Miksi perheelliset vähättelevät lapsettomien väsymystä, kiirettä jne?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ja lapset ovat kaikki raivostuttavia, kaikki pyörii vain oman navan ympärillä, eikä kyetä ajattelemaan omaa pikku perhettä pidemmälle.

Mitähän itse juuri teet ja osoitat tällä kommentillasi? :D Perheessä niitä napoja on monta. Siellä ei pyöritä yhden navan ympärillä..

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Jotenkin tulee mieleen, että täällä kirjoittaa vain w t -porukka ja muut elämänkoululaiset. Meillä muilla on sivistystä sen verran, että empatiaa riittää kaikille ystäväporukassa. Tsemppaamme toinen toistamne ja riennämme hädän hetkellä apuun riippumatta siitä, onko tuen tarvitsijalla 0 vai 10 lasta. Oksettaa lukea tätä ketjua. Omaan napaan tuijottelijoita näköjään riittää.

Miten ne lapset nyt näin negatiivisesti kuulostaa vaikuttavan? Eikö niistä ole mitään hyvää tullut elämäänne? Pirteyttä ja jaksamista siitä että rakastaa lastaan ja onnistumisen hetkiä jotka vie eteenpäin arjessa ja antaa energiaa? Ihmeellistä, miten yhdessä keskustelussa puhutaan ettei lapseton ymmärrä rakkautta tai onnellisuutta, toisessa kerrotaan miten lapset vaan väsyttää ja kaikki on pahemmin kuin lapsettomilla. Päättäkää jo, ette voi olla kaikkea.

Kuten yllä myös jo sanottiin, on myös ongelmia mitä te ette ymmärrä. On eri asia olla sinkku 25 vuotiaan kuin kokea kovaa yksinäisyyttä 45 vuotiaana. Sitä elämäänne lapsetonta aikaa ei siis pidemmän päälle voi verrata.

Pahoittelen kärkkäyttä, siihen on syynsä.

Nauran kaikille perheellisille, niin surullista että elämänne on tuollaista kuten kuvailette.

Minä en halua näitä lähi alueen perheitä elämääni mutta eikö vaan meikäläinen on jostain syystä helvetin mielenkiintoinen niille ja kovaäänisille kakaroille , mikä olis paras 🙄 sana...vihaan, inhoon...

Vierailija kirjoitti:

En ikinä sanoisi noin kenellekään, mutta itse olin lapsen myötä väsyneempi. Kun toivuin synnytyksestä, kipuja oli paljon (välilihan leikkaus), minun piti herätä tietyin ajoin pissalle kellon kanssa koska en tuntenut virtsaamistarvetta, ja ottamaan kipulääkettä. Kivun takia oli hankala nukkua ja sitten vielä se vauva, jonka tarpeet menee kaiken edelle - ei voi vain nukahtaa kun huvittaa. Toki vauva on "helppo " kun se vaan syö ja nukkuu, mutta minut yllätti miten rankkaa oli siitä huolehtia puolikuntoisena. Jokin sairaus/onnettomuus tosin voisi johtaa vastaaviin kipuihin ja haasteisiin, mutta onneksi olen välttynyt niiltä. Synnytys ja lapset kuuluvat monen elämään luonnollisena ja väsyttävänä tekijänä, luulen että sen takia siitä puhutaan niin paljon. Mutta se että olen itse ollut väsyneempi perheellisenä kuin koskaan sinkkuna, ei tarkoita etteikö joku toinen olisi vielå väsyneempi . En halua valittaa myöskään siksi , koska olen onnellisempi kuin aiemmin

Menee varmaan vähän ohi, mutta tästä kommentista tuli mieleen oma tilanne.

Kerroin kyllä itse kivuistani sun muista tuntemuksistani vauvan saannin jälkeen. Olin myös onnellisempi kuin koskaan ennen. Huomasin kuitenkin, että läheisin kaverini jonka kanssa ennen jaettiin kaikki, ei pitänyt minun "valituksestani". Tietenkin kerroin myös positiivisia asioita. Itselleni oli ihan normaalia kertoa kuulumisena, että en oikein saa nukuttua, kun jalkaa ja selkää särkee. Kaveri otti asian niin, että minulla on niin rankkaa ettei hän voi enää kertoa elämästään. Silloinkin kun olin toipunut kaikesta.

Minusta on jotenkin hassua ettei ikävistä asioista saisi puhua vain siksi, koska se tulkitaan valittamisena. Tai siksi että se olisi vertailua. Ihan samalla tavalla kaverikin on puhunut rankoista työpäivistään tai jostakin ärsyttävästä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ja lapset ovat kaikki raivostuttavia, kaikki pyörii vain oman navan ympärillä, eikä kyetä ajattelemaan omaa pikku perhettä pidemmälle.

Mitähän itse juuri teet ja osoitat tällä kommentillasi? :D Perheessä niitä napoja on monta. Siellä ei pyöritä yhden navan ympärillä..

Tämä kommentoija varmasti ajattelee asiaa monen ihmisen perspektiivistä. Itsekin ajattelen tätä asiaa yhteiskunnallisesta perspektiivistä.

Kärsijöitä on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua näitä lähi alueen perheitä elämääni mutta eikö vaan meikäläinen on jostain syystä helvetin mielenkiintoinen niille ja kovaäänisille kakaroille , mikä olis paras 🙄 sana...vihaan, inhoon...

Kuulostat naurettavalta. Yhtä tyhmältä kuulostaa jos joku julistaisi inhoavansa vanhuksia.

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Kuule mamma, sinä et ole koskaan ollut kukaan muu ihminen ja et tule koskaan olemaankaan, joten sinä et voi puhua toisen ihmisen puolesta ja siitä sulla ei tule ikinä olemaan kokemusta, olis sulla sitten 4 tai 9 lasta.

Kukaan ei voi sanoa että olen väsyneenpi kuin sinä koska mulla on neljä lasta koska et voi mitenkään tietää kuinka väsynyt se lapseton on.

Ymmärtääkö mammat nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua näitä lähi alueen perheitä elämääni mutta eikö vaan meikäläinen on jostain syystä helvetin mielenkiintoinen niille ja kovaäänisille kakaroille , mikä olis paras 🙄 sana...vihaan, inhoon...

Kuulostat naurettavalta. Yhtä tyhmältä kuulostaa jos joku julistaisi inhoavansa vanhuksia.

Ja sinä naurettava et tiedä miten ne on minua kohdelleet ,tampio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Kuule mamma, sinä et ole koskaan ollut kukaan muu ihminen ja et tule koskaan olemaankaan, joten sinä et voi puhua toisen ihmisen puolesta ja siitä sulla ei tule ikinä olemaan kokemusta, olis sulla sitten 4 tai 9 lasta.

Kukaan ei voi sanoa että olen väsyneenpi kuin sinä koska mulla on neljä lasta koska et voi mitenkään tietää kuinka väsynyt se lapseton on.

Ymmärtääkö mammat nyt?

Ei nää mammat tajua, koska he kokevat olevansa parempia ihmisiä kuin kukaan muu koska ovat uhranneet kehonsa ja vaputensa lapsien takia. Ja sitten vielä luulevat, että heidän lapsensa ovat todella erikoisia ja että he kasvattavat ihmisiä joista tulee myöskin parempia kuin muut, koska he ovat niin erikoisia. Vanhemmat ovat itsekkäitä.

Kolmekymppisenä pienen lapsen terveenä äitinä olin pirteä. Nyt 50v ei mikään auta. Väsymys on päivittäistä kun on muutama sairaus ja vanhemmat omaishoidossa. Ei vaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Kuule mamma, sinä et ole koskaan ollut kukaan muu ihminen ja et tule koskaan olemaankaan, joten sinä et voi puhua toisen ihmisen puolesta ja siitä sulla ei tule ikinä olemaan kokemusta, olis sulla sitten 4 tai 9 lasta.

Kukaan ei voi sanoa että olen väsyneenpi kuin sinä koska mulla on neljä lasta koska et voi mitenkään tietää kuinka väsynyt se lapseton on.

Ymmärtääkö mammat nyt?

Ei nää mammat tajua, koska he kokevat olevansa parempia ihmisiä kuin kukaan muu koska ovat uhranneet kehonsa ja vaputensa lapsien takia. Ja sitten vielä luulevat, että heidän lapsensa ovat todella erikoisia ja että he kasvattavat ihmisiä joista tulee myöskin parempia kuin muut, koska he ovat niin erikoisia. Vanhemmat ovat itsekkäitä.

Jopas täällä on joku katkera kun ei ole saanut lapsia. Väittää ihan tosissaan olevan rankempaa olla väsynyt lapsettomana kuin että on väsynyt ja samalla jokaisella minuutilla vastuussa toisten ihmisten hengestä ja terveydestä. Tätä se on, kun ei ole sitä kokemusta, jossa oikeasti olet vastuussa toisen ihmisen hengestä ja terveydestä. Ei riitä käsityskyky. Mikä on raskaampaa kuin vastata toisen hengestä ja terveydestä? Ei mikään.

Kerran eräässä laajemman ystäväporukkamme tapaamisessa vapaaehtoisesti lapseton nainen ja lapsiperheellinen nainen keskustelivat hetken aikaa kahdestaan. He eivät tunteneet entuudestaan, koska toinen oli ystäväpiirimme miespuolisen jäsenen tuoreehko puoliso. Seuraavaksi kuvaus molempien naisten elämäntilanteesta.

Vapaaehtoisesti lapseton nainen: ikä yli 40 mutta huomattavasti nuoremman näköinen, iän myötä on jo ilmaantunut jokunen terveysongelmakin, vaativa kuluttava vastuullinen työ, usein paljon myös ilta- ja viikonlopputöitä, kun ei saa samalla tavalla joustoa töistä kuin lapsiperheelliset kollegansa, huolehtii eläkeikäisistä vanhemmista, joista toinen sairastaa vakavasti, lisäksi auttaa myös aviopuolison vanhempia, ja totta puhuen hänen aviomieskin tuntuu tarvitsevan yllättävän paljon huolenpitoa, heillä on yhteisiä lemmikkejä mutta nainen näyttää joutuvan ottamaan enemmän vastuuta lemmikkien hoidosta, kuten myös kodinhoidostakin, naisen nuoremmilla sisaruksilla on yhteensä useita lapsia ja hän auttaa kaikkia jatkuvasti hoidossa ja muussa lapsiperhearjen kiireissä, yksi sisaruksista on yksinhuoltaja, toisen sisaruksen yhdellä lapsista on pitkäaikaissairaus eli perhe tarvitsee paljon ulkopuolista apua, naista on pyydetty moniin luottamustehtäviin ja nekin vievät aikaa, monet ystävät pyytävät naiselta apua kun hän on niin luotettava ja avulias, hän on osa monen henkilön tukiverkostoa ystäväporukassamme, suvussaan ja monissa muissakin ympyröissä. Oikea supernainen!

Lapsiperheellien nainen: ystävporukkaamme kuuluvan ikäisemme lähes nelikymppisen miehen tuoreehko nuori avovaimo, naisella ikää noin 25 joten vielä pirteässä jaksavassa iässä, pariskunnalla vasta vain yksi lapsi, nainen on edelleen hoitovapaalla, naisella on hyvät tukiverkostot auttamassa, joihin kuuluvat hänen omat vanhemmat ja ainakin vielä toistaiseksi lapsettomat sisarukset sekä miespuolisen ystävämme vanhemmat ja hänen lapsiperheelliset sisarukset, pariskunnalla ei ole lemmikkejä, naisella ei ole luottamustehtäviä eikä muutenkaan samalla tavalla vastuita kuin vapaaehtoisesti lapsettomalla ystävällämme.

Nämä kaksi naista siis keskustelivat ystäväporukkamme tapaamisessa, kun nuori äiti jossakin kohtaa totesi, etteivät lapsettomat naiset voi mitenkään ymmärtää hänen vaativaa lapsiperhearkea ja loputonta väsymystä. Ehkä nuori nainen vertasi itseään oman ikäisiin lapsettomiin naisiin. Lapseton ystävämme osoitti naiselle empatiaa, eikä tyypilliseen tapaansa alkanut valittamaan oman elämänsä kiireitä ja vaikeuksia.

Saimme kuulla jälkikäteen, että miespuolinen ystävämme oli kertonut ystäväpiirin tapaamisen jälkeen nuorelle avovaimolleen lapsettoman ystävämme elämäntilanteesta, eli hänen lukuisista vastuista ja siitä miten monien ihmisten tukiverkostona toimiminen aiheuttaa naiselle uupumusta. Sen jälkeen nuorta naista oli kuulemma nolottanut todella paljon ajattelematon möläytyksensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Kuule mamma, sinä et ole koskaan ollut kukaan muu ihminen ja et tule koskaan olemaankaan, joten sinä et voi puhua toisen ihmisen puolesta ja siitä sulla ei tule ikinä olemaan kokemusta, olis sulla sitten 4 tai 9 lasta.

Kukaan ei voi sanoa että olen väsyneenpi kuin sinä koska mulla on neljä lasta koska et voi mitenkään tietää kuinka väsynyt se lapseton on.

Ymmärtääkö mammat nyt?

Ei nää mammat tajua, koska he kokevat olevansa parempia ihmisiä kuin kukaan muu koska ovat uhranneet kehonsa ja vaputensa lapsien takia. Ja sitten vielä luulevat, että heidän lapsensa ovat todella erikoisia ja että he kasvattavat ihmisiä joista tulee myöskin parempia kuin muut, koska he ovat niin erikoisia. Vanhemmat ovat itsekkäitä.

Jopas täällä on joku katkera kun ei ole saanut lapsia. Väittää ihan tosissaan olevan rankempaa olla väsynyt lapsettomana kuin että on väsynyt ja samalla jokaisella minuutilla vastuussa toisten ihmisten hengestä ja terveydestä. Tätä se on, kun ei ole sitä kokemusta, jossa oikeasti olet vastuussa toisen ihmisen hengestä ja terveydestä. Ei riitä käsityskyky. Mikä on raskaampaa kuin vastata toisen hengestä ja terveydestä? Ei mikään.

Olen onnellinen siitä, etten ole koskaan tehnyt lapsia. Olet samanlainen kuin kaikki muutkin vanhemmat, oletat heti että jos joku ei pidä lapsista tai on lapseton, hän kadehtii elämääsi ja on surullinen. Sinun käsityskykysi ei selkeästi riitä siihen, että elämä voi olla rankkaa ilman lapsiakin, ja joskus se ihan vaan itsestä huolehtiminen on raskainta. Miksi muutenkaan koet että sinun ongelmasi olisivat raskaampia kuin muiden? Ainiin, juuri siksi että koet olevasi niin erikoinen kersoinesi. 

Ja jos aletaan vertailla, uskallan väittää että elämäni on rankempaa kuin sinulla, mutta sinä et pysty ymmärtämään sitä että elämässä on muitakin rankkoja asioita kun kersojen kaitsiminen.

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Mutta heillä voi olla haasteita, jotka ovat vielä rankempia kuin perhe-elämä eivätkä perheelliset välttämättä tule koskaan kokemaan näitä haasteita...

Miksi aina ajatellaan että perhe-elämä on raskainta mitä ihminen voi kokea? Elämässä on paljon pahempiakin asioita kuin ruuhkavuodet ja uhmaikä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetön ketju! Lapsettomat ei ymmärrä että perheelliset ovat joskus aiemmin olleet lapsettomia ja kokeneet sen elämän siltäkin kantilta. He voivat puhua kokemuksesta. Lapsettomat eivät tiedä mistä puhuvat kun ei ole kokemusta lapsiperhe-elämästä

Kuule mamma, sinä et ole koskaan ollut kukaan muu ihminen ja et tule koskaan olemaankaan, joten sinä et voi puhua toisen ihmisen puolesta ja siitä sulla ei tule ikinä olemaan kokemusta, olis sulla sitten 4 tai 9 lasta.

Kukaan ei voi sanoa että olen väsyneenpi kuin sinä koska mulla on neljä lasta koska et voi mitenkään tietää kuinka väsynyt se lapseton on.

Ymmärtääkö mammat nyt?

Ei nää mammat tajua, koska he kokevat olevansa parempia ihmisiä kuin kukaan muu koska ovat uhranneet kehonsa ja vaputensa lapsien takia. Ja sitten vielä luulevat, että heidän lapsensa ovat todella erikoisia ja että he kasvattavat ihmisiä joista tulee myöskin parempia kuin muut, koska he ovat niin erikoisia. Vanhemmat ovat itsekkäitä.

Jopas täällä on joku katkera kun ei ole saanut lapsia. Väittää ihan tosissaan olevan rankempaa olla väsynyt lapsettomana kuin että on väsynyt ja samalla jokaisella minuutilla vastuussa toisten ihmisten hengestä ja terveydestä. Tätä se on, kun ei ole sitä kokemusta, jossa oikeasti olet vastuussa toisen ihmisen hengestä ja terveydestä. Ei riitä käsityskyky. Mikä on raskaampaa kuin vastata toisen hengestä ja terveydestä? Ei mikään.

Huomaa kyllä että et ymmärrä mistä puhutaan vaikka se suoraan sinulle sanotaan.

Kukaan ei väitä että on rankempaa olla väsynyt lapseton kuin lapsien äiti.

Väsymystä ei voi vertailla koska se on jokaisella erilaista. Käsitätkö?!

Eikö sulla riitä käsityskyky tähän?

Jos sulla on koko ajan väsymystä kolmen lapsen kanssa et voi silti sanoa että olet väsyneempi kuin lapseton koska et tiedä ja tunne mitä hän kokee. Sama myös toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yksin eleilijä ja itse kärsin ihan tavattoman kovista väsymyksistä. Huippaileekin tavattoman paljon. Unirytminikin heittelevät. Työni aikataulut ovat sellaiset, jotka pakottavat nousemaan varhain aamuisin. Tunnen oikein olostani, että tulehdustilojakin on. En kylläkään kestäisi ollenkaan, jos joku alkaisi vähättelemään väsymystäni. Unen saantinikin on 4-6 tuntia. Viikonloput ovat ihania, kun silloin voin nukkua niin pitkään kuin voin. Useasti tuntuu, kuin taju lähtisi.

Ymmärrätkö, että sillä lapsiperheen vanhemmalla voi olla ihan samanlaista kuin sinulla, sillä erolla, että viikonloppuna ei voi nukkua? 

En puhunut vähätteleväni vanhemman väsymystä vaan ihan kenen vaan vähättelyä itselleni. On harha käsitys siitä, että vanhemmat ovat muita ihmisiä kovemmilla. Kuka tahansa muukin voi olla yhtä väsynyt tai enemmänkin, kuin vanhempi.

Ei se ole mikään harha vaan ihan looginen johtopäätös. Keskimäärin vanhemmat ovat aina kovemmilla kuin samassa tilanteessa oleva lapseton. Jos ei olisi, monisairaille ja stressaantuneillehan ehdotettaisiin lasten hankkimistä, että elämä helpottuu. 

Lapset eivät ole ainoita, jotka aiheuttavat äärimmäistä väsymystä.

Niin. Mutta edelleen, niitä samoja väsymystä aiheuttavia asioita voi olla myös sillä lapsiperheen vanhemmalla plus sitten vielä ne lapset. Mikä tässä nyt on vaikeaa? Kertokaa nyt mikä on sellainen äärimmäistä väsymystä aiheuttava asia, jota ei voi olla yhtä todennäköisesti myös lapsiperheen vanhemmalla? 

Mikä juttu siinä on, että teidän vanhempien pitää kilpailla väsymyksestä?

Väsy, kuin väsy. Energian puute. Yksilö kohtaista miten kenenkin kroppa toimii. En ymmärrä mikä tarve perheellisillä on nostaa itsensä suuremmalle pallille. Toisten vähättely oli tämän ketjun aiheena ja te perheelliset tulette tänne väheksymään toisia ja nostatatte omaa asemaanne. Ap yritti selvästi sanoa kuinka inhottaa tuollainen asenne on.