumentti, koska sillä vaikutat vetoavan nimenomaan kokemaasi subjektiiviseen todellisuuteen, joka saattaa olla harhaa. Vai oletko SINÄ juuri se ihminen, joka todella tietää, että kokemasi todellisuus ei olekaan harhaa? ;)

Mihin perustuu oletuksesi, että en kyseenalaistaisi tietoa ja "todellisuutta" (jonka hyvin tiedän olevan kaikkea muuta kuin yksiselitteinen käsite)? Olen puhunut todennäköisyyksistä, kun sinä puolestasi olet vetänyt esiin vedenpitävyyskortteja kehäpäätelmiesi tueksi. Minulla ei yksinkertaisesti ole järjellisiä syitä olettaa, että kokemani "todellisuus" olisi harhaa (siten kuin harha arkikielessä ymmärretään).

Minulle ei ole mielekästä puhua minkään asian todennäköisyyksistä, koska ensin olisi määritettävä ja todistettava "todellisuus"! :D Nimenomaan vedenpitämä analyysini on, että MINÄ en (aiemmin mainitsemani olosuhteet) huomioiden tiedä totuutta jumalien olemassaolosta niiden puolesta tai niitä vastaan. Totesin jo aiemmin, että käsitteesi "järki" on erittäin subjektiivista ja sen perusteella ei kannata minulle argumentoida. Vaikuttaa edelleen siltä, että olet hieman sekulaarisen maailman vanki. Jos kykenet ajattelemaan vielä avarakatseisemmin "laatikon ulkopuolelta", niin voit ymmärtää että miksi väitän, että ei ole mielekästä väitellä jumalien olemassaolosta puolesta tai vastaan.

Ala oleta päähäni ajatuksia, joita siellä ei ole. Minä olen puhunut vain (kristin)uskon ja luonnontieteellisen maailmanselityksen todistusvoimaisuudesta universumin synnyn, rakenteen ja sen ilmöiden yleisenä selityskehyksenä. Seikkailen hyvinkin mielelläni sekulaarisen boksin ulkopuolella esimerkiksi weird fictionia ja kauhunovelleja ahmiessani.

Vierailija kirjoitti:

Meitä agnostikkoja on täällä useampia, ja jokainen valitsee sanansa ihan itse. Huvittaa ja kauhistuttaa ajatus siitä, että joku ateisti olisi mielestään jo löytänyt absoluuttisen totuuden, jota nyt seuraa. Samanlaista ehdottomuutta kuin joillakin uskovaisillakin. Moni tieteenharjoittaja on kyllä paljon nöyremmällä mielellä liikkeellä, ja se kannattaakin. Tiede ei ole mitään järkähtämätöntä kulkua kohti totuutta, vaan monesti on myös harhapolkuja ja takaiskuja, ja näiden kautta ihmiskunta ja tiede kehittyy.

Kun kirjoitin absoluuttisesta totuudesta, niin tarkoitin sillä vain sitä, että jotkin asiat ovat todistettavissa ja tällöin absoluuttisia totuuksia. Niitä ei ole paljon, mutta on kuitenkin. On älytöntä rinnastaa ateisti ja uskovainen, koska vaikka ateisti kiihkeästi ajaisikin näkemystään, on ero uskovaisen ajattelutapaan kuin yö ja päivä. En voi sanoa ettei ihmisten keksimää jumalaa ole olemassa, mutta voin sanoa, että se on hyvin epätodennäköistä. Epätodennäköisempää, kuin että jumalaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa sanahelinää koko ketju. Tiedeuskovaiset Ihmiset yrittävät tieteen avulla todistella jotain johon kyvyt eivät riitä..

Meidän koira tekee vastaavia tutkimuksia joka päivä. Saa haukkumisellaan uhkaavan postinkantajan poistumaan äkkiä. Ja taas koira oli sankari eikä postinkantaja tunkeutunut sisälle.

Koira luulee että hän yksin ymmärtää vaaran ja on siitä yksin vastuussa.

Ei ole mitään tiedeuskoa, vaikka alentuva yrität ollakin. Tiede poikkeaa uskonnosta juuri sillä että se etsii aktiivisesti todisteita väittämilleen, toisin kuin yksikään uskonto. Ja todisteita on monesta asiasta pilvin pimein, toisin kuin uskonnoista, joihin hurahtaa aina tietyntyyppiset ihmiset. Tiede on erehtyväistä, eikä kukaan ole koskaan muuta väittänytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä agnostikkoja on täällä useampia, ja jokainen valitsee sanansa ihan itse. Huvittaa ja kauhistuttaa ajatus siitä, että joku ateisti olisi mielestään jo löytänyt absoluuttisen totuuden, jota nyt seuraa. Samanlaista ehdottomuutta kuin joillakin uskovaisillakin. Moni tieteenharjoittaja on kyllä paljon nöyremmällä mielellä liikkeellä, ja se kannattaakin. Tiede ei ole mitään järkähtämätöntä kulkua kohti totuutta, vaan monesti on myös harhapolkuja ja takaiskuja, ja näiden kautta ihmiskunta ja tiede kehittyy.

Kun kirjoitin absoluuttisesta totuudesta, niin tarkoitin sillä vain sitä, että jotkin asiat ovat todistettavissa ja tällöin absoluuttisia totuuksia. Niitä ei ole paljon, mutta on kuitenkin. On älytöntä rinnastaa ateisti ja uskovainen, koska vaikka ateisti kiihkeästi ajaisikin näkemystään, on ero uskovaisen ajattelutapaan kuin yö ja päivä. En voi sanoa ettei ihmisten keksimää jumalaa ole olemassa, mutta voin sanoa, että se on hyvin epätodennäköistä. Epätodennäköisempää, kuin että jumalaa ei ole.

Absoluuttisia totuuksia! Wau, uskoisinpa itsekin, että niitä on olemassa... Vaan kun en ole siitä lainkaan varma. Saattaa olla, että aurinko nousee huomenna tai se ei nouse, saattaa olla, että kuolen joku päivä tai en kuole, sattaa olla että kristinuskon jumala on olemassa tai se ei ole. Mielestäni on hämmentävää "tietää" absoluuttisista totuuksista. Onkohan täällä todella ihmisiä, joille universumi, tiede ja/tai uskonto on todella paljastanut "absoluuttisia totuuksia"? Kuulunkohan itsekin heidän joukkoonsa?? :D Arvuuttelua, arvuuttelua... kaikki on vain arvuuttelua...

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset väittelyt on täysin turhaa mielestäni, kirjoitan kuitenkin jotain omia mietteitä heille jotka, eivät usko. Miten selitätte lukuisat suorat ja selkeät rukousvastaukset? Miten selitätte Pyhän Hengen täyttymisen? Miten selitätte raamatun yhtäläisyydet kuten se, että siellä lukee naisen kuuluu kärsiä synnytyskivuista, miksi käärme kulkee mahallaan, miksi ihmiset elää tietyn ikäisiksi, miksi puhumme eri kieliä jne. ?

Siis maailman vanhimmat ihmisethän ovat olleet olemassa jo kauan ennen uskontojen keksimistä. Ihmisten suku kehittyi noin 2,0–2,5 miljoonaa vuotta sitten. Käärmeiden liskomaiset esimuodot elivät noin 120 miljoonaa vuotta sitten. Ne niin kun tajusivat kun ne näkivät käärmeitä.

Miten itse selität sen, että ihmislaji on miljoonia vuotta vanha, mutta jumala ei ole yhtä vanha kuin ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Alkuräjähdyksestä ei ole tieteessä epäselvyyttä. Se on kiistaton tosiasia. Lähinnä epäselvyyttä on siitä, mikä siihen johti.

Se on jumalan pieru.

Vierailija kirjoitti:

Alkuräjähdyksestä ei ole tieteessä epäselvyyttä. Se on kiistaton tosiasia. Lähinnä epäselvyyttä on siitä, mikä siihen johti.

jumalan pommi se oli.

Vierailija kirjoitti:

Sitä en tosiaan tiedä, miksi nuo käskyt ovat siellä mukana. Ehkä siihenkin jokin syy on. Mutta niissä olennaista on käsittää se, että ne eivät millään tavoin, mitenkään, koskaan koske kristittyä tänä päivänä.

Jos Vanha Testamentti on osa kristittyjen Pyhää Sanaa siinä missä Uusi Testamenttikin, miten jotkin VT:n osat eivät "millään tavoin, mitenkään, koskaan koske kristittyä tänä päivänä"? Ei kai ihminen voi kävellä Kaikkivaltiaan yli ja valikoida, mikä Jumalan Sanasta onkin yhtäkkiä ei-pyhää? Käsittääkseni sellainen on Kaikkivaltiaan silmissä niskurointia ja jumalanpilkkaa (ja Raamattua lukeneena olen aika vakuuttunut, että niillä meriiteillä ei taivaaseen ole asiaa).

Vierailija kirjoitti:

ateistit eivät ole todistaneet että jumalaa ei ole.

Uskovaiset eivät ole todistaneet, että jumala on.

Jeesuskin on ollut tulossa jo monta kertaa, mutta aina on jäänyt tulematta.

Me ollaan muurahaiskeko simulaatiossa, syytä en tiedä. Kenties jonkun enemmän tai vähemmän älykkään siviilisaation big brother-show kaikilla mausteilla. Häätöäänestykseen joutunut kuolee pois ja jäljelle jääneet saa kärsiä seuraukset nahoissaan. Oli uskovainen tai ei niin kaikelle ei löydy järkevää selitystä. Ne asiat ovat ohjaajan sairasta huumoria tai tapa tökkiä muurahaispesää kepillä.

Tällä voi mehustaa ajatuksiaan seuraavan kerran, kun vispaa käpälällään; joku tätäkin katselee tuolla jossain!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vapaan tahdon puuttuminen tarkoita sitä, etteikö pystyisi ottamaan vastuuta asioista, tai hillitsemään omia mahdollisia impulssejaan tai ymmärtämään syy-seuraus suhteita, niinkuin tuolla aikaisemmin jo kirjoitin. Tuo vastauksesi lähinnä kertoo mulle sen, ettet ymmärrä kirjoittamastani mitään. Sun ehkä kannattaisi itseksesi tosiaan miettiä, mitä on vapaa tahto.

Asioista keskustellessa ja eri termejä käytettäessä pitäisi ottaa aina huomioon se aihe, konteksti, mistä puhutaan. Pitäisi ensin määritellä ne termit, jotta keskustelu ylipäätään onnistuisi. Ei vapaata tahtoa voi typistää vain neurotieteen viitekehyksiin. Se on paljon laajempi ja monimutkaisempi juttu. Se on sama kuin toinen puhuisi merstä ja sinä tulet sitten inttämään vastaan kastepisaroista.

Ja nyt, kun on kyse kristinuskosta, sinun tulisi ensin ottaa selvää, miten vapaa tahto nähdään ja mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan tässä kontekstissa.

Niin se on totta. Yhtälailla täällä on typistetty uskovaisten toimesta vapaa tahto. Itselleni se tarkoittaa pääasiassa aivokemiaa. Se saattaa olla laajempi juttu, tai sitten ei. Mutta missään nimessä se ei ole jumalan antama vapaa tahto, jossa ihmiseen ei vaikuta perimä, eikä kokemukset aiemmasta elämästä. Että kaikkea pystyy tekemään kun on vain se vapaa tahto.

Eli kyllä olen mielestäni ihan oikein ymmärtänyt uskovaisten käsittämän olemuksen vapaasta tahdosta. Tai sitten en. Ei oikeastaan edes kiinnosta. Olen niin kyllästynyt jankkaamaan näistä samoista asioista uskovaisten kanssa. On aivan sama heille, vaikka olisi mustaa valkoisella, niin he eivät tunne käsitettä fakta. 

 Musta vapaa tahto uskovaisten näkökulmasta ei vain ole totta, eikä millään tavalla edes mahdollista. Ei se silti poista yksilön vastuuta vaikka neurokemiallista vapaata tahtoa ei ole. Eikä sitä että toimivassa yhteiskunnassa elämiseen vaaditaan se, että omia valintojaan pystyy tarkastelemaan ja omia impulsseja hallitsemaan, ilman että kyseessä on jumalan antama vapaa tahto. Kyllähän universumiakin johtaa fysiikasta johtuvat tapahtumat, eli syy-seuraus-suhteet. Tämä on mun näkökulmani vapaasta tahdosta, eikä se tietenkään ole multa pois, jos joku uskovainen haluaa uskoa johonkin mikä ei ole totta.

Emme me ole ympäristöstämme täysin irrallisia ja riippumattomia olentoja, ei kukaan ole sellaista väittänytkään. Tottakai aiemmat kokemukset, perimä ym vaikuttavat. Tätä puolta vapaasta tahdosta käsitellään paljon psykologian piirissä. Vapaa tahto on myös tuttu käsite esim filosofian puolella. Se ei siis ole mikään yksioikoinen asia, joten on hölmöä jumittua vain yhteen tulokulmaan siitä. Mutta jos tahdot vain itsepäisesti pönöttää siinä omassa näkökannassasi edes ottamatta mitään muita huomioon, niin se vapaus sinulla on. Se on sitten eri juttu, kannattaako silloin ottaa osaa tällaisiin keskusteluihin. Nimittäin silloin tuo jankkauksen vaara on erittäin todennäköinen.

En nyt ota kantaa siihen, miten typistetty näkemys teologiassa on vapaasta tahdosta, mutta silloin, kun puhutaan kristinuskosta ja teologiasta ylipäätään, niin se on se olennaisin määritelmä ja näkemys.

Jos olen ottanut muut näkökulmat huomioon ja pidän niitä oman näkökantani vuoksi mahdottomina, niin ketä se haittaa? Jos se on susta pönöttämistä, niin okei. Se on sun mielipide asiasta. Monet täysin faktoista tietämättömät ihmiset ottavat jatkuvasti kantaa asioihin, joten enköhän minäkin uskalla. En kuitenkaan kiellä faktoja, jos niitä joskus jollain uskovaisella olisi. Filosofia on musta kiinnostavaa ja on mukavaa pohtia asioita eri näkökannoilta, mutta suuntautuminen tieteeseen pakostikin sulkee kaikkein älyttömimpiä uskomuksia pois, kuten ihmisen kehittämät uskonnot ja jumalan antama vapaa tahto.

Korjatkaa nyt tämä vıtun lainausketju.

?

Vierailija kirjoitti:

Näyttää siltä, että täällä riehuva ateisti keskittyy lähinnä eri mieltä olevien ihmisten nimittelyyn, solvaamiseen ja vähättelyyn. Jos noin vähillä hengen ja retoriikan antimilla käy väittelyyn, niin parempi on muidenkin lopettaa kokonaan. Ei hän tuolla tyylillä enää vakuuta muita kuin tiukasti samanmieliset. Ateistikin voi olla pahasti kaavoihin kangistunut ja ahdasmielinen, ja sellaisen kanssa keskustelusta ei juuri mitään kostu. Ei hänen päätään käännetä, eikä ole tarviskaan.

Mutta turha kuvitella, että hänen kanssaan vänkäämiseen väsyneet olisivat mitenkään altavastaajia. Ei vaan kestä sellaista inttämistä. Ja huom. En ole uskovainen, enkä ateisti, vaan agnostikko. Ja tiedän monia todella fiksuja uskovaisia ja ateisteja. Yhtä lailla on molempiin ryhmiin kuuluvia, jotka ovat todella vaikeita tapauksia. Nyt näin taas yhden, ja annan hänelle suosiolla tunkin. :-)

Täällä on aika monta ateistia, ei vain yksi.