Kertokaa te viisaammat! Miten kuriton, yläkouluikäinen lapsi saadaan tottelemaan? Keinoja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellot eivät koulussa tehoa tai muu järkipuhe, niin varmasti koululla on mahdollista järjestää keskustelu, johon pyydetään vanhemmat paikalle ja kuulostella mikä on vanhempien näkemys asioista, onko tuota ongelmatoimintaa kotonakin. Jos vanhemmatkin hyppivät ongelmanuoren touhujen mukaan niin heille voi kertoa nuoren toiminnan vaikutuksesta muuhun luokkaan ja opetustyöhön ja kertoa että nuorelle suositetaan nyt käyntiä koulukuraattorilla tai -psykologilla. Vanhemmille voi antaa paikkakunnan palvelutarjonnan mukaan esitteet ja kertoa, että tilannetta seurataan nyt koululla ja jos toiminta ei muutu, niin pitäisikö sitten harkita tukea perheelle, kyseessähän on kuitenkin ongelma kasvatuksessa, joko kotona ei jakseta puuttua nuoren käytökseen tai siellä ei saada kuria nuorelle. Nuorelle itselleen voisi kertoa että istumapaikka muuttuu luokassa, vaikka siihen opettajan pöydän eteen ja toisaalta on hyvä käydä keskustelu nuoren kanssa, mikä oppimisessa mättää, onko syynä oppiaine tai tapa millä asioita käydään läpi. Häiriökäyttäytymistä on monenmoista, syitä voi olla vaikka seuraavat: käyttäytymisellä ja hämmingin aiheuttamisella saa joiltain suosiota=vahvistaa omaa identiteettiä, perheessä tai muissa ihmissuhteissa asiat on pielessä, kotona ei saa huomiota, koulussa saa huonoja arvosanoja=on jo luovuttanut, kännykkäaddiktio kuten some, pelaaminen=yleinen keskittymishäiriö. Jälkimmäiseen voi ehdottaa vanhemmille, että kouluun mukaan tavoitettavuuden vuoksi vaikka perusluuri prepaidilla.

Lopuksi onko porkkanaa opetettavaan oppiaineeseen? Mikä näitä ongelmaisia motivoi? Vois olla vaikka niinkin, että jos viikko on menny, ettei kukaan sekoile omiaan, niin pidetään lopputunti keskustellen niitä näitä tai katsotaan viikon viimeisellä tunnilla elokuvaa tai ne saa lähteä vähän aiemmin kotiin "etäoppimaan", jotka on olleet viikon ilman häiriöitä. Toisaalta, jos koko sakille luvataan jotain kivaa, jos häiriöitä ei tule ja jos se kiva jää toteutumatta häröilijöiden vuoksi, niin luulisi että muu luokkakin ennen pitkää antaa palautetta näille, jotka sen kivan "palkinnon" toteutumisen torppasivat. Olen kuullut, että monessa muussakin on tätä metodia käytetty. 

Itse en ollut yläkouluaikoina häirikkö, mutta valitettavasti jo silloin osa porukasta keksi ikäville ja tylsille opettajille omat kutsumanimet ja osa opettajista joutui kiusatuiksi. Tähän vaikutti pitkälti opettajan tiukkuus, huumorintajuttomuus, unettava opetustapa ja valitettavasti myös korkea ikä ja ulkonäkö. 

Mielenkiintoista olisi kuulla minkä aineen opettaja olet?

"Kuule Nico-Petteri, mikäs sinua motivoisi ruotsin opiskeluun? Ai ei mikään? No, tulepa tähän opettajan eteen istumaan. Ai et tule? Ai heität minua tuolilla? Noh noh, äläs nyt, tulee vielä kuhmu päähän! Tässäpä muuten kotiin viemisiksi esite, josta vanhempasi voivat lukea vähän tukea vanhemmuuteen. Ai et vie kotiin? Ai paskannat sen mun suuhun? No äläs nyt. Ei se ole kivaa. Mitäs Nico-Petteri olisit mieltä sellaisesta, että keskusteltaisiin psykologin ja kuraattorin kanssa tästä häiriökäyttäytymisestä? Ai minä menisin sinne keskenäni? Ai pitäisi syödä pää? Jopas nyt on kummallista käytöstä. Kyllä tähän nyt taidetaan tarvita rehtorin puhuttelu. Ai et mene? No entäs jälki-istunto? Ai et jää? No et kyllä nyt jätä oikein mitään keinoja. No voi voi. No nythän se tunti päättyikin!"

Vierailija kirjoitti:

Kulunut sanonta pätee: juu

Sitä saa mitä tilaa.

Onko etelä-euroopassa samoja ongelmia?

Entä aasiassa?

Entä Intiassa?

Aina jaksetaan kehua pohjoismaista meininkiä. Ja varmasti hyvästä syystä.

Mutta miksi on niin vaikea ottaa takapakkia askel tai kaksi, jos kerran huomataan,

että yhteisö kärsii vääristä säännöistä.

Tämä on ihan totta. Maahanmuuttajaluokassa, siis esim. valmistavassa opetuksessa, lapset kunnioittavat opea, tottelevat ja osaavat pyytää anteeksi. Jos ovat käyneet normaalin peruskoulun ekaluokasta lähtien, ei eroa kantiksiin huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Hei, minun lapsi on yksi heistä. Olen pahoillani hänen käytöksestään. Hänellä on murrosikä nyt pahimmillaan menossa. Kotikasvatus on ihan kunnossa kyllä, ja olemme tästä häiriökäyttäytymisestä kotona jutelleet paljonkin. Se ottaa päähän minuakin näin vanhempana.

Minä en tiedä mitä pitäisi tehdä. Siellä koulussa on opettajia joiden tunneilla ei ole mitään hankaluuksia, ja sitten on teitä joille se auktoriteetti tuntuu olevan haastavampi laji. En miä tiedä mitä sille pitäisi tehdä? 

Viime viikolla olimme palaverissa luokanvalvojan ja kuraattorin ja rehtorin kanssa teinini käytöksestä. Toivotaan taas että se kantaa eteenpäin. Ehkä ensi vuosi on helpompi. Muistan itsekin, että 14-15 ikävuosi 8. luokalla oli pahin. Mutta minusta kasvoi ihan ajatteleva aikuinen kuitenkin.

No ei tainnut sinun kasvu tapahtua ihan ajattelavksi aikuiseksi asti. Lapsesi on yhteiskunnassa ongelmia aiheuttava huligaani, ja sinä et osaa suhtautua siihen ollenkaan vakavasti. Jos lapsi ei opi tästä käytöksestään irti, hänellä on riski kasvaa huonoksi aikuiseksi. Puhumattakaan siitä, minkälaista ongelmaa hän aiheuttaa maamme erään tärkeimmän ammattiryhmän edustajille, opettajille. Jos joutuu luokanvalvojan ja kuraattorin puhutteluun, sen pitäisi toimia suurena herätyksenä vanhemmille, mutta sinä tunnut ajattelevan, että se on normaalia. Kannattaa lukea ap aloitus uudestaan, ja ymmärtää minkälaista kärsimystä lapsesi aiheuttaa koulun henkilökunnalle ja myös pitkällä aikavälillä itselleen. On sinun vastuullasi rankaista häntä, jos ei osaa käyttäytyä. Ei lapsen voi antaa itse itseään kasvattaa. 

Koulualueelta poistumista ei ymmärtääkseni tarvitse estää, mutta jälki-istuntua voi antaa kullekin. Tai mikä on kys koulun tapa.

Kauppiaalle voi ilmoittaa, ettei nuoria päästetä kouluaikaan isoja joukkoja sisälle.. Aika monessa paikassa kauppiaat ovat ratkaisseet asian itse kieltämällä oppilasmassojen tulon kauppaan.

Eikö nykyään enää opettaja voi "heittää oppilasta" ulos luokasta? Ennen vanhaan, jos kesken kaiken lähti tunnilta, niin ei tarvinnut tulla takaisinkaan. Siitäkin tietenkin merkintä.

Merkintöjä kun on tarpeeksi aletaan jo sitten puhumaan vakavimmista asioista, kuten koulusta erottaminen. Monessa kulttuurissa se on kuitenkin jo häpeä, jos pentu ei kouluttaudu, etenkin kun ilmaista on.

Itse ehdottaisin, että opettajat saisivat järjestysmiesoikeudet ja erilaisia työkaluja puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Se on tuo ikä, kyllä se siitä ajan kanssa. Ihan kuuluu kuvaan ja kuulostaa perus kapinoinnilta mitä itsekin tullut harrastettua ja silti nykyään kaikki enemmän kuin hyvin. Teet vaan mitä pystyt, enempää ei voi. Sehän on oppilaiden häviö kun jäävät opetuksesta jälkeen ja vaikuttaa heidän arvosanoihinsa.  Tai sitten ihan perinteinen vakava keskustelu vanhempien ja jälkikasvun kesken jossa kissa nostetaan pöydälle. 

Muuten varmaan ihan hyvä mielipide, mutta toisten perseilystä kärsii myös ne oppilaat, jotka itse ei häiriköi, mutta kellä on vaikeuksia oppia ja pitäisi saada opettajan apua.

No niin, ehkä tuo irtisanoutuminen on paras ratkaisu. Opettaminen on vaativaa, jos kokee, että on raivonvallassa oppintuntien aikana ja sen jälkeen, tämähän on vähän kuin bensaa liekkeihin näille häiriköillekin. 

Ehdotin nyt ylipäänsä minkä tahansa katsomista, on se sitten vaikka Youtubesta tai muualta etittyä mieleistä materiaalia. Luin viestiketjua taaksepäin ja voin olla väärässäkin, mutta opetit ilmeisesti kemiaa ja matematiikkaa? Kemiastakin voi saada yläkoululaiselle joko kiinnostavaa tai sitten ihan vaikeatajuista diibadaabaa. Netissä on muuten hyviä videoita, mitä ihmeellistä kemian parissa voi tehdä ja ilman, että luokka räjähtää taivaan tuuliin. Sun olis pitäny antaa esimerkkejä, mitenkä tosta oppiaineesta voi hyötyä tulevaisuudessa, tässä toki on esteenä se jos asenne on tiukkapipoinen ja noudattelee omia opintoja yliopiston luennoilta. Kaikki kun ei sinne yliopistoon aio ponnistaa. Havainnollistamalla oppii paremmin, toinen metodi on parityöskentely, jossa oppilaat opettavat toisiaan. 

Omilla lapsilla on kyllä ollut mahdollista lähteä kotiin aiemmin, opettaja on laittanu tästä aiemmasta tunnin lopetusajasta tiedon Wilmaan jo muutama päivä aiemmin. Yleensä syynä se, että koulupäivä on venynyt esim. retken tai muun osallistumisen vuoksi jonain toisena päivänä. Eiköhän nämä osa jutuista ole ihan rehtorinkin sanelemia miten koulussa toimitaan.

Viittasit siihen, että oppilaan vanhemmat ovat ilmeisesti yhtä kehnonlaisia kuin oppilaatkin, eikä tällöin keskusteluyhteyttä kuitenkaan saataisi. Kun muut keinot on jo käytetty, niin ainahan on se lastensuojeluilmoitus, ei opettajan tarvitse yksin kaikkea paskaa niellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvun tavat takaisin, joo ei tietenkään ole mahdollista koska bla bla.. silloin opettaja oli auktoriteetti joka otti niska-perse otteen jos sanallinen varoitus ei riittänyt. Eikä yksikään tuon kohtelun saanut oppilas mennyt siitä mihinkään vinkumaan.

Itse olin koulussa 70-80 lukujen vaihteessa. Ei opettajilla silloinkaan ollut enää oikeutta kurittaa oppilasta. Tää on ollut pitkä matka kouluopetuksessa ja suunta ollut näkyvillä koko ajan.

Puhut varmaan vain fyysisestä kurituksesta? Opettajalla oli kuitenkin paljon muita keinoja. Ihan ekana ulos luokasta käytävään miettimään käytöstään. Sai kädestä pitäen viedä sinne käytävään. Yleensä tämä oli noloa, kun luokkakaverit kuittailivat asiasta välitunnilla. -Aikoihin näin ei ole saanut tehdä. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Ja jos ei halua nousta pulpetissa, mitään et voi tehdä. Kaikki tietävät tämän ja virnuilevat vain opettajalle.

Nurkkaan seisomaan.

Jälki-istunto

Muistutus kotiin, palautettava allekirjoitettuna.

Luokalle jättäminen

Tarkkailuluokka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulunut sanonta pätee: juu

Sitä saa mitä tilaa.

Onko etelä-euroopassa samoja ongelmia?

Siskon muksut ovat olleet Belgiassa ja Ranskassa koulussa ja menohan on aivan jotain muuta kuin täällä. Siellä kuri on käsinkosketeltavaa. Siellä vanhemmatkin ovat samassa marssirivissä lasten kanssa.. Opettajia teititellään ja kunnioitetaan.

Läksyjä tulee aivan älyttömät määrät. Aina ihmettelevät tätä Suomen läksyttömyyttä, että miten voi olla huippumaita, kun eihän täällä edes opiskella. Suomessa kun enemmän opastetaan etsimään tietoa, kun kaikki tietohan on jo saatavilla (netti). Se vaan pitää löytää ja osata käsitellä. Lisäksi aineita sovelletaan, että köksässä tehdään ahventa ruuaksi, niin samalla on hyvä tehdä bilsan muistiinpanoja siitä ahvenesta. Ranskassa yhä uskotaan neljän sivun esseihin jo kuolleesta runoilijasta, josta kukaan ei tiedä yhtään mitään. Kirjottaimista saisi meilläkin olla enemmän, mutta jostain järkisemmistä aiheista.

Meillä opettaja ja oppilas on liian lähellä toisiaan. Kaveriasteella, ja siitähän ei koskaan tule mitään hyvää, kun aikuinen ja lapsi kaveeraa puolivillaisesti.

Tuo keski-eurooppalainen tapa taas on aika hurja. Se kuilu opettajan ja oppilaan välillä on suuri. Ei sekään ole paras vaihtoehto. Opettajat ei tunne ollenkaan lapsia, lähinnä vain arvosanana.

Joku kultainen keskitie pitäisi löytää.

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tultu kun kotikuria ei enää ole. Vielä 80-luvulla tämäntyyppisissä tilanteissa opettaja olisi ollut yhteydessä kotiin ja vanhemmat olisi antaneet kersalleen sellaisen persesaunan, että tämä olisi sen muistanut monta viikkoa. Mutta enää se ei ole suotavaa eikä nykyvanhemmista edes ole kurinpitäjiksi. Nynnyjä ovat.

Suomessa lasten kasvattaminen on tehty mahdottomaksi, itsepäistä lasta on mahdoton saada kotonakaan ruotuun kun kurittaa ei saa.

Vierailija kirjoitti:

"Kuule Nico-Petteri, mikäs sinua motivoisi ruotsin opiskeluun? Ai ei mikään? No, tulepa tähän opettajan eteen istumaan. Ai et tule? Ai heität minua tuolilla? Noh noh, äläs nyt, tulee vielä kuhmu päähän! Tässäpä muuten kotiin viemisiksi esite, josta vanhempasi voivat lukea vähän tukea vanhemmuuteen. Ai et vie kotiin? Ai paskannat sen mun suuhun? No äläs nyt. Ei se ole kivaa. Mitäs Nico-Petteri olisit mieltä sellaisesta, että keskusteltaisiin psykologin ja kuraattorin kanssa tästä häiriökäyttäytymisestä? Ai minä menisin sinne keskenäni? Ai pitäisi syödä pää? Jopas nyt on kummallista käytöstä. Kyllä tähän nyt taidetaan tarvita rehtorin puhuttelu. Ai et mene? No entäs jälki-istunto? Ai et jää? No et kyllä nyt jätä oikein mitään keinoja. No voi voi. No nythän se tunti päättyikin!"

Ihan hauska esimerkki ja varmaan tottakin tietyissä luokissa. Käsittääkseni koulusta voidaan vielä nykyäänkin erottaa oppilas määräajaksi, jos muut tiet on jo käyty loppuun eikä ne tuota myönteistä tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Hei, minun lapsi on yksi heistä. Olen pahoillani hänen käytöksestään. Hänellä on murrosikä nyt pahimmillaan menossa. Kotikasvatus on ihan kunnossa kyllä, ja olemme tästä häiriökäyttäytymisestä kotona jutelleet paljonkin. Se ottaa päähän minuakin näin vanhempana.

Minä en tiedä mitä pitäisi tehdä. Siellä koulussa on opettajia joiden tunneilla ei ole mitään hankaluuksia, ja sitten on teitä joille se auktoriteetti tuntuu olevan haastavampi laji. En miä tiedä mitä sille pitäisi tehdä? 

Viime viikolla olimme palaverissa luokanvalvojan ja kuraattorin ja rehtorin kanssa teinini käytöksestä. Toivotaan taas että se kantaa eteenpäin. Ehkä ensi vuosi on helpompi. Muistan itsekin, että 14-15 ikävuosi 8. luokalla oli pahin. Mutta minusta kasvoi ihan ajatteleva aikuinen kuitenkin.

Kuule, jos vaikka menisit valvomaan tunneille sitä murkkuasi! Ei ole oikein että saa häiriköidä muita! Usein pelkkä uhkailukin voi auttaa, koska kukapa murkku haluaisi sen nolouden kokea että oma äiti samalla tunnilla istuisi :) Keinoja on ja pitääkin olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvun tavat takaisin, joo ei tietenkään ole mahdollista koska bla bla.. silloin opettaja oli auktoriteetti joka otti niska-perse otteen jos sanallinen varoitus ei riittänyt. Eikä yksikään tuon kohtelun saanut oppilas mennyt siitä mihinkään vinkumaan.

Itse olin koulussa 70-80 lukujen vaihteessa. Ei opettajilla silloinkaan ollut enää oikeutta kurittaa oppilasta. Tää on ollut pitkä matka kouluopetuksessa ja suunta ollut näkyvillä koko ajan.

Ei tietenkään mitään karttakeppiä näpeille, vaan kyllä opettaja sai fyysisesti ottaa kiinni ja poistaa esim. oppitunnilta. Kyllä tuo oikeus pitäisi olla myös nykyisin.

Vartija tmv kouluihin. Sekä opettajan lisäksi valvoja tunnille. Ongelma on myös ruokatunneilla kun 20-päinen lauma lähtee lähikauppoihin. Kauppias ja myyjät ei heitä pysty valvomaan saati estämään huolella perseilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajakoulutukseen ei kuulu pakollisena osana järjestyksenvalvojan tutkinnon suorittaminen?  Miten nykyinen opettajakoulutus valmistaa opettajia tunnistamaan ja kohtaamaan henkisesti ja fyysisesti uhkaavat tilanteet?

Käyn juuri opettajankoulutusta. Vastaus on, ei mitenkään. Olen useammalta yliopiston opettajalta kysynyt, miten toimia näissä ongelmatilanteissa ja antanut esimerkkejä, mitä sijaisena olen kohdannut. Juurikin esim välituntivalvonnassa, kun kyseessä oppilaat, joita en itse ole opettanut ja joita en tunne. Vastaus on aina, että koulussa pitää asiat olla niin hyvin hoidettu, että kuvaamiani tilanteita ei pääse syntymään, jolloin ne eivät ole edes ongelma.

Paljonko noilla yliopiston opettajilla on käytännön opetuskokemusta nykyajan kouluista?

Pahimmista häiriköistä tekisin lasun, luulisi vanhempiakin jossain kohtaa kiinnostavan, kun niitä tarpeeksi tulee. Tarkkikset saisi tulla takaisin. Niihin sitten vaikka vartija mukaan avuksi. Omat lapset on vielä pieniä koululaisia, mutta vähän kyllä hirvittää tuo meno yläkouluissa. Onneksi molempien luokilla on vähän poikia, toki osaa ne teinitytötkin hankalia olla. Ja nyt ainakin vielä on sellaiset opet jotka hyvin pitää kuria. Toisen luokalla on kyllä niitä riehuvia poikia ja toivottavasti niille se kuri saadaan pidettyä. Omani ei vielä ole siihen hölmöilyyn mukaan lähtenyt. Ja minä olen vaikka valmis menemään sinne tunnille mukaan, jos tarve vaatisi.

Kannattaa äänestää jotain muuta kuin vihervasemmistoa, koska heidän agendaansa kuuluu älyvapaat ihmisoikeudet. Maalaisjärki puuttuu kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Pahimmista häiriköistä tekisin lasun, luulisi vanhempiakin jossain kohtaa kiinnostavan, kun niitä tarpeeksi tulee. Tarkkikset saisi tulla takaisin. Niihin sitten vaikka vartija mukaan avuksi. Omat lapset on vielä pieniä koululaisia, mutta vähän kyllä hirvittää tuo meno yläkouluissa. Onneksi molempien luokilla on vähän poikia, toki osaa ne teinitytötkin hankalia olla. Ja nyt ainakin vielä on sellaiset opet jotka hyvin pitää kuria. Toisen luokalla on kyllä niitä riehuvia poikia ja toivottavasti niille se kuri saadaan pidettyä. Omani ei vielä ole siihen hölmöilyyn mukaan lähtenyt. Ja minä olen vaikka valmis menemään sinne tunnille mukaan, jos tarve vaatisi.

Kyllä kiinnostaa vanhempiakin, mutta ihan yhtä keinottomiksi on vanhemmatkin tehty, kun kuria ei saa lapsille enää pitää. Voi sanoa vain soo soo ja toivoa, että se tepsii näihin villikoihin. Voin kertoa, ettei tepsi, jos on vaikkapa pahimmassa murkkuiässä oleva nepsylapsi kyseessä. Apua on haettu perheneuvolasta ja sieltä nuori sai osakseen pelkkää lässytystä ja päänsilittelyä. Mitään järkeviä tukitoimia ei herunut, vaikka niitä suoraan pyysin. Jouduin myös hakemaan diagnoosin yksityiseltä puolelta, mutta ei ole enää varaa käyttää sitäkään. Pakko nostaa kädet pystyyn. Kasvatuksessa, elinympäristössä ja vanhemmissa ei ole vikaa, koska siinä tapauksessa perheen kaikki lapset olisivat häirkkötapauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuule Nico-Petteri, mikäs sinua motivoisi ruotsin opiskeluun? Ai ei mikään? No, tulepa tähän opettajan eteen istumaan. Ai et tule? Ai heität minua tuolilla? Noh noh, äläs nyt, tulee vielä kuhmu päähän! Tässäpä muuten kotiin viemisiksi esite, josta vanhempasi voivat lukea vähän tukea vanhemmuuteen. Ai et vie kotiin? Ai paskannat sen mun suuhun? No äläs nyt. Ei se ole kivaa. Mitäs Nico-Petteri olisit mieltä sellaisesta, että keskusteltaisiin psykologin ja kuraattorin kanssa tästä häiriökäyttäytymisestä? Ai minä menisin sinne keskenäni? Ai pitäisi syödä pää? Jopas nyt on kummallista käytöstä. Kyllä tähän nyt taidetaan tarvita rehtorin puhuttelu. Ai et mene? No entäs jälki-istunto? Ai et jää? No et kyllä nyt jätä oikein mitään keinoja. No voi voi. No nythän se tunti päättyikin!"

Ihan hauska esimerkki ja varmaan tottakin tietyissä luokissa. Käsittääkseni koulusta voidaan vielä nykyäänkin erottaa oppilas määräajaksi, jos muut tiet on jo käyty loppuun eikä ne tuota myönteistä tulosta.

Voidaan ja voidaan, mutta niin ei yleensä kuitenkaan tehdä. Viime syksynä paljastui juuri muutama erittäin vakava väkivaltatapaus kouluissa, mutta edes näissä tapauksissa syyllisiä ei erotettu koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tultu kun kotikuria ei enää ole. Vielä 80-luvulla tämäntyyppisissä tilanteissa opettaja olisi ollut yhteydessä kotiin ja vanhemmat olisi antaneet kersalleen sellaisen persesaunan, että tämä olisi sen muistanut monta viikkoa. Mutta enää se ei ole suotavaa eikä nykyvanhemmista edes ole kurinpitäjiksi. Nynnyjä ovat.

Suomessa lasten kasvattaminen on tehty mahdottomaksi, itsepäistä lasta on mahdoton saada kotonakaan ruotuun kun kurittaa ei saa.

Kurittaa? Tietenkään vanhempi ei saa olla fyysisesti väkivaltainen, siitä ei seuraa mitään hyvää. Mutta kuria saa ja pitää olla.

Pidä oppitunti välittämättä häiriöistä. Jos joku pyytää lupaa mennä wc, älä anna. Jos menee, merkintä wilmaan. Joku huutaa päälle? Puhut vain normaalisti. Joku heittää kirjat lattialle? Kehotat kerran nostamaan ne. Ei istu paikallaan? Kehotat kerran istumaan. Jos eivät tottele ja meuhkaavat, merkintä wilmaan. Jos muut oppilaat kyllästyvät, pistävät ruotuun nämä möykkääjät.

Opeta, kehota asioista kerran, älä anna keskeyttää, puhu koko ajan rauhallisesti, jopa hiljaa. Tee merkinnät kaikesta. Esimies se on sinullakin jonka pitää puuttua asiaan.

Tuossa vaiheessa ei ole muuta tehtävissä.

Oppilaiden kunnioitus ja arvostus pitää ansaita ensimmäisellä näkemisellä ja olla reilu heitä kohtaan. Myöhemmin on liian myöhäistä.