Lue keskustelun säännöt.
Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2581)
Vierailija kirjoitti:
Olin muutaman vuoden tarkoituksella sinkkuna, koska kyllästyin siihen, ettei nykyajan naisilla tahdo olla muuta tarjottavaa kuin pillu.
Nuorena tytöt olivat paljon kunnollisempia, eli tytön iskemiseksi piti miehenkin olla hyvä ja panostaa tytön/naisen viettelemiseksi. Ja sitten vasta tapailun edetessä ikään kuin "palkintona" tuli seksi mukaan. Nykyisin kaikki tuntuu olevan juuri päinvastoin ja minä en vaan voi sille mitään, että jos nainen "antautuu" heti tai liian aikaisin, kiinnostus vaan lopahtaa. Pelkkä seksisuhdekin olisi ollut joskus ihan ok, mutta ei sekään onnistunut, kun joka ainoa kerta naisilla alkoi joko tunteet tulla mukaan tai alkoivat kontrolloida menemisiäni ja se ei tietenkään käy päinsä. Myös pelkkään panemiseen voi kyllästyä, koska siitä ei saa henkistä tyydytystä lainkaan.
Nyt olen ollut jo onnellisesti naimissa useamman vuoden rakastamani naisen kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Ei saisi nyt valittaa, koska miehet nimenomaan vaativat nykyisin sitä, että nainen on aloitteellinen heti ja kaikessa.
Itse en niin toimi, mutta lukemastani ja näkemästäni päätellen nykyään siten toimii aikalailla moni nainen ikään katsomatta.
Ujot miehet vinkuu miten naiset eivät tee koskaan aloitteita... sinäkin saattaisit kuulua porukkaan jos olisit jäänyt yksin. Ei pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai mulla joku pääpipi on. Kun jostain tulee ns. läheisempi niin mulla alkaa päässä sumenemaan. Tulen omistushaluiseksi ja mustasukkaiseksi hulluksi enkä itsekään ymmärrä käytöstäni. Joten parempi pysytellä vaan kaveritasolla.
Minä itse. En osaa sosiaalisia normeja, olen lähestulkoon joku asperger-tapaus. Sen lisäksi olen vastenmielinen niin kukaan ei ole tähän päivään mennessä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Haluan elää mukavan, fiksun, hoikan, kohteliaan ja siistin miehen kanssa.
Niin haluaa moni muukin nainen.
N
Haluat komean, lihaksikkaan miehen.
En halua virtahepoa kotiini piereskelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini seurusteli ja meni naimisiin mukavan, kauniin ja hoikan naisen kanssa.
Aikaa on kulunut nyt 2 v. tämä nainen pääasiassa röhnöttää sohvalla toisessa
kädessä sipsipussi ja toisessa siideritölkki, aukoo päätään jatkuvasti.
Tämä mukava, kaunis ja hoikka nainen on muuttunut, epämiellyttäväksi, naama punainen ja turvonnut,
lihava kropaltaan ja jopa piereskelee järkyttävän paljon. Huutaa sohvalta, hei...now gas in the ääshole, ja päästää kaasua ja nauraa räkättää päälle.
Kaverini yrittää päästä tästä naisesta eroon mutta vaikeaa tuntuu olevan.
Varmaan ihan perustarina suomalaisesta naisesta tämä mutta kunhan kerroin.
En käy ravintoloissa, Tinderiin kyllästyin, työpaikalla en voi pariutua, koiraharrastuksissa on lisäkseni vain mummoja. En tapaa sinkkumiehiä missään ja lisäksi olen pinnallinen: suurin osa miehistä ei kiinnosta ulkoisesti tipan tippaa. Lisäksi en yleensä pidä miesten luonteista. Harmi olla melko lailla hetero, mutta onneksi viihdyn yksin tosi hyvin.
Suurin syy nyt kuitenkin se että en tapaa kiinnostavia miehiä, eikä ole aikomusta tehdä asialle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut 5 vuotta sinkku, enkä tosiaan halua naista elämääni. Olen tapaillut muutamaa naista, mutta ghostannut sen jälkeen, kun he ovat alkaneet kysellä, missä mennään (ts. halunneet, että sitoutuisin seurustelemaan heidän kanssaan).
Ei kiinnosta. En halua jakaa elämääni enää yhdenkään naisen kanssa. Harrastan naisen kanssa seksiä, jos tilaisuus tulee - välillä on tullut - mutta en etsi minkäänlaista seuraa.
En halua enää, että kukaan rajoittaa menemisiäni, tekemisiäni, rahankäyttöäni, harrastuksiani, toimintaani tai elämääni omassa kodissani tai muualla. En halua kysyä keneltäkään lupaa lähteä vaikkapa viikoksi vaeltamaan tai mielipidettä esimerkiksi asuntoni myyntiin (olen käytännössä hetken mielijohteesta myynyt kaksi kertaa asuntoni ja ostanut uuden), paikkakunnan tai työpaikan vaihtoon. Olen kuin Nuuskamuikkunen, joka viihtyy kesän aina jossakin Muumilaaksossa, ja syksyn tullen vaihtaa aina maisemaa. Saatan palata uudelleen takaisin tai saatan olla palaamatta.
en jaksa meikata ja olen alkanut nautia yksin olosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ruma sekä aika ujo aluksi. Mulla on aika hyvä kroppa, mutta eihän se pitemmän päälle riitä mihinkää. Ja kyl mä olen vähän kateellinen ystävilleni, jotka aina saa seuraa kun lähdetään ulos. Olisi ihana tuntea olonsa halutuksi. Onneksi on kiva työ ja ystäviä
Erosin viime syksynä enkä ole ollut kiinnostunut menemään minnekään tinderiin vielä. Tavallisessa elämässä ei ole nykyisin luontevaa tavata miehiä vaan se vaikuttaa olevan tuo tinder ja muut vastaavat alustat mitä pitäisi käyttää. Kukaan ei yhtäkkiä kysy treffeille töissä enkä itse osaa olla niin kiinnostunut jostain random miehestä kaupassa että alkaisin iskeä. Kyllä mua ihmetyttää miten jotkut löytää samantien uuden, kun itse olen aina joutunut vähän etsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en jaksa meikata ja olen alkanut nautia yksin olosta
Minäkään en jaksa meikata! Voikohan miestä löytää jos ei meikkaa edes?
Naisten syytä naimattomuuteni, sillä naiset sekä tytöt eivöt ole ikinä kiinnostuneita minusta ja näin ei ole mahdollisuuksiakaan paljon ollut. Siinä on huono alkaa ketään naimaan, jos ei herätä mitään mielenkiintoa vastakkaisessa sukupuolessa ja pidän tätä osin naisten syynä, sillä itse arvioin itseni fiksuksi ja hyväksi kumppaniksi, joka on luotettava, turvallinen ja välittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole toipunut edellisestä erosta. Siinäpä se suurin syy. Tulin petetyksi, enkä uskalla vielä luottaa kehenkään, etenkään kun nykydeittailut ja tinderöinti tuntuu olevan niin vahvasti seksuaalisia muutenkin.
Mies, lähes 40 v.
Ei kiinnosta enää miehet.
Nautin sinkkuudesta, saan tehdä mitä haluan, kun sopivaa ei löydy.
En jaksa keskusteluja, kompromisseja....
Haluaisin löytää miehen, jota kiinnostaa samat arvot ja asiat.
Mulle on aivan saman tekevää vaikka olisi futisnarkkari, on minullakin omat juttuni.
Mahdollisimman vapaa suhde kiinnostaa , rakkaus on se joka sitoo ihmiset.
Hauskaa toi monella on montakin seksisuhdetta milloin tahansa tai samaan aikaan tapailee on niin ei se tarkoita jos yksin asuu ettei seurustele.
kyllä rakkaus on nuoria varten,vanhemmiten ihan muut asiat määrittelee pariudutaanko.esim hyvin varakas mies on yleensä parisuhteessa oli sitten ruma tai ei.nainen hyvällä ulkonäöllä on yleensä parisuhteessa,oli sitten vittumainen tai ei ja niin edelleen.
Suurin syy sinkkuuteeni on se etten ole tossukka mieheksi, jonka tehtävä on vain viihdyttää ja mielistellä kumppaniaan ja perustaa koko elämäänsä siten että kaikki pyörii vain naisen ja hänen mielihalujensa ympärillä. Naiset eivät pidemmän päälle vain kerta kaikkiaan kestä itsenäistä miestä, se ottaa heillä liikaa itsetunnon päälle. Vaikka olenkin 100% lojaali ja uskollinen parisuhteissani.
Usein kuulen naisten valittavan tohveleista miehistään mutta silti omien seurustelukokemusteni perusteella naiset sisimmässään kuitenkin haluavat seurustelukumppaniksi nimenomaan sellaisen nyhverön jota on helppo kontrolloida ja käskyttää. Seksihommat on sitten erikseen, niihin kyllä halutaan "vaarallista" ja miehekästä miestä.
Tässä ketjussa useat naiset kokevat olevansa ei niin-kauniita. En ole minäkään kauneudella pilattu, ja sen
vuoksi kerron esimerkkinä löytäneeni silti ihanan miehen. Asun yksin, mutta olemme sellainen viikonloppupari.
Olemme seurustelleet jo kauan, ja ymmärsin, ettei kumppanilleni ulkoinen kauneus paljon merkitse, vaan
muut asiat. Viihdymme yhdessä. Meillä on samanlaiset arvot, huumorintaju ja yleensäkin lähtökohdat elämään.
Eli kaikilla on toivoa!
Olin muutaman vuoden tarkoituksella sinkkuna, koska kyllästyin siihen, ettei nykyajan naisilla tahdo olla muuta tarjottavaa kuin pillu.
Nuorena tytöt olivat paljon kunnollisempia, eli tytön iskemiseksi piti miehenkin olla hyvä ja panostaa tytön/naisen viettelemiseksi. Ja sitten vasta tapailun edetessä ikään kuin "palkintona" tuli seksi mukaan. Nykyisin kaikki tuntuu olevan juuri päinvastoin ja minä en vaan voi sille mitään, että jos nainen "antautuu" heti tai liian aikaisin, kiinnostus vaan lopahtaa. Pelkkä seksisuhdekin olisi ollut joskus ihan ok, mutta ei sekään onnistunut, kun joka ainoa kerta naisilla alkoi joko tunteet tulla mukaan tai alkoivat kontrolloida menemisiäni ja se ei tietenkään käy päinsä. Myös pelkkään panemiseen voi kyllästyä, koska siitä ei saa henkistä tyydytystä lainkaan.
Nyt olen ollut jo onnellisesti naimissa useamman vuoden rakastamani naisen kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.