Lue keskustelun säännöt.
Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2581)
zz kirjoitti:
olen vegaani mies ja haluaisin vegaanin naisen, mutta he haluavat lihansyöjä miehen jota he sitten voivat yrittää muuttaa veganniksi......
Jaa, minä en ainakaan. Nimenomaan haluan eläinrakkaan miehen eikä sellaista, joka vasta opettelee empatiaa, kun kyse olisi kuitenkin aikuisesta ihmisestä eikä mistään teini-ihastuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime parisuhde. Eksä oli väkivaltainen, kontrolloiva, kylmä ja julma. Erottiin poliisien väliintulolla ja sen jälkeen tyyppi vainosi minua melkein vuoden. Jouduin muuttamaan ja vaihtamaan kaupunkia, kun se tuli jopa ikkunan alle tuijottamaan.
Deittailun aloittaminen on ihan ylitsepääsemätön kynnys, olen jo etukäteen pettynyt ja kyynistynyt ajatukselle että olemassa olisi mukaviakin ihmisiä. Nykyisin halin vain kissaani, se on pehmeä, lämmin, ystävällinen eikä sillä ole pahaa sydämessään.
Mistä te aina löydätte näitä sekopää miehiä
Ei naiset niitä löydä vaan ne miehet löytää ne naiset. Nehän usein osaavat alussa esittää aivan muuta kuin mitä oikeasti ovat. Ja näitä on paljon eli meillä naisilla on tosi ihanan jänskää tämä elämä. Valitettavasti ei olla ennustajia eikä ajatustenlukijoita.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään naisia. Ei niille uskalla puhua. Ovat kuin muukalaisia. Jos voisi puhia ihan normaalisti kuten miehille niin olisi helpompaa.
Voi kuule. Naisille voi puhua ihan normaalisti. Kuunnellaan ihan mielellään. Paitsi vonkaamista ja haukkumista.
Mies on hoitokodissa kun sairastaa neurologista hiljaa etenevää sairautta. Olen tässä ekaa kertaa asumassa yksin isossa huushollissa. Ei voi kotona hoitaa, hankalat tilat eri kerroksia. Tunnen itseni sinkuksi tavallaan. Ainakin seuraa kaipaisin ja juttukaveria. Olen opetellut liikkumaan yksin. Mutta en minnekkään mökille tai matkoille lähde kuitekaan yksin . Koitan etsiä jonkun harrastuspiirin vaikka. Aika mene hyvin kun opettelen ruuanlaittoa , jonka mieheni yleensä hoiti. On tässä lasten perheet ympärillä ja sukulaisia. Mutta oma kaveri puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin omasta olostani, olen kyllä super seurallinen mutta nyt vanhemmiten akut loppuu jo töissä ja loppu pv haluan olla omassa rauhassa. Nautin siitä niin että voi mennä etten lähde ihmisten ilmoille 4 pv jos se vaan on mahdollista.
Sattumalta löysin puolison aikoinaan ja elämät kasvoivat erilleen (lue: alkoi tapailemaan muita)
Oikein hyvä on olla näin. Itsenäinen.
Ei ole mitään yksittäistä syytä. Nautin olostani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas ihastun sellaisiin miehiin, joita en voi saada! Ja ei sellaisen kanssa voi seurustella, johon ei tunne rakkautta! Joten yksin täällä haaveksin
Vierailija kirjoitti:
Olen 180 cm pitkä nainen. Monelle miehelle se on liikaa .
Oletko sinä tehnyt itse pituudestasi sen esteen vai miehet?
Kysyy 173 cm mittainen mies jolla on 179 cm pitkä naisystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon 36v ikisinkku mies turusta, en oo koskaan seukannu enkä harrastanu seksiä, treffeil oon ollu 1 kerran. Koulukiusattuna mun itsetunto ja itsevarmuus on pohjamudissa. En hirveesti halua luottaa kehenkään enää koska oon saanu liian monta puukkoa selkään.
Viimeset 13v oltu työttömänä ja työpaikkaa tuskin tulen enää koskaan saamaan.
Olen epäsosiaalinen, en harrasta mitään. Tykkään metallimusiikista, sisustamisesta, rustiikkisuudesta, vanhoista rakennuksista, museoista, koirista, luonnosta ja lenkkeilystä. En juo alkoholia enkä polta tupakkaa. Ystäviä ei ole ensimmäistäkään.
Olen ollut tinderis, badoossa, happypancakes, suoli24ja okcubid, mutta en ole saanut seuraa. Tinderis 0 naista swaippasi mut oikeelle, lähdin ikuisesti pois sieltä.
Voisko tämä olla keksitty juttu!
Oma valinta. Olen huomannut kuinka naiset vihaavat miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon 36v ikisinkku mies turusta, en oo koskaan seukannu enkä harrastanu seksiä, treffeil oon ollu 1 kerran. Koulukiusattuna mun itsetunto ja itsevarmuus on pohjamudissa. En hirveesti halua luottaa kehenkään enää koska oon saanu liian monta puukkoa selkään.
Viimeset 13v oltu työttömänä ja työpaikkaa tuskin tulen enää koskaan saamaan.
Olen epäsosiaalinen, en harrasta mitään. Tykkään metallimusiikista, sisustamisesta, rustiikkisuudesta, vanhoista rakennuksista, museoista, koirista, luonnosta ja lenkkeilystä. En juo alkoholia enkä polta tupakkaa. Ystäviä ei ole ensimmäistäkään.
Olen ollut tinderis, badoossa, happypancakes, suoli24ja okcubid, mutta en ole saanut seuraa. Tinderis 0 naista swaippasi mut oikeelle, lähdin ikuisesti pois sieltä.
Voisko tämä olla keksitty juttu!
Kaikki on mahdollista, mutta tuollaisia miehiä on oikeasti Suomessa vaikka kuinka paljon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon 36v ikisinkku mies turusta, en oo koskaan seukannu enkä harrastanu seksiä, treffeil oon ollu 1 kerran. Koulukiusattuna mun itsetunto ja itsevarmuus on pohjamudissa. En hirveesti halua luottaa kehenkään enää koska oon saanu liian monta puukkoa selkään.
Viimeset 13v oltu työttömänä ja työpaikkaa tuskin tulen enää koskaan saamaan.
Olen epäsosiaalinen, en harrasta mitään. Tykkään metallimusiikista, sisustamisesta, rustiikkisuudesta, vanhoista rakennuksista, museoista, koirista, luonnosta ja lenkkeilystä. En juo alkoholia enkä polta tupakkaa. Ystäviä ei ole ensimmäistäkään.
Olen ollut tinderis, badoossa, happypancakes, suoli24ja okcubid, mutta en ole saanut seuraa. Tinderis 0 naista swaippasi mut oikeelle, lähdin ikuisesti pois sieltä.
Voisko tämä olla keksitty juttu!
Asiavirheitä siinä ainakin on. Ei harrasta mitään? Veikkaan että harrastaa paljonkin. Musiikin kuuntelua, sisustamista, luonnossa liikkumista ja lenkkeilyä.
Ystävät? Kuka niitä tarvitsee. Olen huomannut että on ihmisiä jotka ovat 100% vastuussa ystävyyden ylläpidosta. Olen itse aina se joka ottaa kontaktia ja ehdottaa tapaamista tai jotain. Jos lopetan sen, kaikki "ystävyyssuhteet" kuihtuvat. Luulisi että edes 20% olisi vastavuoroisia mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Zero Drama kirjoitti:
Valinta.
Ei tarvi kattoa kiukuttelua, kiristämista, mustasukkaistamista, muuttamisyrityksiä, asioiden levittelyä jne
Kun on itekseen, yhtäkään noista ei tapahdu, eikä tule tapahtumaan.
Sama. Ex-mieheni oli kaikkea luettelemaasi. Sairaalloisen vainoharhainen, perusteettoman mustasukkainen, vaati minua laihduttamaan itseni hoikasta alipainoisen laihaksi, muuttamaan tyyliäni ja jopa äänenkorkeuttani, lisäksi oli epäterveen riippuvainen äidistään, jolle jatkuvasti kertoi kaiken meidän suhteestamme. En kaipaa enää parisuhteeseen, kaikki miehet olleet samanlaisia draamakuninkaita.
Ymmärrän kyllä, että tällaisia miehiä on. Kokemus parisuhteemme alkuvuosilta: silloinen tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, lähti keikalle PK-seudulle, ja oli menossa sinne miespuoleisen kaverinsa kanssa, ja myös yöpyi hänen kanssaan. En noteerannut koko reissua mitenkään. Kun samana viikonloppuna baarissa kerroin eräälle itseäni pari vuotta vanhemmalle miehelle tästä ohimennen, hän alkoi vouhkata ja mesoa minulle ja vaati, että soitan tyttöystävälleni ja käsken hänen palata kotiin. En tehnyt näin, enkä osoittanut minkäänlaisia mustasukkaisuuden merkkejä tai edes kiinnostunut hänen vouhkaamisestaan, joten tältä mieheltä menivät pasmat jotenkin lopullisesti sekaisin, ja hän lähti menemään; olisi varmaan halunnut vetää minua turpaan, mutta isokokoinen portsari oli kiinnittänyt hänen käytökseensä jo huomiota.
Ilmeisesti hän oli näitä mustasukkaisia miehiä.
Haluaisin hottiksen, mutta ei ole rahaa niin en saa.
Jotain rumaa karvakasaa joka nalkuttaa en ala katselemaan, siinähän on elämä pialla, parempi elää sitten yksin.
Jos ne nuket vähän kehittyisi, nehän näyttää juuri siltä kuin pitääkin, eikä nalkuta.
Vierailija kirjoitti:
Olen 180 cm pitkä nainen. Monelle miehelle se on liikaa .
Upea pituus! Missä tällaisia naisia näkee?
M 190
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eläinrakas ts. vegaani-nainen ja etsin ikäistäni (50v.) eläinrakasta miestä. Ne, jotka ovat minusta kiinnostuneet, harrastavat eläinten tappamista ja syömistä. Mukaviahan he ja minäkin kuulemma, mutta ei yhteensovitettavissa parisuhteeseen asti.
Tämä. Mikähän siinä muuten on että jos olet lämmin, mukava ja eläinrakas niin juurikin nuo kaikenmaailman hirviöt on kiinnostuneita. Kun olen seurannut niin ne mukavat ja ihanat kiinnostuvat dominoivista naisista. Mikä tässä mättää??
Itse tykkään lapsista ja eläimistä mutta aina ja ikuisesti täysin väärät miehet pyörii ympärillä. Olen jo sinänsä luovuttanut koska ei tämä huono juttu ole ollenkaan mielummin näin kun sen väkivaltaisen alistaja öykkärin kanssa.
Onkohan suomessa muuten enemmän näitä miehiä kuin muualla? Tuntuu että uutisissakin niin paljon näitä vaimon hakkaajia ja kait se on tilastoissakin todettu, että suomalaiset miehet ovat muita eurooppalaisia miehiä väkivaltaisempia.
Suomessa tätä vanhakantaista, aggressiivista maskuliinisuutta on hiukan enemmän kuin (Länsi) Euroopassa.
Yksi tätä miesten vanhaa käyttäytymismallia vahvasti konservoiva tekijä saattaa olla asevelvollisuus. Ainakin itse altistuin siellä vahvasti tämäntyyppisille ajatusmalleille. Ja jos olisin ollut sitä porukkaa, joka ei olisi lähtenyt intin jälkeen yliopistoon vaan olisin jatkanut vaikka levyseppä-hitsaajana tai kirvesmiehenä, olisin varmaan sisäistänyt nämä maskuliiniset mallit sen sijaan, että olisin oppinut kyseenalaistamaan ne.
Olen ollut vasta puoli vuotta eron jälkeen sinkkuna mutta tutkaillut miesmarkkinaa ennen virallista eroa kun asuimme jo vuoden päivät erillään. Mulle on ja tulee olemaan syynä se, että tässä kohtaa elämää rima on niin korkealla ettei juuri kukaan sitä ylitä. En vaan tapaa tällaisia miehiä vapaina.
Mulla ei oo muuta vaatimusta kuin että
mun pitää aidosti tykätä ja olla ihastunut tähän mieheen ja hänen minuun. Kaikki tulot, tietty ulkonäkö, ammatti, lapsiluku, ikä ym. on ihan yhdentekeviä. Tuntuu kuitenkin että oon loppuelämän sinkku 😀
Itse olen 44v, hoikka ja urheilullinen, hyvin säilynyt ja edelleen kuulen kommenttia että olen kaunis tai hyvännäköinen. Molemmilta sukupuolilla, tutuilta ja tuntemattomilta. DI ja hyvä työ, 2 lastakin tehty ja teinejä joten mulla on aikaa hyvin joka toinen viikko nyt vähintään. Asunto, auto ja mökki on velattomina ja kumppaninkin voin viedä sille unelmalomalle. Mulla on kavereita ja tuttuja paljon ja suhteet perheeseen ja lapsiin oikein lämpimät, mitään isompia luonnehäiriöitä ei pitäisi siis olla. Aika rento on elämänasenne tässä iässä.
Olen ihan varma että loppuelämä menee yksin vaikka parisuhdetta kovasti haluaisin.
Avioliitto sukuvihan alla oli sen verran huono kokemus, että vain miespuolinen kissa saa enää muuttaa minun luokseni asumaan.
Joo ei ihan ymmärrä miltä nämä papat kuvittelevat näyttävänsä tai jos ovatkin niin dementoituneet jo etteivät tajua ikäänsä tai sitä miltä näyttävät.😄