Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat muuttuneen niin kauheaksi miehiä kohtaan että ei parisuhteesta ole mitään hyötyä miehelle pelkästään maksuja, velvoitteita ja muiden palvelua

Naisita ei ole mitään  HYÖTYÄ miehelle? No siinä tapauksessa jos hyötyä haet on vain todella hyvä asia että pysyt sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

mies56 kirjoitti:

Nuorempana tykkäs vaihtelusta ja nyt ei enää seksi kiinnosta. Orkut ei tunnu juuri miltään. Oisko käytetty loppuun :-). Vaikka nuorempana naureskeltiin, että varastoon ei voi panna, on tuokin osoittautunu vaan nuoruuden tyhmyydeksi. Kun ei tarvi seksiä, tarvis tulla muuten jotenkin hyvin juttuun, että viitsis olla naisen kanssa. Nyt voi olla ja mennä just niinkun itse tykkää.

Testosteronitaso on laskenut ja vaikuttaa elämänlaatuun, käy lääkärissä.

Testosteronilääkityksen aloittaminen on erittäin korkean kynnyksen takana, se on ihan viimeinen keino, koska se saa kropan pysyvästi sekaisin loppuiäksi. Siksi lääkärit eivät siihen ihan helposti suostu.

Olen huomannut, että monet tätä ehdottelevat. Eivät ilmeisesti ole asiaan tutustuneet.

Miesten aiheuttamat traumat ja lihavuus (ei sairaalloinen) sekä varmaan 51 vuoden ikä. Ja ei, en ole ollut niiden komeimpien miesten kanssa.

t. Keski-ikäinen nainen

Surin ja ainoa syy siihen että pysyttelen sinkkuna on se, että en halua minkäänlaista vääntöä ja säätöä ja probleemia elämääni miehen muodossa.

Olen tarpeeksi älykäs pysytelläkseni kaukana vähänkään parisuhteelle haiskahtavasta.

Elämä on lyhyt, täällä eletään vain kerran. Yhtäkään hetkeä ei takaisin saa, ei mitään uusintaa. Tarkkaan harkittava ja mietittävä miten haluaa elää. Haluaako oman vapauden vai ongelmia ja probleemia ja kyttäilyä ja rajoittamista ja hyödyn tavoittelua. Itse tiedän mitä minä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat muuttuneen niin kauheaksi miehiä kohtaan että ei parisuhteesta ole mitään hyötyä miehelle pelkästään maksuja, velvoitteita ja muiden palvelua

Naisita ei ole mitään  HYÖTYÄ miehelle? No siinä tapauksessa jos hyötyä haet on vain todella hyvä asia että pysyt sinkkuna.

Katselisitko itse miestä josta ei ole mitään hyötyä sinulle vaan siitä miehestä tulee sinulle pelkästään kuluja, työtä ja velvoitteita?

Omistauduin harrastuksilleni enkä sen vuoksi moniin vuosiin nähnyt vaivaa tavatakseni ihmisiä. Kaverit alkoivat arvostelemaan, painostamaan, ja kyseenalaistamaan seksuaalisuuttani. Tämän seurauksena suuri halu näyttää, että en taivu painostukseen. Kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen on minulta poisluettua, sillä se nähtäisiin periksiantamisena.

Sukupuoli.

Olen kaikin puolin keskitasoinen mies, keskitasoa hoikempi vain, mutta vakituiseen suhteeseen en riitä saman tasoisen naisen kanssa, koska en ole kunnianhimoinen.

Naisilta sitä vastoin löytyy itseään parempitasoinen mies, vaikka olisi 150kg ylipainoa, söisi seiniä (luit oikein, seiniä) tai hiuksiaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Olen liian takertuva ilmeisesti.. Toivoisin että miehellä olisi viikonloppuina aikaa nähdä, mutta ovat mieluummin kaveriporukassa jossakin. Sitten jossain vaiheessa tästä tulee aina riitaa ja tapailu päättyy siihen. Ainakin parin eri miehen kanssa tämä sama ongelma ollut. Pitäisi siis tyytyä suhteeseen, jossa nähdään pari tuntia arkena. Olen sitten mieluummin yksin kokonaan jos olen kerran niin vaativa.

Et kuulosta liian takertuvalta ollenkaan, ihan sama vaatimus tai toive itselläni on. Mitä järkeä muuten olla suhteessa jos se menee aina noin. Tottakai viikonloppuna, joka itselle on laatuaikaa ja ilman töitä rentoutumista, haluaa viettää sen tärkeän ihmisen kanssa. Ei nyt koko aikaa mutta yhden illan/yön vaikka.

Itse olen törmännyt samaan että ei sitten kuitenkaan keski-ikää lähentelevällä sinkkumiehellä ole tilaa elämässä, on työt ja harrastus ja kaverit ja pakolliset (?) menot ja nämä menee vähän turhan usein mun edelle. Ehkei sitten vaan kiinnosta tarpeeksi, aika masentavaa.. suhdetta ei mitenkään tunnu haluavan lopettaa vaan haluaa pitää naisen siinä osana mutta aika pienessä roolissa. Taidan ryhtyä sinkuksi minäkin

Ruma ulkonäkö ja haastava luonne. Ja luultavasti myös se, että en halua parisuhdetta :)

Eron jälkeen ei ole kiinnostanut. Pitkä liitto ja tunteet kiinni vanhassa. Toisaalta haluan olla vapaa.

Miehet. Heteroseksuaalina naisena oleminen on aika vaikeaa, kun pitäisi elää miehen kanssa. Todella raskasta sellanen. Harvassa on kelpo yksilöt ja nekin yleensä jo suhteessa. Mieluummin olen yksin tyytyväisenä omaan arkeeni kuin että otan väkisin jonkun mieslapsen passattavaksi vain sen takia että saisi olla parisuhteessa. Ei ole sen arvoista.

kierous, ilkeys ja hitaus

Naiset. Ovat lihavia ja siksi vailla mitään eroottista mielenkiintoa. Ilman sitä on ikävää elää parisuhteessa. Hoikkia itsestään huolehtivia naisia on vähän ja kilpailu heistä on mahdotonta tavalliselle miehelle, jolla ei ole omaisuuksia. Paksu lompakko, helppo on lempeä pyytää, laulaa Tuomari Nurmio.

Tämä kaikki käy tietenkin myös toisinpäin miehiin. Mutta olen itse hoikka ja kuntoileva.

Vierailija kirjoitti:

Surin ja ainoa syy siihen että pysyttelen sinkkuna on se, että en halua minkäänlaista vääntöä ja säätöä ja probleemia elämääni miehen muodossa.

Olen tarpeeksi älykäs pysytelläkseni kaukana vähänkään parisuhteelle haiskahtavasta.

Elämä on lyhyt, täällä eletään vain kerran. Yhtäkään hetkeä ei takaisin saa, ei mitään uusintaa. Tarkkaan harkittava ja mietittävä miten haluaa elää. Haluaako oman vapauden vai ongelmia ja probleemia ja kyttäilyä ja rajoittamista ja hyödyn tavoittelua. Itse tiedän mitä minä haluan.

Minä haluaisin kumppanin, vaikka olenkin vahvasti introvertti ja viihdyn paljon yksin. Esim. yksin matkustelusta en osaa nauttia ja kavereiden kanssakaan se ei ole kummoista. Kumppanin kanssa minä ne hetket haluan jakaa. Ja monet muutkin asiat. Läheisyyden.

M

Omaa laiskuuttani olen sinkku. En kuulu mihinkään seuranhaku sovelluksiin, en käy ravintoloissa enkä myöskään hae aktiivisesti seuraa.

Olen myös ikäisekseni liian köyhä. Puitteet varallisuuden osalta ei kunnossa, minun ikäiselläni odotetaan jo olevan hyvä auto, asunto jne ... Köyhyys karsii myös todella paljon mahdollisen kumppanin löytämistä.

Tyydytyksen voi hoitaa yksin, lapsen voin saada yksin. En halua nurkkiini häiriötekijöitä. Miten muka miehestä elämänlaatu paranisi. Vastaan, ei mitenkään. 😂

Kommentti 165-senttiselle miehelle: katseletko vain pitkiä koriksenpelaajanaisia? Moni tyttö ottaa samanpituisen (tai ruumiinrakenteeltaan siromman) miehen kuin itse on.

t. N

Oma sinkkuus johtuu siitä, että tosi harvoin kenenkään kanssa tulee tunteita ja väkisin ei jaksa alkaa mitään päkistelemään. Kun elämä on tosi hyvää yksinkin, kiva koti, hyvä työ ja paljon kavereita ja sosiaalista elämää niin parisuhteelta ei oikeastaan tarvi muuta kuin sen, että toinen olisi niin hyvä tyyppi, että sen seurassa elämä olisi vielä kivempaa kuin ilman. Ja kun tunteita ei oikein voi pakottaa. Neljä vuotta sinkkuna ja oikeastaan yhden miehen kanssa on tullut sellainen tunne, että tässä olisi jotain, mutta hän oli varattu.

Tietysti tuo oma elämäntaso ja -tapa varmaan karsii miehistä jo aika ison osan pois. Itselle kun olisi tärkeää, että toinen tykkäisi aktiivisesta arjesta ja seikkailuista. Lisäksi kun oon eläväistä sorttia niin siinä moni mies jää helposti jalkoihin. Pienehkössä kaupungissa ei loppujen lopuksi ole kovin paljon samanhenkistä porukkaa.

Olin vuosikaudet "ikisinkku", koska minulla on krooninen mielen sairaus ja oli epävakaa elämä.

Kun sain oikean lääkityksen ja hoidon, elämänlaatuni parani ja sekoilu väheni, nyt olen onnellisessa parisuhteessa.

Suosittelen mt-hoidon vaatimista teille, joilla sama tilanne (ei irtoa ihan helposti, I know).

Elämä voi muuttua kivaksi.

Suurin syy ikisinkkuna viihtymiseen on, että oon rutiköyhä takuueläkkeellä elelevä nainen. Miehet, joita on tarjolla vakisuhteeseen on mallia - lokki.

Hävettää välillä aika hurjan paljon, muttei suinkaan omasta puolesta. Kiroan välillä, kun asun täällä tasa-arvon pohjolassa.