Kertokaa te viisaammat! Miten kuriton, yläkouluikäinen lapsi saadaan tottelemaan? Keinoja ei ole.
Olen aineenopettaja ja viittä vaille valmis irtisanoutumaan. Tuntuu siltä, etten enää opeta mitään, pidän vain kuria. Eikä sitä ole. Mitään keinoja kurinpitoon ei ole, oppilailla on täysi valta tehdä mitä vain.
Meillä ei esimerkiksi saa heitellä lumipalloja pihassa välitunnilla, koska kovat lumipallot ja kiviä sisältävät lumipallot ovat aiheuttaneet silmä- ja muita vammoja. Sama varmaan joka koulussa. No, milläs estät, kun oppilaaseen ei saa koskea ja puhe ei auta?
Millä estät kännykän käytön tunnilla? Et saa ottaa väkisin kännykkää kädestä ja puhe ei auta.
Millä estät sen, että oppilas lähtee joka ikinen tunti vessaan ja on siellä 15-20 minuuttia? Et voi mennä mukaan, etkä estää toista menemästä vessaan.
Viestit kotiin eivät auta. Usein yhteistä kieltä ei ole, eikä joka ikisestä lumipallosta aleta mitään tulkattavaa kokoustakaan järjestää.
Mikään jälki-istunto tai rehtorin puhuttelu ei auta.
En jaksa. Olisi edes kyseessä 1-4 oppilasta, mutta näitä on puolet joka luokasta.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Hei, minun lapsi on yksi heistä. Olen pahoillani hänen käytöksestään. Hänellä on murrosikä nyt pahimmillaan menossa. Kotikasvatus on ihan kunnossa kyllä, ja olemme tästä häiriökäyttäytymisestä kotona jutelleet paljonkin. Se ottaa päähän minuakin näin vanhempana.
Minä en tiedä mitä pitäisi tehdä. Siellä koulussa on opettajia joiden tunneilla ei ole mitään hankaluuksia, ja sitten on teitä joille se auktoriteetti tuntuu olevan haastavampi laji. En miä tiedä mitä sille pitäisi tehdä?
Viime viikolla olimme palaverissa luokanvalvojan ja kuraattorin ja rehtorin kanssa teinini käytöksestä. Toivotaan taas että se kantaa eteenpäin. Ehkä ensi vuosi on helpompi. Muistan itsekin, että 14-15 ikävuosi 8. luokalla oli pahin. Mutta minusta kasvoi ihan ajatteleva aikuinen kuitenkin.
Kotikasvatus EI ole kunnossa, jos teini perseilee koulussa.
Eikä nykyään yhdelläkään opettajalla ole jäljellä mitään auktoriteettia, kun perseilystä ei voi antaa rangaistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää. Yläasteen opettajan tehtävä olisi opettaa eikä toimia poliisina tai valvojana. Eihän siihen ole koulutustakaan, vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsi. Ehdotan, että huonosti käyttäytyvän lapsen vanhemman on tultava koululuokkaan, omalla kustannuksellaan ja työstään virkavapaalla vahtimaanlastaan vaikka kädestä pitäen. Antakaa opiskelurauha luokkaan.
Haluaisin opettaa, mutta tunnista menee aina puolet siihen, että taistellaan vessaan karkaamisen kanssa, pyydän ottamaan kännykän pois, pyydän olemaan hiljaa, jotta joku edes kuulee, mitä sanon. Pyydän olemaan kuvaamatta opetustilannetta (johon oppilas tietenkin suu vaahdossa vastaa, että opetustilanteita saa kuvata, koska avoimuus) jne.
Siis ihan yksinkertaisimmillaan oppilas voi pudottaa oppikirjan lattialle ja sanoa, ettei voi tehdä tehtäviä, koska kirja on lattialla. Ja ei voi nostaa kirjaa, koska selkä on kipeä. Jos nostan kirjan, oppilas pudottaa sen heti uudestaan lattialle. Kuin kolmevuotias! Ja muut räkättävät vieressä.
Ja sitten joku pyytää päästä vessaan ja samalla viisi muuta haluaa vessaan. Siellä ollaan se 15-20 minuuttia ja kun tullaan takaisin, kaikki sinä aikana opettamani asia on mennyt ohi. Eivätkä pysty itse opiskelemaan kirjasta, kun eivät ymmärrä. Kertaan ja muut turhautuvat. Ja turhautujat keksivät jotain muuta hölmöä.
Joku leikkaa jonkun maskin nauhat ja siitä nousee älämölö, kun oppilaalla ei ole varamaskeja. Sitten haetaan kansliasta uutta maskia. Ja mukaan menee kolme muutakin, koska niillä on jo kolme päivää käytössä ollut kertakäyttömaski.
Ei vaan jaksa. Ihan oikeasti lopetan, ei tällaista jaksa kukaan. Kun kyse ei ole päiväkodista, vaan YLÄKOULUSTA!
ap
Mukavia leikki- ja pelihetkiä on nyt saatavilla myös tähän tapaan laajennetusti.
Rikkauttahan se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on mennyt opettajalla herne nenään ja nuoret ottaneet vallan!
Jos haluat kunnioitusta, osoita kunnioitusta. Puhu arvostaen, rauhallisesti. Älä menetä hermojasi oppilaan nähden. Jos tuntuu, ettet pysty: poistupaikalta esim. opehuoneeseen hakemaan jotain. Kerää itsesi ennen kuin palaat luokkaan.
Älä uhkaile, kerro tosiasiat ja toimi kertomallasi tavalla, AINA! Pysy kannassasi, mutta kuuntele oppilaan mielipide. Perustele! Kerro aina, miksi asiat nyt menevät näin.
Totta, että peruskäytöstapoja on nuorilla tänä päivänä vähemmän kuin ennen. Mutta jos toimit oikeudenmukaisesti, nuoret vaistoavat sen!
Valitse riidat. Jos oppilas haluaa pitää kirjojaan lattialla, voit huomauttaa siitä, mutta kannattaako kirjojen nostosta lähteä tappelemaan tunnilla? Kerro, että jos kirjat eivät nouse lattialta, laitat merkinnän Wilmaan. Toimi kertomallasi tavalla. Uudestaan ja uudestaan. Yleensä joku muukin jossain vaiheessa reagoi, kun nuoren kirjat aina lattialla...
Tsemppia!
Jos tarvetta, käyppä työterveyshuollossa hakemassa voimia jatkoon.
yt. Yläkoulussa töissä 20v, ei ongelmia nuorten käytöksen suhteen
Ja pennut varmaan tottelee, kun tietävät hyvin että siellä kotona ei kukaan osaa suomea, eikä mitkään Wilma-viestit näin ollen tavoita yhtään ketään.
Hieno idea!
Vierailija kirjoitti:
Jos kiellot eivät koulussa tehoa tai muu järkipuhe, niin varmasti koululla on mahdollista järjestää keskustelu, johon pyydetään vanhemmat paikalle ja kuulostella mikä on vanhempien näkemys asioista, onko tuota ongelmatoimintaa kotonakin. Jos vanhemmatkin hyppivät ongelmanuoren touhujen mukaan niin heille voi kertoa nuoren toiminnan vaikutuksesta muuhun luokkaan ja opetustyöhön ja kertoa että nuorelle suositetaan nyt käyntiä koulukuraattorilla tai -psykologilla. Vanhemmille voi antaa paikkakunnan palvelutarjonnan mukaan esitteet ja kertoa, että tilannetta seurataan nyt koululla ja jos toiminta ei muutu, niin pitäisikö sitten harkita tukea perheelle, kyseessähän on kuitenkin ongelma kasvatuksessa, joko kotona ei jakseta puuttua nuoren käytökseen tai siellä ei saada kuria nuorelle. Nuorelle itselleen voisi kertoa että istumapaikka muuttuu luokassa, vaikka siihen opettajan pöydän eteen ja toisaalta on hyvä käydä keskustelu nuoren kanssa, mikä oppimisessa mättää, onko syynä oppiaine tai tapa millä asioita käydään läpi. Häiriökäyttäytymistä on monenmoista, syitä voi olla vaikka seuraavat: käyttäytymisellä ja hämmingin aiheuttamisella saa joiltain suosiota=vahvistaa omaa identiteettiä, perheessä tai muissa ihmissuhteissa asiat on pielessä, kotona ei saa huomiota, koulussa saa huonoja arvosanoja=on jo luovuttanut, kännykkäaddiktio kuten some, pelaaminen=yleinen keskittymishäiriö. Jälkimmäiseen voi ehdottaa vanhemmille, että kouluun mukaan tavoitettavuuden vuoksi vaikka perusluuri prepaidilla.
Lopuksi onko porkkanaa opetettavaan oppiaineeseen? Mikä näitä ongelmaisia motivoi? Vois olla vaikka niinkin, että jos viikko on menny, ettei kukaan sekoile omiaan, niin pidetään lopputunti keskustellen niitä näitä tai katsotaan viikon viimeisellä tunnilla elokuvaa tai ne saa lähteä vähän aiemmin kotiin "etäoppimaan", jotka on olleet viikon ilman häiriöitä. Toisaalta, jos koko sakille luvataan jotain kivaa, jos häiriöitä ei tule ja jos se kiva jää toteutumatta häröilijöiden vuoksi, niin luulisi että muu luokkakin ennen pitkää antaa palautetta näille, jotka sen kivan "palkinnon" toteutumisen torppasivat. Olen kuullut, että monessa muussakin on tätä metodia käytetty.
Itse en ollut yläkouluaikoina häirikkö, mutta valitettavasti jo silloin osa porukasta keksi ikäville ja tylsille opettajille omat kutsumanimet ja osa opettajista joutui kiusatuiksi. Tähän vaikutti pitkälti opettajan tiukkuus, huumorintajuttomuus, unettava opetustapa ja valitettavasti myös korkea ikä ja ulkonäkö.
Mielenkiintoista olisi kuulla minkä aineen opettaja olet?
Voi kukkahattujen kukkahattu.
Varmasti voidaan järjestää "keskustelu", jossa kivasti "tarjoillaan esitteitä".
Ja pikkupaskojen käyttäytyminen menee kerrasta kuntoon "kivalla palkinnolla".. kuten elokuvalla?
Elokuva oli "kiva palkinto" ehkä vielä 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites olisi vähemmän nipotusta ja enemmän huumoria? Oppilaat osaa kiusata, jos opettaja tuntuu tosikolta ja puuttuu joka asiaan.
Opettajan työtä tehdään omalla persoonalla. Jos persoonaan ei istu auktoritäärinen kurinpito, pitää etsiä sitten omat tapansa. Huumori on ehkä paras avain kaikkeen. Itse en ole mikään hyvä kurinpitäjä, mutta silti homma ei koskaan karkaa käsistä. En puutu pikkuasioihin, koska en jaksa tapella. Silloin, kun korotan ääntäni tai alan oikeasti jyrätä jotain, se pitää viedä loppuun saakka vaikka väkisin. Tällä säilyttää sen uskottavuutensa. Sama kuin omien lasten kanssa. Vähemmän sääntöjä ja sitten pitää niistä kiinni. Pahinta on komentaa joka asiasta koko ajan ja sitten aika menee semmoiseen rasittavaan nalkuttamiseen, eikä kukaan kuitenkaan tottele.
Eli jätät ikävät asiat muiden hoidettaviksi. Perinteinen vastuuta välttelevä kiva isi/tyhmä äiti-kasvatusmalli.
Ei vaan elämä tai työ ei vaan suju niin, että alkaa joka asiasta tapella. Sitä ei jaksa kukaan. Ei lapset, eikä itse. Kannattaa valita ne jutut tosiaan, joista pitää kiinni ja kaikkea ei voi valita, ellei ole jumalattoman hyvä ja karismaattinen johtaja, jonka varpaidenvälejä nuolee pahinkin raggari.
Nykylapset on löysästi kasvatettuja ja opettajan pitää sopeutua siihen. Itseään siinä kiusaa, jos joka asiasta alkaa vääntämään. Mitään ei voi voittaa. Parhaiten oppilaiden kanssa pärjää niin tutkimustenkin mukaan niin, että oppilaat haluaa olla mukavia ja totella. Oppilaat vihaa opettajia, jotka valittaa ja huutaa. Kuka semmoista muutenkaan jaksaa kuunnella. Suuttua saa aiheesta, mutta ei jatkuvasti ja tosiaan, valitse riitasi aiheet. Ihan samalla tavalla kuin omien lasteni kanssa olen aina toiminut: Vähän rajoja ja niistä pidetään kiinni. On hyvinkäyttäytyvät lapset, vanhin jo aikuinen. Silloin harvoin, kun olen korottanut ääntä, on lapsilla silmät laajentuneet "kauhusta", kun "nyt on tosi kyseessä".
Yhteiskunta muuttuu, ap. Sinä voit opettajana vain tehdä opetustyötä ja ohjata niillä keinoilla, jotka ovat sallittuja - se riittää, mihin riittää. Sinuthan on palkattu enemmän opettamaan, kuin valvomaan kuria. Jos joku haluaa olla vaikka koko tunnin pois, olkoot! Et voi muuttaa ihmisiä. Joten keskity tekemään opettamisesta mahdollisimman hauskaa. Muuta et paljon voi.
Auttaisi varmaan, jos voisi enemmän keskittyä opetuksen sisältöön ja opetusmetodien parantamiseen... ja vähemmän yksilöiden tekemiseen tai itseensä. Jos jotakuta ei kiinnosta, se on hänen oikeutensa! Lapset haluaa heittää lumipalloja, ymmärrän sen... mutta sääntöjen rikkomisesta kysy rexiltä. Oppilailla on myls oma vastuu jos aiheuttavat sääntöjen rikkomisella vahinkoa, mutta ei siitä tarvitse eikä olla kiukkuinen.
Te, jotka täällä ehdottelette porkkanaksi aiemmin tunnilta pääsyä tai välkälle lähtöä. Se EI ole sallittua. Tajuatteko, että jos välitunnille päästää nuoret ennen välkkävalvojia, mitä tahansa voi sattua. Onhan näitä nähty nytkin, vakavia väkivaltatapauksia. Sitten ihmetellään, että miten nykykoulussa ei valvota.
Sama homma jos oppilas pääsee aiemmin kotiin ja vaikka liukastuu ja lyö päänsä. Opettaja on ihan oikeasti siinä tilanteessa lain edessä lirissä. Joo, ehkä 5 min aiemmin olen joskus päästänyt, mutta en todellakaan 15 min aiemmin. Lisäksi sana leviää ja tuollainen käytös aiheuttaa skismaa opettajien välillä, kun oppilaat alkavat kinuta kaikilta opettajilta aiemmin tunnilta pääsyä, kun "se yks päästää kans aina, ni mikset sä voi päästää!"
Oppilaita ei myöskään saa nykyään heittää luokasta ulos niin, että hän jää vaatimatta. Ei voi siis poistaa luokasta omille teilleen, vaan sitten pitäisi olla esim. rehtori vastaanottamassa. Tietenkään tämä ei aina toteudu, vaan joskus oppilaat lähtevät kävelemään kesken tunnin. Myöskään luokkaa ei saa jättää yksin, joten siinäpä onkin mahdottomuus jakautua kahteen eri paikkaan. Täytyy vain heti laittaa Wilmaan viestiä, että oppilas on poistunut tunnilta. Turvallisuusjuttuja, joita ulkopuoliset eivät tunnu ymmärtävän.
Lukiossa ja amiksessa tilanne on jo ihan eri, mutta yläkouluikäiset on vielä lapsia, ja vastuu heistä on vahvasti opettajalla. Vastuu on myös yrittää opettaa - lukioikäisten kohdalla annan itse niiden rämpätä puhelinta ja pelata läppärillä niin paljon kuin huvittaa, mutta lähtökohtaisesti yläkouluiköisten kanssa opettajalla on vielä vahva vastuu tehdä kaikkensa sen eteen, että oppilas oppisi ja saisi eväät elämään. Tietenkin sitten on niitä poikkeustapauksia, joiden kanssa on ihan turha vääntää loputtomiin. Mutta ei voi esim. lähtökohtaisesti ajatella, ettei puutu oppilaiden puhelimien käyttöön, koska se on koko koulun säännöissä oleva vastuu, joka pitää jokaisen opettajan ottaa velvollisuudekseen. Muuten nuoret ottaa heti ohjat omiin käsiinsä. Koulun yhteinen linja on tärkeä.
Olen pahoillani AP:n puolesta. Toivottavasti olet irtisanoutunut, jos tilanne on noin rankka. Voin lohduttaa, ettei kaikissa Suomen kouluissa tilanne ole noin kamala. Työyhteisöllä on iso merkitys, ja kuulostaa siltä ettet ole saanut esim rehtorilta tarpeeksi tukea tilanteeseen.
Olet yhteydessä kotiin käytöksestä. Kokoatte kasaan oppilashuoltoryhmän. Kerrotte, jos ei tavat parane, niin lasuilmot rupee paukkumaan.
Ehkä alkaa vanhempia kiinnostaa kasvatustyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kiellot eivät koulussa tehoa tai muu järkipuhe, niin varmasti koululla on mahdollista järjestää keskustelu, johon pyydetään vanhemmat paikalle ja kuulostella mikä on vanhempien näkemys asioista, onko tuota ongelmatoimintaa kotonakin. Jos vanhemmatkin hyppivät ongelmanuoren touhujen mukaan niin heille voi kertoa nuoren toiminnan vaikutuksesta muuhun luokkaan ja opetustyöhön ja kertoa että nuorelle suositetaan nyt käyntiä koulukuraattorilla tai -psykologilla. Vanhemmille voi antaa paikkakunnan palvelutarjonnan mukaan esitteet ja kertoa, että tilannetta seurataan nyt koululla ja jos toiminta ei muutu, niin pitäisikö sitten harkita tukea perheelle, kyseessähän on kuitenkin ongelma kasvatuksessa, joko kotona ei jakseta puuttua nuoren käytökseen tai siellä ei saada kuria nuorelle. Nuorelle itselleen voisi kertoa että istumapaikka muuttuu luokassa, vaikka siihen opettajan pöydän eteen ja toisaalta on hyvä käydä keskustelu nuoren kanssa, mikä oppimisessa mättää, onko syynä oppiaine tai tapa millä asioita käydään läpi. Häiriökäyttäytymistä on monenmoista, syitä voi olla vaikka seuraavat: käyttäytymisellä ja hämmingin aiheuttamisella saa joiltain suosiota=vahvistaa omaa identiteettiä, perheessä tai muissa ihmissuhteissa asiat on pielessä, kotona ei saa huomiota, koulussa saa huonoja arvosanoja=on jo luovuttanut, kännykkäaddiktio kuten some, pelaaminen=yleinen keskittymishäiriö. Jälkimmäiseen voi ehdottaa vanhemmille, että kouluun mukaan tavoitettavuuden vuoksi vaikka perusluuri prepaidilla.
Lopuksi onko porkkanaa opetettavaan oppiaineeseen? Mikä näitä ongelmaisia motivoi? Vois olla vaikka niinkin, että jos viikko on menny, ettei kukaan sekoile omiaan, niin pidetään lopputunti keskustellen niitä näitä tai katsotaan viikon viimeisellä tunnilla elokuvaa tai ne saa lähteä vähän aiemmin kotiin "etäoppimaan", jotka on olleet viikon ilman häiriöitä. Toisaalta, jos koko sakille luvataan jotain kivaa, jos häiriöitä ei tule ja jos se kiva jää toteutumatta häröilijöiden vuoksi, niin luulisi että muu luokkakin ennen pitkää antaa palautetta näille, jotka sen kivan "palkinnon" toteutumisen torppasivat. Olen kuullut, että monessa muussakin on tätä metodia käytetty.
Itse en ollut yläkouluaikoina häirikkö, mutta valitettavasti jo silloin osa porukasta keksi ikäville ja tylsille opettajille omat kutsumanimet ja osa opettajista joutui kiusatuiksi. Tähän vaikutti pitkälti opettajan tiukkuus, huumorintajuttomuus, unettava opetustapa ja valitettavasti myös korkea ikä ja ulkonäkö.
Mielenkiintoista olisi kuulla minkä aineen opettaja olet?
Voi kukkahattujen kukkahattu.
Varmasti voidaan järjestää "keskustelu", jossa kivasti "tarjoillaan esitteitä".
Ja pikkupaskojen käyttäytyminen menee kerrasta kuntoon "kivalla palkinnolla".. kuten elokuvalla?
Elokuva oli "kiva palkinto" ehkä vielä 80-luvulla.
Unohdit kertoa, että miten sinä puuttuisit tällaiseen ongelmakäytökseen? Niin, ei elokuvan tarvitse olla pitkä elokuva, se voi olla mitä tahansa sieltä netistä löytyy, olkoon sitten vaikka muutama huumoripätkä. Ihan sama vaikka katsoisivat sellaisia jo muutenkin, ideahan on se, että siitä yrittämisestä olisi saanut kevennystä sitten palkkioksi. Ja kemiasta saa kyllä kiinnostavaakin, jos haluaa.
Koulu voi vaikuttaa sen ongelmanuoren asioiden kanssa, jos ei suostu menemään kuraattorille tai psykologille koulussa, jos ongelmanuoren vanhemmat on ongelmavanhempia, eikä niitä kiinnosta, jos vaikka yhteinen kielikin puuttuu, niin aina on se lastensuojeluilmoitus. Kyllä luulisi, että lastensuojeluilmoituskin otetaan vakavasti jos sen tekee yksi tai useampi taho koulun henkilökunnasta, jotka voi todeta mitä kaikkea on yritetty, mutta ei toimi, eikä nuoren vanhemmatkaan suostu yhteistyöhön.
IRTISANOUTUMISILMOITUS JÄTETTY!
Työsuhde päättyy niin, etten enää palaa takaisin hiihtolomalta.
En palaa opetustehtäviin, ennen kuin kouluissa on järjestyksenvalvojat tai joku muu, KONKREETTINEN keino lisätä turvallisuutta kouluissa.
ap
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1051bc87-bc66-4c88-ae16-a8c1f52f490d
13 päivää töitä jäljellä.
ap
Toisin esille itseäni kiinnostavan seikan lasten käytökseen, ja eroihin, välttämättä lapsi ei itse voi käytökselleen paljoakaan, mikäli kysymys on mahdollisesti hormoonien tasosta, esimerkiksi kai testosteroni on kytköksissä mm. lihasmassaan ja agressiivisuuteen, eli onkohan tutkimustietoa tällaisesta, mitkä lienevät kasvuikäisillä tällaisten hormoonien tasot? Onko koulun häiriköillä ikäänsä nähden liian korkea testosteronin kehitys? Entäpä vastaavasti hiljaiset kaverit, jotka jäävät kynnysmatoksi, voiko olla em. hormoonien vajaatoimintaa..? Muistamani hiljaiset kaverit eivät olleet itseni mukaanlukien luonnostaan lihaksikkaita...
Onpa jännää. Minun poikani käyttäytyy koulussa hyvin, ja opettajilta saa palautetta miten kohtelias ja hyvätapainen on. Kotona poika taas rähjää, paiskoo ovia, nimittelee eikä suostu esim. laittamaan talvikenkiä pakkasella. Vastapainoksi meillä on läheiset välit: puhumme paljon, vitsailemme ja poika kertoo minulle asioitaan, mutta mitään auktoriteettia minulla ei häneen ole. Voisinhan toki viedä käyttörahat ja alkaa rajoittaa kaikkea, mutta epäilen onko sekään hyvä keino. Yritän ajatella, että sittenpä oppii kun palelluttaa jalkansa. Minusta tuntuu että teinin on purettava huonoa käytöstä ja energiaa edes johonkin. Jos kotona eivät vanhemmat kestä, kapina näkyy sitten koulussa.
Vielä 80-luvulla oppilaat pelkäsivät tosissaan, että opettaja kertoo vanhemmille oppilaan aiheuttamista häiriöistä koulussa. Koska siitä olisi seurannut kuritusta. Nykyään opettajat pelkää, että oppilaat kertoo kotona koulun järjestyshäiriöistä ja opettajan teoista, koska se tietää vaikeuksia opettajalle vanhempien toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvulla oppilaat pelkäsivät tosissaan, että opettaja kertoo vanhemmille oppilaan aiheuttamista häiriöistä koulussa. Koska siitä olisi seurannut kuritusta. Nykyään opettajat pelkää, että oppilaat kertoo kotona koulun järjestyshäiriöistä ja opettajan teoista, koska se tietää vaikeuksia opettajalle vanhempien toimesta.
Tämä! Eli koulu on nykyisin opettajien kasvattaja, oppilaat ovat täysin valmiina putkahtaneet maailmaan.
Voitaisiinko tälle asialle nyt lopultakin yrittää tehdä jotain kun asiaa on ehditty jo hämmästellä vuosikymmenet. Muuten seurauksena on hyvin nopeasti se, että peruskoulun taru päättyy ja ne, jotka arvostavat opetusta, eriyttävät lapsensa jälleen oppikouluun. Kenen etu voi enää olla se, että kaikki jätetään silleen? Meidän maaseutukoulussa menee hyvin, koska kaikki tuntevat toisensa ja ryhmäpaine on olemassa. Mutta kaupungeissa tämä tulee muuttumaan niin nopeasti että virkamiehet eivät ehdi kissaa sanoa. Vanhemmat menevät koululakkoon.
Eikö niitä enää jätetä luokalle? Kylmän viileesti, jos ei kertan mitään opi vuodessa niin sitten vaan uudelle kierrokselle.
Petseilijöitä on vaan kouluissa nykyään enemmän ja ketään ei saa komentaa eikä etenkään syyllistää mistään. Jokainen on nykyään oman elämänsä kuningas vaikka ei tee yhtään mitään koulutyön eteen ja viittaa kintaalla kaikille koulun järjestyssäännöille. Nämä eivät myöskään tule veronmaksajiksi vaan sossun luukulle jo nuoresta pitöennja lisäliksaa rikoksista ja pimeistä keikoista. On naurettavaa kuvitella, että koulu nämä pystyisi muuttamaan vaikka keskusteluja olisi jokainen päivä kenen tahansa psykologin, kuraattorin, opettajan jne.ja oppilaan ja vanhempien kesken. Tounen ääripää ovat ahdistujat ja masentuneet hissukat. Näiden määrä on myös kasvussa. Aamulla ei päästä sängystä ylös eikä kouluun asti. Annetaan terapiaa, tulea jne.jne.eikä koulutöitä jalseta tehdä. Jollakin konstilla näillekin numero annetaan nykyään todistukseen!
Sä vedät syvään henkeä ja hekumoit ajatuksella, että siitä tulee yhteiskunnan pohjasakkaa, jollei itse ryhdistäydy. Eipä sitä aikuisiakaan sen enempää voi komentaa ajattelemaan toisin.
Toki voi ottaa myötätuntoisen linjan ja aidosti kuuntelee toista. Jospa sillä teinillä olisi jotain sanottavaa, mutta ainoa tapa jolla on ikänsä saanut huomiota on typerä temppuilu. Joo, ei se tule todennäköisesti toimimaan, mutta onpahan yrittänyt. Sitten voi viimein luovuttaa.