Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi perheelliset vähättelevät lapsettomien väsymystä, kiirettä jne?
27.01.2021 |
"Et voi tietää todellisesta väsymyksestä mitään, jos sinulla ei ole lapsia."
"Ei sinulla voi olla kiireinen elämä, jos sinulla ei ole töiden lisäksi lapsiperhearkea hoidettavana."
"Ei sinun unettomuutesi/kymmenen kertaa yössä herääminen ole mitään verrattuna siihen, mitä on heräily vauvan kanssa."
"Helppohan sinun on sairastaa, kun ei tarvitse hoitaa siinä samalla lapsia."
Tällaisia kommentteja saa usein palstalla kuulla. Aina verrataan siihen, kuinka rankkaa perheellisellä on ollut ja lapsettoman väsymys, kiire tai sairaus ei koskaan voi olla yhtä kuluttavaa kuin mitä perheellinen on kokenut. Miksi perheelliset sanovat noin? Voihan sitä sanoa, että perheellisellekin jotkut asiat ovat rankkoja, mutta miksi pitää vähätellä lapsettoman kokemuksia sanomalla, etteivät ne ole mitään perheelliseen verrattuna?
Ap
Kommentit (196)
Kuinkahan moni lapseton on kommentoimassa vauvapalstalle kirjoittavan äidin väsymystä tyyliin... onneks mul ei oo lapsia tai mitä valitat, itse valitsit?
Mitä valintoja ap on tehnyt ollakseen väsynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lapseton on kommentoimassa vauvapalstalle kirjoittavan äidin väsymystä tyyliin... onneks mul ei oo lapsia tai mitä valitat, itse valitsit?
Mitä valintoja ap on tehnyt ollakseen väsynyt?
No varmasti kommentoikin. Mutta tämä on ihan puhdasta idiotismia. Samoin, kuin on idiotismia vähätellä jonkun toisen kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän elämäänsä ja kiireisiin voi ihan eri lailla vaikuttaa, jos tarvitsee huolehtia vain itsestään. Jos tilanne kärjistyisi ihan niin pitkälle esim unettomuuden kanssa että olisi jäätävä työttömäksi, siitä ei kärsi muut kuin itse. Toisaalta en ymmärrä sitä, miksi perheelliset valittaa kaikesta lapsiin liittyvästä koska itsehän ne on hankittu.
Kyllä moni lapseton huolehtii muistakin kuin itsestään: puolisosta, lemmikeistä, iäkkäistä vanhemmista/isovanhemmista jne
Ei millään pahalla mutta Suomessa iäkkäät vanhemmat pistetään hoitokoteihin tai heitä hoitaa kaupungin kotipalvelu. Lapseton ei todennäköisesti hoida näitä vanhempia joka päivä töitten jälkeen/öisin/viikonloppuisin. Lapsellisten kiireet johtuvat usein lapsista, eli vaikka lapset on itse haluttu ei myöhemmin voi itse vaikuttaa siihen mitä lapsi milloinkin haluaa tai tarvii, eli toisen ihmisen asettama aikataulu sanelee perheellisen elämän.
Usein lapsettomien kiireet on itse aiheutettuja, siksi niille ei löydy sympatiaa.
Eri, enkä lukenut koko ketjua mutta nauran välillä lapsettomien kiireelle ja sille, ettei heillä välillä ole edes mitään ymmärrystä siitä, miten naurettavilta kuulostavat kun on kiire ”lattelle, salille, elokuviin ja tapaamisiin” ja ihan itse ovat aikataulunsa sellaiseksi järjestäneet!
Minä en valita väsymystäni koskaan perheellisille, päinvastoin. Kerron kuinka ihanaa oli nukkua pitkään viikonloppuna ja lähteä sitten miehen kanssa brunssille. Sen jälkeen parin tunnin moottoripyörälenkki ja kotiin valmistamaan päivällistä joka nautittiin viinin kera. Sen jälkeen lyhyet päiväunet ja saunaan jonka jälkeen nukuttikin taas hyvin.
Ja koskaan en jää ylitöihin jos lapsellinen joutuu lähteä hakemaan lapset päiväkodista. Silloin minä lähden ratsastustunnille tai nosework-treeneihin koiran kanssa. En paikkaile lapsellisten töitä heidän puolestaan, saavat itse selitellä pomolle ja asiakkaille.
Vierailija kirjoitti:
Minä en valita väsymystäni koskaan perheellisille, päinvastoin. Kerron kuinka ihanaa oli nukkua pitkään viikonloppuna ja lähteä sitten miehen kanssa brunssille. Sen jälkeen parin tunnin moottoripyörälenkki ja kotiin valmistamaan päivällistä joka nautittiin viinin kera. Sen jälkeen lyhyet päiväunet ja saunaan jonka jälkeen nukuttikin taas hyvin.
Ja koskaan en jää ylitöihin jos lapsellinen joutuu lähteä hakemaan lapset päiväkodista. Silloin minä lähden ratsastustunnille tai nosework-treeneihin koiran kanssa. En paikkaile lapsellisten töitä heidän puolestaan, saavat itse selitellä pomolle ja asiakkaille.
Mitä selittelemistä on siinä ettei voi jäädä ylitöihin? Eiköhän pomo ja asiakkaat ymmärrä, että lapset on haettava päiväkodista ennen kuin se sulkeutuu. Jos ei ymmärrä, ei ole sen arvoinen työpaikka. T. Perheellisiä arvoja arvostava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän elämäänsä ja kiireisiin voi ihan eri lailla vaikuttaa, jos tarvitsee huolehtia vain itsestään. Jos tilanne kärjistyisi ihan niin pitkälle esim unettomuuden kanssa että olisi jäätävä työttömäksi, siitä ei kärsi muut kuin itse. Toisaalta en ymmärrä sitä, miksi perheelliset valittaa kaikesta lapsiin liittyvästä koska itsehän ne on hankittu.
Kyllä moni lapseton huolehtii muistakin kuin itsestään: puolisosta, lemmikeistä, iäkkäistä vanhemmista/isovanhemmista jne
Ei millään pahalla mutta Suomessa iäkkäät vanhemmat pistetään hoitokoteihin tai heitä hoitaa kaupungin kotipalvelu. Lapseton ei todennäköisesti hoida näitä vanhempia joka päivä töitten jälkeen/öisin/viikonloppuisin. Lapsellisten kiireet johtuvat usein lapsista, eli vaikka lapset on itse haluttu ei myöhemmin voi itse vaikuttaa siihen mitä lapsi milloinkin haluaa tai tarvii, eli toisen ihmisen asettama aikataulu sanelee perheellisen elämän.
Usein lapsettomien kiireet on itse aiheutettuja, siksi niille ei löydy sympatiaa.
Eri, enkä lukenut koko ketjua mutta nauran välillä lapsettomien kiireelle ja sille, ettei heillä välillä ole edes mitään ymmärrystä siitä, miten naurettavilta kuulostavat kun on kiire ”lattelle, salille, elokuviin ja tapaamisiin” ja ihan itse ovat aikataulunsa sellaiseksi järjestäneet!
No, tämä kommentti kertoo ainoastaan sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän elämäänsä ja kiireisiin voi ihan eri lailla vaikuttaa, jos tarvitsee huolehtia vain itsestään. Jos tilanne kärjistyisi ihan niin pitkälle esim unettomuuden kanssa että olisi jäätävä työttömäksi, siitä ei kärsi muut kuin itse. Toisaalta en ymmärrä sitä, miksi perheelliset valittaa kaikesta lapsiin liittyvästä koska itsehän ne on hankittu.
Kyllä moni lapseton huolehtii muistakin kuin itsestään: puolisosta, lemmikeistä, iäkkäistä vanhemmista/isovanhemmista jne
Ei millään pahalla mutta Suomessa iäkkäät vanhemmat pistetään hoitokoteihin tai heitä hoitaa kaupungin kotipalvelu. Lapseton ei todennäköisesti hoida näitä vanhempia joka päivä töitten jälkeen/öisin/viikonloppuisin. Lapsellisten kiireet johtuvat usein lapsista, eli vaikka lapset on itse haluttu ei myöhemmin voi itse vaikuttaa siihen mitä lapsi milloinkin haluaa tai tarvii, eli toisen ihmisen asettama aikataulu sanelee perheellisen elämän.
Usein lapsettomien kiireet on itse aiheutettuja, siksi niille ei löydy sympatiaa.
Eri, enkä lukenut koko ketjua mutta nauran välillä lapsettomien kiireelle ja sille, ettei heillä välillä ole edes mitään ymmärrystä siitä, miten naurettavilta kuulostavat kun on kiire ”lattelle, salille, elokuviin ja tapaamisiin” ja ihan itse ovat aikataulunsa sellaiseksi järjestäneet!No, tämä kommentti kertoo ainoastaan sinusta.
Voi kertoakin, mutta eihän se lattella ja salilla käymisen kiireys ole ihan verrattavissa perheellisen arjen kiireyteen. Olit minun mielipiteistäni ihan mitä mieltä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni on todennut, että syy ”vähättelyyn” on se, että lapsiperheellisillä on kokemusta elämästä ennen lapsia.
Mielestäni tässä keskustelussa on täysin hedelmätöntä niputtaa ihmiset kahteen eri leiriin ja samalla kokemusmaailmaan. Ei ole sanottua, että lapsiperheellinen kokee kovempaa väsymystä kuin lapseton. Ei myöskään voida sanoa, että lapseton kokisi kovempaa väsymystä kuin lapsiperheellinen.
Kyseessä on aina subjektiivinen kokemus ja vaikka paperilla elämäntilanteen vuoksi toisen ihmisen voisi rankata väsyneemmäksi, ei tämä käytännössä päde.
Meillä voi olla suurperheen yksinhuoltavanhempi, joka kaiken arjen pyörityksen lomassa ei koe olevansa jatkuvasti uupunut. Mutta meillä voi olla myös lapseton loputtoman väsynyt ihminen suurilla tukiverkoilla ja vähäisillä vastuilla. Meillä voi olla myös ihminen, joka ennen lapsia oli loputtoman uupunut ja väsynyt, mutta lasten saannin myötä ei ole näitä tunteita enää kokenut.
Tämä on ihan normaalia ja sivistynyt ihminen ymmärtää kokemuksen subjektiivisuuden. Sivistynyt ihminen myös ymmärtää, että ihmisen elämässä saattaa tulla hetkiä, jolloin väsymys ja uupumus ottavat vallan ilman ilmeistä ulkoista syytä.
Tämä juuri. Tässä on hyvin kiteytettynä asioiden oikea laita. Voi kun kaikki tämän ymmärtäisivät.
Vain yksi tapaus ketjuun liityvästä aiheesta on sattunut kohdalleni. Tapahtuma liittyi lapsettomaan kaveriini. Vauvavuotena hän valitti siitä, kuinka rankkaa minulla on. Tämä tuli täysin puun takaa, koska en itse kokenut niin. Jotenkin hassua joutua selittämään aikuiselle ihmiselle, että ihan normaalia elämää elän. Kaikilla on joskus rankempia ja väsyneempiä päiviä. Ei se tarkoita, että koko elämä on rankkaa. Eikä se tee elämästäni rankempaa kuin muiden elämä on.
Koin, ettei hän ymmärtänyt minun ajatusmaailmaani kovinkaan hyvin, vaan vakuutti vain ymmärtävänsä kuinka rankkaa minulla on. Jossain kohtaa sanoin, ettei hän nyt taida ymmärtää mitä koen ja valitettavasti muotoilin sanani huonosti. Sanat tulivat jotakuinkin muodossa "kun et ole samanlaisessa elämäntilanteessa". En enää muista mitä tarkalleen sanoin, mutta noin hän sen ainakin otti. Tästä hän tietenkin kimpaantui, koska enhän voi väittää ettei asiasta kokematon voi ymmärtää. No, yritin selkeämmin selittää, että tarkoitin, ettet voi täysin tietää minun kokemustani omasta elämästäni ym.
Pointtinani oli juuri lainaamani kommentin asiat, mutta en oikein osannut sitä silloin selkeästi tuoda esiin. Olin niin hämmentynyt koko keskustelusta, joka on kyllä ollut yksi elämäni kummallisimpia keskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän elämäänsä ja kiireisiin voi ihan eri lailla vaikuttaa, jos tarvitsee huolehtia vain itsestään. Jos tilanne kärjistyisi ihan niin pitkälle esim unettomuuden kanssa että olisi jäätävä työttömäksi, siitä ei kärsi muut kuin itse. Toisaalta en ymmärrä sitä, miksi perheelliset valittaa kaikesta lapsiin liittyvästä koska itsehän ne on hankittu.
Kyllä moni lapseton huolehtii muistakin kuin itsestään: puolisosta, lemmikeistä, iäkkäistä vanhemmista/isovanhemmista jne
Ei millään pahalla mutta Suomessa iäkkäät vanhemmat pistetään hoitokoteihin tai heitä hoitaa kaupungin kotipalvelu. Lapseton ei todennäköisesti hoida näitä vanhempia joka päivä töitten jälkeen/öisin/viikonloppuisin. Lapsellisten kiireet johtuvat usein lapsista, eli vaikka lapset on itse haluttu ei myöhemmin voi itse vaikuttaa siihen mitä lapsi milloinkin haluaa tai tarvii, eli toisen ihmisen asettama aikataulu sanelee perheellisen elämän.
Usein lapsettomien kiireet on itse aiheutettuja, siksi niille ei löydy sympatiaa.
Eri, enkä lukenut koko ketjua mutta nauran välillä lapsettomien kiireelle ja sille, ettei heillä välillä ole edes mitään ymmärrystä siitä, miten naurettavilta kuulostavat kun on kiire ”lattelle, salille, elokuviin ja tapaamisiin” ja ihan itse ovat aikataulunsa sellaiseksi järjestäneet!No, tämä kommentti kertoo ainoastaan sinusta.
Voi kertoakin, mutta eihän se lattella ja salilla käymisen kiireys ole ihan verrattavissa perheellisen arjen kiireyteen. Olit minun mielipiteistäni ihan mitä mieltä tahansa.
Olet oikeassa siinä, että ei voi verrata toisiinsa. Ei sen takia, että toinen olisi absoluuttisesti raskaampaa, vaan sen takia että subjektiivisia kokemuksia ei voi verrata.
Voisimme verrata siinä tilanteessa, että kaksi ihmistä olisi täysin samassa elämäntilanteessa (talous, työ, koulutus), heidän terveydentilansa olisi täysin sama (fyysinen terveys ja mielenterveys), heillä olisi samanlaiset tukiverkot ja perhesuhteet, he olisivat saman ikäisiä ja asuisivat samalla tavalla, heidän kokemuksensa tähän pisteeseen elämää olisivat samanlaiset jne.
Ainoana erottavana tekijänä olisi se, että toisella on jälkikasvua ja toinen olisi lapseton.
Tällöin voisit verrata ja arvioida, että todennäköisesti lapsiperheellinen on väsyneempi.
Mutta koska emme elä tyhjiössä, ei tällainen yhtälö ole mahdollinen.
Kuvailemallasi lapsettomalla latte-/salihenkilöllä voi olla esimerkiksi haaste mielenterveytensä kanssa. Tämä haaste voi aiheuttaa kroonista väsymystä. Ja silti sinä koet asiaksesi naureskella hänelle, sillä eihän hän voi kokea todellista uupumusta ilman lapsia. Tai herravarjele - ehkä hän on väsynyt ja uupunut, koska ei yrityksistä huolimatta saa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten hankkiminen ei ole pakollista, joten valitusoikeutta ruuhkavuosista ja pikkulapsiarjesta ei ole.
Etenkin, kun kaikki tieto vanhemmuudesta on googlesta saatavilla ilmaiseksi. Kaikilla on mahdollisuus hankkia informaatiota asiasta ennen kuin tekee päätöksen lapsesta. Toiset hyödyntävät sitä mahdollisuutta, toiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä odotan sitä, että joskus perheellisenä voin lähteä työpaikan venyvistä palavereista hakemaan muksua kotiin :D Lapsettomana on pitänyt aina joustaa, koska "eihän sulla mihinkään kiire ole"
No eihän sinulla olekaan samalla tavalla. Lapset ovat vähän yhteiskunnassa korkeammalla prioriteettilistalla kuin vaikka harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä odotan sitä, että joskus perheellisenä voin lähteä työpaikan venyvistä palavereista hakemaan muksua kotiin :D Lapsettomana on pitänyt aina joustaa, koska "eihän sulla mihinkään kiire ole"
No eihän sinulla olekaan samalla tavalla. Lapset ovat vähän yhteiskunnassa korkeammalla prioriteettilistalla kuin vaikka harrastukset.
Kellä on, kellä ei ole. Ihmisillä on omat valintansa. Jollekin oma puoliso on kaikkein tärkein eikä siihen tarvita toisten huutelua että lapset on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän elämäänsä ja kiireisiin voi ihan eri lailla vaikuttaa, jos tarvitsee huolehtia vain itsestään. Jos tilanne kärjistyisi ihan niin pitkälle esim unettomuuden kanssa että olisi jäätävä työttömäksi, siitä ei kärsi muut kuin itse. Toisaalta en ymmärrä sitä, miksi perheelliset valittaa kaikesta lapsiin liittyvästä koska itsehän ne on hankittu.
Kyllä moni lapseton huolehtii muistakin kuin itsestään: puolisosta, lemmikeistä, iäkkäistä vanhemmista/isovanhemmista jne
Niin moni lapsiperheellinenkin, kaiken lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan se ihan eri juttu, jos on tosi väsynyt, niin käydä nukkumaan silloin kun huvittaa ja nukkua niin pitkään kuin huvittaa, kuin samassa väsymyksessä herätä vaikka kymmenen kertaa yössä kun vauva itkee.
Ei tule mieleenkään perheellisenä vähätellä toisten ongelmia. Jollain voi olla ikäviä sairauksia tai erityisen raskas työ tai vaikka joutuu huolehtimaan jostain huonokuntoisesta sukulaisesta, mistäpä minä sen tiedän. Oma elämäni on kohtuullisen helppoa, kun fysiikka kestää raskastakin työtä ja kovin suuria ongelmia elämässä ei ole.
Alue: Aihe vapaa
Moni on todennut, että syy ”vähättelyyn” on se, että lapsiperheellisillä on kokemusta elämästä ennen lapsia.
Mielestäni tässä keskustelussa on täysin hedelmätöntä niputtaa ihmiset kahteen eri leiriin ja samalla kokemusmaailmaan. Ei ole sanottua, että lapsiperheellinen kokee kovempaa väsymystä kuin lapseton. Ei myöskään voida sanoa, että lapseton kokisi kovempaa väsymystä kuin lapsiperheellinen.
Kyseessä on aina subjektiivinen kokemus ja vaikka paperilla elämäntilanteen vuoksi toisen ihmisen voisi rankata väsyneemmäksi, ei tämä käytännössä päde.
Meillä voi olla suurperheen yksinhuoltavanhempi, joka kaiken arjen pyörityksen lomassa ei koe olevansa jatkuvasti uupunut. Mutta meillä voi olla myös lapseton loputtoman väsynyt ihminen suurilla tukiverkoilla ja vähäisillä vastuilla. Meillä voi olla myös ihminen, joka ennen lapsia oli loputtoman uupunut ja väsynyt, mutta lasten saannin myötä ei ole näitä tunteita enää kokenut.
Tämä on ihan normaalia ja sivistynyt ihminen ymmärtää kokemuksen subjektiivisuuden. Sivistynyt ihminen myös ymmärtää, että ihmisen elämässä saattaa tulla hetkiä, jolloin väsymys ja uupumus ottavat vallan ilman ilmeistä ulkoista syytä.