Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kommentit (2581)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stressaisin parisuhteessa liikaa ulkonäöstäni. Sinkkuna voin pukeutua kuten haluan sekä olla myös ilman valittamista kotona ilman meikkiä, ja esimerkiksi viikonloppuna voin syödä pitsaa, jos tekee mieli. Parisuhteessa pitäisi aina olla laihtarilla, että ei tule jätetyksi ylipainon takia, ja pukeutumiseeni + ulkonäkööni ylipäätään yritettäisiin puuttua. Lisäksi, on niin vapauttavaa, kun kukaan ei valita, että sääriä tai kainaloita ei ole sheivattu pariin päivään!
Itse tykkään kaikista eniten naisista, jotka tykkäävät välillä maata sohvalla verkkareissa ja syödä pizzaa. Laihtarit ovat täysin naurettavia ja turhia. Kunhan välillä tykkää pitää itsestään huolta ja lähteä vaikka kävelylle. Syö välillä terveellisesti jne. Osaa ottaa rennosti ja olla stressaa matta pikkujutuista
Olin suhteessa reilut 20 vuotta, nyt sinkkkuna noin 5 vuotta. Niin kauan kun lapset ovat vielä alaikäisiä ja kaipaavat minua, en tule ketään haluamaan sitä yhtälöä hämmentämään, olkoot kuka nainen vaan,
Tosi asia on se ,että panoksia on rajoitettu määrä ja minä nuorempana tulin kuluttaneeksi niitä tosi runsaasti
ja nyt tupsahtelee vaan lämmintä höyryä. En omista ok-taloa ja kasaa pörssiosakkeita ,runsasta isältä jäänyttä turvoksissa olevaa rahapussia,enkä myöskään ole nättipäinen ,tatuoitu atleettinen henkilö mikä
tuntuu olevan iso kriteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kaipaa naista elämääni. Nettiporno riittää paremmin kuin hyvin
Yksinkertaisesti kriteerini täyttäviä miehiä ei tunnu löytyvän.
- pitkä ja komea
- hyvin toimeentuleva, 120ke/v aivan minimi
- 100 % luotettava ja uskollinen
- osaa huomioida sekä helliä minua
- mutta antaa tilaa minulle silloin kun haluan eikä kysele omien menemisteni perään
- ei missään nimessä persu!
- liuta pikkujuttuja...
Uskon kuitenkin, että prinssini vie jalat altani vielä joku päivä, siihen asti jatkan sikkuelämää ja hauskanpitoa parin turhaan minua yrittävän kundin kanssa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti kriteerini täyttäviä miehiä ei tunnu löytyvän.
- pitkä ja komea
- hyvin toimeentuleva, 120ke/v aivan minimi
- 100 % luotettava ja uskollinen
- osaa huomioida sekä helliä minua
- mutta antaa tilaa minulle silloin kun haluan eikä kysele omien menemisteni perään
- ei missään nimessä persu!
- liuta pikkujuttuja...Uskon kuitenkin, että prinssini vie jalat altani vielä joku päivä, siihen asti jatkan sikkuelämää ja hauskanpitoa parin turhaan minua yrittävän kundin kanssa ;)
Naiset etsii punavihreää, vegaania rikasta miestä:DD No siinäpähän etitte
Ahdistun heti kun joku alkaa kyselemään suunnitelmia..mennäänkö huomenna sinne ja monelta ja minne ja mennääkö kesällä laivalle ja mitä tehää juhannuksena jne. Itse elän päivän kerrallaan enkä pysty joka menoa suunnitella. Yksin kun on niin menen milloin jaksan tai huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitoutumiskammo. Mut jätettiin avokkini toimesta. Hän lähti järkyttävän tyypin mukaan jota inhosin jo ennen kuin tämä muija petti ja jätti. Vaihtoi lennosta. Kauhulla ajattelen kauanko puuhailua selkäni takana oli jatkunut. Olin kaks vuotta masentunut. Siitä sitoutumiskammo.
Mukavuudenhalu. Elämäni on hyvää ja mukavaa näin. En halua alkaa tekemään kompromisseja, kun nyt teen mitä haluan ja milloin haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoseksi on niin perseestä. Mielummin ilman tai satunnaista irtoseksiä, kun aviovelvollisuuksia.
Olen Asperger. Peruskoulun jälkeen sain diagnoosin, nyt olen kohta kolmekymppinen aikuinen. En osaa olla parisuhteessa, en ole romanttinen/flirttaileva ainakaan ns. tavisten mielestä. Aistiyliherkkyydet vaikeuttavat läheisyyttä ja seksiä, olen hyvin valikoiva kosketukseen. Viihdyn loistavasti omissa oloissani, inhoan äkillisiä muutoksia ja ihmissuhdedraamoja.
Olen ollut suhteissa nuorempana, mutta eivät kestäneet pitkään. Tavikset pitävät minua tylsänä ja vaikeana ihmisenä. Minä taas en ymmärrä monista tavisten kuvioista mitään. Osaan esittää "normaalia" ja niin tein edellisissä suhteissani, omien voimavarojen kustannuksella. Nyt riittää, että töissä jaksan vetää tätä "normaalin roolia", jotta saan itseni elätettyä. Kotona haluan olla rauhassa oma oikea itseni ja ladata akkuja. Mietin kyllä useinkin, että olisi kiva löytää toinen samankaltainen, jonka kanssa jakaa elämää eikä tarvitsisi esittää mitään. Mutta ei ole sellaista löytynyt ja pidän epätodennäköisenä että löytäisinkään. Väkisin en ala seurustelemaan, mieluummin olen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkuus aloitteenteossa, vetäydyn helposti tarkkailijaksi sosiaalisissa tilanteissa. Ei ole osunut oikeaa ihmistä kohdalle oikeaan aikaan. Tuli jo parikin syytä.
Olen aromanttinen aseksuaali; kukaan ei herätä mussa mitään "sellaisia" tunteita. En koe myöskään tarvetta yrittää löytää edes platonista elämänkumppania, viihdyn hyvin omillani.
Et kai ole alaikäisiin sekaantuja? Mainitsit että tapaat 20-25v nuorempia miehiä tai poikasia. Itse kerrot olevasi päälle 40v!!?! Tiedätkö että seksin harrastaminen alle 16v.kanssa on rikos! Koskee myös poikia!Hyi olkoon sinun kaltaisiasi! Pitäisiköhän tehdä poliisille ilmoitus!
Alue: Aihe vapaa
En kelpaa kellekään.