Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2581)
Minulle pitää olla kumppani, joka harrastaa samaa urheilulajia kuin minä. Ihan käytännön syistä. Aika pienen piirin harrastus ja tietysti vielä pienemmäksi menee kun samaa ikäluokkaa hakee ja pituuskin vaikuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että ikä (40v)
Suunnilleen saman ikäiset miehet jotka vetävät puoleensa (kaikki hyvät persoonallisuuden piirteet, elämä kunnossa, komea, huumorintajuinen..) yleensä etsivät vähintään 10v nuorempaa. Joko etsivät tuleville lapsilleen äitiä tai sitten heillä on jo lapsia ja toivovat lapselleen "bonus-äitiä". Tai ovat pelureita.
Muutamaa nyt tullut tapailtua sillä asenteella että em piirteet on paperilla "ihan ok", ehkä se innostus syttyy sieltä.. mutta ei syty. Pitää olla heti kipinä, tämä nyt todettu.
Tämä! Kolme vuotta deittimarkkinoilla olleena, ikä 46. Omanikäiset ja 40+ hakevat 30+ ikäisiä. Nuoremmat miehet haluavat vain seksiä ja varatuille käy melkein mikä vaan. Eronneet kaipaavat vain satunnaista seuraa(ja nuorempaa myös). Yli 50v miestä en halua.
Juuri näinhän se menee valitettavasti. Vaikka viihdyn hyvin yksin, huomaa että kaipaa kumppania, rakkaus on aina ollut itselle elämässä se juttu.
Tuo 50v on itselle kyllä raja myös. Eritoten Suomessa, fakta on se että itsestään huolta pitäviä, nuorekkaita ja ns hyvin säilyneitä tämän ikäisiä miehiä on vähän. Ottaen huomioon vielä sen että itse (40v) menisin kevyesti vähän päälle kolmikymppisestä.
Vierailija kirjoitti:
Tulen yleensä hyvin toimeen ihmisten kanssa, sekä naisten että miesten. Minua pidetään luotettavana ja järkevänä, hauskanakin. Mitään romanttista suhdetta en kuitenkaan hanskaa. Kuitenkin esim. seksi sujuu hienosti ja miehet tykkää. En kuitenkaan päästä miehiä henkisesti lähelle. Lisäksi vedän puoleeni narsisteja tms. Olenkin ajatellut elää elämäni ilman parisuhdetta, koska sellainen mitä todennäköisemmin toisi vain murhetta.
Aivan kuin omasta suustani. En oikein usko rakkauteen, minut petetty, enkä pysty luottamaan keneenkään. Lisäksi kaikki hyvät miehet ovat varattuja, ja osa huonoistakin.
En jaksa enää miehiä, parempi olla yksin ku huonossa suhteessa. Nautin yksin olosta.. Tulijoita kyllä ois ja jotkut ovat pahoittaneet mielensäkin mutta vaikka kuinka oisin "ihana" ym niin ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen oksettavin ja rasittavin ihminen.
Minuun ottavat kontaktia lähinnä
he, jotka eivät vetoa minuun ja joiden kanssa en sovi yhteen. Siinä kohtaa herää kysymys: Miksi he kokevat yhteensopivuutta, jos elämänsuunnitelmat, ajanvietto mieltymykset ja toiveet eivät ole yhteneväisiä eikä kipinää ole fyysiselläkään tasolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujous. Se onkin pahin turn off miehessä eli Suomesta en naista tule löytämään.
Olin tinderissä ja osumia tuli hyvin. Osa oli suorastaan hulluja ja kolme järkevää. En voi vaan lakata ihmettelemästä ettei ne järkevätkään miehet uskaltaneet sanoa suoraan kun ei sitten kiinnostanutkaan. Viesteihin ei enää vastattu, olivat kuitenkin ihan aikuisia miehiä. Mutta näköjään niin lapsellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sosiaalinen ja tykkään ihmisistä, mutta samalla varsin varautunut tai lähinnä taidoton päästämään ketään lähemmäksi. En oikein osaa mitään flirttailuja, tunnen oloni vain naurettavaksi. Minuun puree suora ja energinen meininki, puheliaisuus ja hyvä huumorintaju ja yleensä nämä ominaisuudet saavat pysymään kaveritasolla. Työni puolesta tunnen valtavat määrät miehiä, eikä oikeastaan ikinä ole ollut juuri mitään romanttista fibaa - olen ihan kivan näköinen, jos nyt sillä on merkitystä ja kuinka paljon. Jos tilanne menee yhtään romanttiseen suuntaan tulen epäuskoiseksi, enkä oikein koe olevani oikeassa paikassa. Menneisyydestä tunnistan jotain tilanteita, joissa kanssani on ilmiselvästi flirttailtu, mutten silloin tajunnut sitä ollenkaan. Ehkä myös jotkut tyypit sitten ovat olleet todella vääriä, kun minusta tuntuu, että kaikki hauska loppuu siihen kun jotain vakavampaa alkaa astua kuvaan. En ole yhtään auringonlaskuun tuijottelija tai kukkakimppuihminen, vaikka olenkin hyvin tunteellinen ja rakastan noin ylipäätään melko lailla kaikkea. Vaikea löytää tyyppiä joka natsaa ja jos sellaisen jotenkin tunnistaa, niin mites sitten toimitaan.
Se, että olen vapaaehtoisesti valinnut sen. Ei voisi parisuhteessa eläminen enää vähempää kiinnostaa. Ei kiinnosta kuunnella kenenkään kitinää, vaatimuksia ja arvostelua. Ei kiinnosta sovittaa elämäänsä toisen ihmisen elämään. Ei kiinnosta olla patja, kokki ja siivooja.
10 vuotta ollut yksin eikä aikomustakaan pariutua. Seksiin riittää omat kädet, ja saantikin on varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pidän vain henkisesti kehitysvammaisista neekerinaisista
En kelpaa niille jotka itse haluaisin. Ja ne jotka osoittavat minua kohtaan kiinnostusta, eivät ole minun näkökulmastani kiinnostavia.
En pysty tyytymään, vaan mun on pakko joko saada joko se jonka oikeasti haluan, tai sitten ei mitään. Homma on mennyt kuitenkin kaamealla tavalla pieleen, olen nyt yli 40 ja edelleen yksin ja lapseton. Olisin lapsia siis kuitenkin halunnut. Ehkä ensi elämässä sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistiset miehet jättävät syviä arpia hyväksikäyttämilleen naisille. Ei koskaan uudestaan.
samoin täällä , vertaistani cultivoitunutta pitkää komeaa miestä ei oo tullut vastaan, olen rakastellut itseäni pienemmän rikkaan lihapullan kanssa mutta se inhotti jälkeenpäin ,
1, aviomies tyhjensi yritykseni pankkitilit , 2. avomies varasti mun ohjelmat, möi ne mun
aaiakkaille , olin tyhmän rakastunut kumpaankin enkä tajunnut että ne käytti sexiä ja
mun halujani vedätykseen . ei oo paljon haluja eikä luottoa äijiin enää
Minulta loppui haju ongelma siihen, kun lopetin miesten kanssa olemisen. Miesten eri sperma ei vaan sopinut minun vaginalle, aina oli jotain ongelma jne. Just kun olin saanut taas vaginani kuntoon, niin joku treffikaveri sai taas vaginani ympäri ämpäri ja taas jotain ongelmia. Totesin ett ongelmat tuo uusi mies. Sperma laatu ei sovi.
Naiset, jos löydätte yhden hyvän miehen, vaikka vähän hissuankin, pitäkää hänet ja nauttikaa hyvästä seksistä. Älkää kumpikaan juosko vieraissa. Näin vaginanne pysyy terveenä.
Vierailija kirjoitti:
En kelpaa niille jotka itse haluaisin. Ja ne jotka osoittavat minua kohtaan kiinnostusta, eivät ole minun näkökulmastani kiinnostavia.
En pysty tyytymään, vaan mun on pakko joko saada joko se jonka oikeasti haluan, tai sitten ei mitään. Homma on mennyt kuitenkin kaamealla tavalla pieleen, olen nyt yli 40 ja edelleen yksin ja lapseton. Olisin lapsia siis kuitenkin halunnut. Ehkä ensi elämässä sitten...
Ihan sama täällä, sillä erotuksella että en ole varsinaisesti halunnut lapsia. Tosin en ole niitä varsinaisesti ollut haluamattakaan. Sopivan miehen kanssa niitten hankkimista olisi voinut harkita.
Lapset on tehtynä ja viihdyn hyvin yksin, ei ole tarvetta puolisolle.
Tartteko kysyä tän palstan jälkeen?
Alue: Aihe vapaa
Tämä! Kolme vuotta deittimarkkinoilla olleena, ikä 46. Omanikäiset ja 40+ hakevat 30+ ikäisiä. Nuoremmat miehet haluavat vain seksiä ja varatuille käy melkein mikä vaan. Eronneet kaipaavat vain satunnaista seuraa(ja nuorempaa myös). Yli 50v miestä en halua.