Mikä saa ihmisen antamaan niin suuren merkityksen kumppanin ulkonäölle?

Vierailija kirjoitti:

Itse tein sen virheen lasteni isän kanssa, eli valitsin kumpanikseni sellaisen jonka ulkonäkö ei miellyttänyt. Ajattelin ettei sillä ole loppujen lopuksi väliä. Tykkäsin ihmisestä ja meidän huumorintaju sekä arvomaailma osui yhteen, mutta ei, missään vaiheessa hän ei sytyttänyt. Oli ns. järjen valinta ja erohan siinä tuli, kun vuosien saatossa halu vain laski ja laski.. Nyt olen ollut lähemmäs 10v miehen kanssa, jonka ulkonäköön ihastuin aivan hulluna. Ja tietty meillä on myös kivaa yhdessä :)

Minunkaan mieheni ei ollut nuorena ihan sitä mitä toivoin. Toivoin leveitä hartioita ja vahvoja käsiä. Ja joillakin miehillä on sellainen tapa kävellä, joka vetosi. Ei ollut miehellä mitään näistä. Päinvastoin, kauhean laiha ja kapea. Mutta meillä oli kemiaa. Ja miehen tuoksu vetosi ja vetoaa vieläkin viidentoista vuoden jälkeen.

Onhan siinä se ero, että mies kyllä sytytti silloin alussakin. Piti vain päästä yli siitä omasta ihannemielikuvasta. Siinä otin järjen käyttöön, ja ajattelin että sellaista ihannemiestä, jossa ihan kaikki osuisi kohdalleen, en varmaan löydä.

Itse en ole ikinä ihastunut kenenkään ulkonäköön. Tottakai voin ihailla ja kuolata vaikka jotain hyvännäköisiä julkkiksia, mutta todellisessa elämässä en ole ikinä ihastunut pelkän ulkonäön perusteella. Viimeisenä osoituksena tästä; meille tuli työpaikalla eräs pieni rakennusfirma tekemään remonttia. Yrittäjä itse oli myös mukana ihan täysillä suorittavassa työssä muutaman työntekijänsä kanssa. Tämä mies oli n.170 cm pitkä (eli palstan mukaan ilmeisesti liian lyhyt) ja hyvin hyvin tavallisen näköinen mies noin muutenkin. Jos olisi kadulla kävellyt vastaan niin en todellakaan olisi kiinnittänyt yhtään mitään huomiota. Mutta kun tämä mies sitten siinä useampana päivänä hääri tekemässä sitä remppaa, niin siinä tuli aina vähän turistua hänen kanssa. Ja voi herranjumala, siis kerta kaikkiaan niin mahtava tyyppi. Tyypillä oli sana hallussa ja hänen huumorinsa oli just mun makuun. Ja taisin mäkin jutuillani häntä vähän naurattaa. Pikkuhiljaa hänen vähän ilkikurinen ja röyhkeä hymynsä alkoi näyttää mun silmissä kuumimmalta ikinä. Nyt olen ihan hänen pauloissaan. Harmi, että remppa on jo ohi. Mutta ottaisin siis hänet koska tahansa ja todellakin herätti minussa kaikki mahdolliset himot ja halut. Mutta ei sillä ollut kyllä mitään tekemistä hänen ulkonäkönsä kanssa. Harmi vaan, että on mun saavuttamattomissa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen just tuollainen ihminen. En vaan koe fyysistä vetoa, jos ihmisen ulkonäkö ei miellytä. Onko tämä oikeasti jotenkin erikoista?

Siinä tapauksessa Aika rajallista kun ulkönäkö ei kauaa normaalisti pysy vetävänä. Pitää ajoissa löytää loppuelämän kumppani. Ulkonäön rupsahtaessa on myöhäistä. Moni jää yksinäiseksi vanhuuden päiviä viettämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniin naisen kanssa seksi on vaan yksinkertaisesti ihan älyttömän paljon parempaa. Vaikka se daami kuinka lahnailisi, niin aina saat kuitenkin sen visuaalisen kiihokkeen kauniista kasvoista ja vartalosta.

Mitä seurusteluun tulee, niin valitsen aina ennemmin kauniin mutta luonteeltaan tylsän naisen, kuin ruman mutta luonteeltaan täydellisen. Joka ikinen kerta. Seurustelusuhteessa kun kuitenkin olis sitä seksiäkin tarkoitus harrastaa.

Mistäpä johtuu se, että nainen on ollut lahna sinun kanssasi? Siitä, että et ole riittävän komea tai haluttava. Ei se nyt vaan ruman mkehen kanssa paneta. Naiset antaa säälistä, kun eivät halua loukata.

feministejä on nykyään niin paljon, että ei voi sanoa, että naiset eivät haluaisi loukata. päinvastoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen just tuollainen ihminen. En vaan koe fyysistä vetoa, jos ihmisen ulkonäkö ei miellytä. Onko tämä oikeasti jotenkin erikoista?

Siinä tapauksessa Aika rajallista kun ulkönäkö ei kauaa normaalisti pysy vetävänä. Pitää ajoissa löytää loppuelämän kumppani. Ulkonäön rupsahtaessa on myöhäistä. Moni jää yksinäiseksi vanhuuden päiviä viettämään. 

miksi ottaa rupsahtanut loppuelämäksi, kun voi vaihtaa nuorempaan ja kauniinpaan

Ulkonäkö on kynnyskysymys, joka erottaa ystävät potentiaalisista kumppaneista.

Upea luonne ja miellyttävä ulkonäkö = potentiaalinen elämänkumppani

Upea luonne ja yhdentekevä ulkonäkö = potentiaalinen ystävä

Valtaosalla ihmisistä näin, sapioseksuaalit edustavat vain hyvin pientä joukkoa.

Suurinpiirtein 30v asti oli erittäin vahva ulkonäköpreferenssi. Toki harrastin todella paljon irtosuhteita ja varsinkin nuorempana oli vaikea tunnistaa ne naiset joiden kanssa seksi tulisi olemaan hyvää joten se kaunein oli siinä mielessä varma valinta että ainakin on sitten kaunis katsella. Myöhemmin kun alkoi määrän sijaan kiinnostaa laatu enemmän niin jonkin verran hölleni ulkonäkökriteeritkin. On ne kriteerit olemassa kuitenkin, en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa joka ei olisi silmissäni ollenkaan viehättävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen just tuollainen ihminen. En vaan koe fyysistä vetoa, jos ihmisen ulkonäkö ei miellytä. Onko tämä oikeasti jotenkin erikoista?

Siinä tapauksessa Aika rajallista kun ulkönäkö ei kauaa normaalisti pysy vetävänä. Pitää ajoissa löytää loppuelämän kumppani. Ulkonäön rupsahtaessa on myöhäistä. Moni jää yksinäiseksi vanhuuden päiviä viettämään. 

miksi ottaa rupsahtanut loppuelämäksi, kun voi vaihtaa nuorempaan ja kauniinpaan

Nuorempaan ja kauniimpaan vaihtaminen ei ole valtaosalle miehistä realistinen optio.

Oma suunnitelmani on se, että toivon että vaimo rupsahtaa lopullisesti vasta kun ollaan molemmat päälle 50v. Siinä vaiheessa omat testotasot ja sitä kautta seksihalut ovat toivottavasti laskeneet jo sen verran alas, että en jaksa juosta muidenkaan naisten perässä vaan pystyn tyytymään tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ikinä ihastunut kenenkään ulkonäköön. Tottakai voin ihailla ja kuolata vaikka jotain hyvännäköisiä julkkiksia, mutta todellisessa elämässä en ole ikinä ihastunut pelkän ulkonäön perusteella. Viimeisenä osoituksena tästä; meille tuli työpaikalla eräs pieni rakennusfirma tekemään remonttia. Yrittäjä itse oli myös mukana ihan täysillä suorittavassa työssä muutaman työntekijänsä kanssa. Tämä mies oli n.170 cm pitkä (eli palstan mukaan ilmeisesti liian lyhyt) ja hyvin hyvin tavallisen näköinen mies noin muutenkin. Jos olisi kadulla kävellyt vastaan niin en todellakaan olisi kiinnittänyt yhtään mitään huomiota. Mutta kun tämä mies sitten siinä useampana päivänä hääri tekemässä sitä remppaa, niin siinä tuli aina vähän turistua hänen kanssa. Ja voi herranjumala, siis kerta kaikkiaan niin mahtava tyyppi. Tyypillä oli sana hallussa ja hänen huumorinsa oli just mun makuun. Ja taisin mäkin jutuillani häntä vähän naurattaa. Pikkuhiljaa hänen vähän ilkikurinen ja röyhkeä hymynsä alkoi näyttää mun silmissä kuumimmalta ikinä. Nyt olen ihan hänen pauloissaan. Harmi, että remppa on jo ohi. Mutta ottaisin siis hänet koska tahansa ja todellakin herätti minussa kaikki mahdolliset himot ja halut. Mutta ei sillä ollut kyllä mitään tekemistä hänen ulkonäkönsä kanssa. Harmi vaan, että on mun saavuttamattomissa. 

Uskon, että me puhumme tässä ketjussa eri asioista. Minulle ulkonäkö on ollut ehdottoman tärkeä asia mielenkiinnon heräämiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että puolisoni olisi miesmalli, Dressmann-mies tai leukakirurgilentäjä. Hän on aivan totaalisen tavallinen suomalainen mies, mutta heti ensitapaamisella ihastuin hänen sinisiin silmiinsä, tummiin hiuksiinsa ja yleiseen olemukseensa. Minulle ulkonäön painottaminen tarkoittaa sitä, että en enää ikinä alkaisi tapailla miestä, jonka kanssa en välittömästi tiedä haluavani myös seksiä. Jos ensireaktioni puolisoni nähdessäni olisi ollut että "ihan kiva, mutta ei tekisi mieli koskettaa", niin meistä olisi voinut tulla korkeintaan ystävät.

Myös ihastumis- ja rakastumissanoja käytämme eri tavalla. Minä voin sanoa ihastuneeni välittömästi puolisooni ja nimenomaan hänen ulkonäkönsä perusteella, mutta tottakai se ihastuminen syveni vasta kun aloin tuntea häntä ja huomasin, että hän on myös luonteeltaan aivan ihana ihminen. Eli alussa se oli pikemmin kiinnostusta kuin ihastusta.

Vierailija kirjoitti:

Suurinpiirtein 30v asti oli erittäin vahva ulkonäköpreferenssi. Toki harrastin todella paljon irtosuhteita ja varsinkin nuorempana oli vaikea tunnistaa ne naiset joiden kanssa seksi tulisi olemaan hyvää joten se kaunein oli siinä mielessä varma valinta että ainakin on sitten kaunis katsella. Myöhemmin kun alkoi määrän sijaan kiinnostaa laatu enemmän niin jonkin verran hölleni ulkonäkökriteeritkin. On ne kriteerit olemassa kuitenkin, en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa joka ei olisi silmissäni ollenkaan viehättävä.

Itse olen muutaman kerran sekaantunut naisiin jotka olivat, sanotaanko nyt vaikka että äärimmäisen kaukana siitä mitä itse pidän viehättävänä.

Seurauksena noista kokemuksista on kyllä ollut aivan infernaaliset morkkikset.

Toivottavasti Ap on tyytyväinen ulkonäköönsä.

Lässyttäkää vaikka mitä tekopyhyyksiä siitä, kuinka ulkonäkö ei merkitse. Ihan biologiaa, että hyvä ulkonäkö takaa hyvät geenit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen just tuollainen ihminen. En vaan koe fyysistä vetoa, jos ihmisen ulkonäkö ei miellytä. Onko tämä oikeasti jotenkin erikoista?

Siinä tapauksessa Aika rajallista kun ulkönäkö ei kauaa normaalisti pysy vetävänä. Pitää ajoissa löytää loppuelämän kumppani. Ulkonäön rupsahtaessa on myöhäistä. Moni jää yksinäiseksi vanhuuden päiviä viettämään. 

miksi ottaa rupsahtanut loppuelämäksi, kun voi vaihtaa nuorempaan ja kauniinpaan

Nuorempaan ja kauniimpaan vaihtaminen ei ole valtaosalle miehistä realistinen optio.

Oma suunnitelmani on se, että toivon että vaimo rupsahtaa lopullisesti vasta kun ollaan molemmat päälle 50v. Siinä vaiheessa omat testotasot ja sitä kautta seksihalut ovat toivottavasti laskeneet jo sen verran alas, että en jaksa juosta muidenkaan naisten perässä vaan pystyn tyytymään tilanteeseen.

Meillä on tuo viidenkympin merkkipaalu jo ohitettu, mutta seksi parempaa kuin koskaan ja vaimo saa kyllä edelleen pikkuveikan hereille hetkessä ihan kuin parikymppisenä, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna kyllä molemmila kilometrit peilissä näkyy kuten muillakin. 

Se on kyllä surullista jos tosiaan on fakkiutunut siihen ulkonäköön niin paljon ettei kykene edes normaalin ikääntymisen kanssa toimeen tulemaan. Toivottavasti löydät rinnallesi sellaisen naisen joka kykenee edes sinne 50-vuotiaaksi rinnallasi pysymään kun vaikuttaisi että sinulla ei hänelle ihan hirveästi ole henkisellä puolella tarjottavaa. Ehkä sinulle sopisi parhaiten pätkäsuhteet rahan perässä juoksevien nuorten misujen kanssa, olisitte sitten kumpikin ikäänkuin samalla tasolla? Toki sillä edellytyksellä että rahkeet riittää eli sitä rahaakin tosiaan on.

Vierailija kirjoitti:

seksi on kivaa ja seisokin saamiseen tarvitaan kaunis nainen. tosin saa sen seisomaan rumakin nainen, jos nainen viitsii tehdä jotain miellyttävää. nykyfeminismin ja metoon aikaan tosin kaikenlainen miesten miellyttäminnen on naisilta kiellettyä, joten turvallisempaa ottaa se kaunis nainen, niin ainakin seksi onnistuu vaikka nainen makaakin lahnana sängyssä somettamassa.

Jos nainen makaa lahnana, se ei halua sua. Et sytytä sitä. Olet huono seksissä.

Se ei siis ole mikään naisen oma ominaisuus, joka jotenkin kuuluisi naiseuteen.

Kuulostaa toivottomalta. Pitäisi olla geenilotossa voitettu ulkonäkö, oikea tuoksu ja vielä oikea kemia. Mitä näille voi itse edes tehdä?

Tyhmyys. Fiksu ihminen syttyy muustakin kun pinnallisesta, typerä ihminen on pinnallinen. Mitä näille sitten käy kun aika väkisin vie ulkonäön, ei ole kaunista katsottavaa :)

Mun mies sanoi hyvin: ulkonäkö ei saa olla vastenmielinen . Muuten sillä ei ole väliä, eli keskinkertainen ulkonäkö yhteensopivilla luonteilla on ainakin meillä se, mikä peittoa heiluttaa monta kertaa viikossa yhä, 10 v yhdessä.

Tavallisen näköinen on rakastuneen ihmisen silmissä se paras. Mitä palstan sosiopaatit ei tajua, ne laatii listoja joissa otettu kantaa jopa häpyhuuliin, että hillityt häpyhuulet pitää olla :D

Oikeasti oikea paikka noille on pitkä terapia, ei mikään suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

seksi on kivaa ja seisokin saamiseen tarvitaan kaunis nainen. tosin saa sen seisomaan rumakin nainen, jos nainen viitsii tehdä jotain miellyttävää. nykyfeminismin ja metoon aikaan tosin kaikenlainen miesten miellyttäminnen on naisilta kiellettyä, joten turvallisempaa ottaa se kaunis nainen, niin ainakin seksi onnistuu vaikka nainen makaakin lahnana sängyssä somettamassa.

Jos nainen makaa lahnana, se ei halua sua. Et sytytä sitä. Olet huono seksissä.

Se ei siis ole mikään naisen oma ominaisuus, joka jotenkin kuuluisi naiseuteen.

Haukotus. Entäs jos kuitenkin se nainen onkin itse huono seksissä? Miltä tuntuu ulkoistaa vastuu seksistäkin täysin toisen sukupuolen käsiin? Eihän teitä naisia tarvitse miesten esineellistää kun teette sen ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ikinä ihastunut kenenkään ulkonäköön. Tottakai voin ihailla ja kuolata vaikka jotain hyvännäköisiä julkkiksia, mutta todellisessa elämässä en ole ikinä ihastunut pelkän ulkonäön perusteella. Viimeisenä osoituksena tästä; meille tuli työpaikalla eräs pieni rakennusfirma tekemään remonttia. Yrittäjä itse oli myös mukana ihan täysillä suorittavassa työssä muutaman työntekijänsä kanssa. Tämä mies oli n.170 cm pitkä (eli palstan mukaan ilmeisesti liian lyhyt) ja hyvin hyvin tavallisen näköinen mies noin muutenkin. Jos olisi kadulla kävellyt vastaan niin en todellakaan olisi kiinnittänyt yhtään mitään huomiota. Mutta kun tämä mies sitten siinä useampana päivänä hääri tekemässä sitä remppaa, niin siinä tuli aina vähän turistua hänen kanssa. Ja voi herranjumala, siis kerta kaikkiaan niin mahtava tyyppi. Tyypillä oli sana hallussa ja hänen huumorinsa oli just mun makuun. Ja taisin mäkin jutuillani häntä vähän naurattaa. Pikkuhiljaa hänen vähän ilkikurinen ja röyhkeä hymynsä alkoi näyttää mun silmissä kuumimmalta ikinä. Nyt olen ihan hänen pauloissaan. Harmi, että remppa on jo ohi. Mutta ottaisin siis hänet koska tahansa ja todellakin herätti minussa kaikki mahdolliset himot ja halut. Mutta ei sillä ollut kyllä mitään tekemistä hänen ulkonäkönsä kanssa. Harmi vaan, että on mun saavuttamattomissa. 

Miten on saavuttamattomissa? Kai tiedät firman, joka remonttia teki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

seksi on kivaa ja seisokin saamiseen tarvitaan kaunis nainen. tosin saa sen seisomaan rumakin nainen, jos nainen viitsii tehdä jotain miellyttävää. nykyfeminismin ja metoon aikaan tosin kaikenlainen miesten miellyttäminnen on naisilta kiellettyä, joten turvallisempaa ottaa se kaunis nainen, niin ainakin seksi onnistuu vaikka nainen makaakin lahnana sängyssä somettamassa.

Jos nainen makaa lahnana, se ei halua sua. Et sytytä sitä. Olet huono seksissä.

Se ei siis ole mikään naisen oma ominaisuus, joka jotenkin kuuluisi naiseuteen.

Haukotus. Entäs jos kuitenkin se nainen onkin itse huono seksissä? Miltä tuntuu ulkoistaa vastuu seksistäkin täysin toisen sukupuolen käsiin? Eihän teitä naisia tarvitse miesten esineellistää kun teette sen ihan itse.

Voi sekin olla, sanoinko ettei voisi olla? Passiivisuus kuitenkin kertoo haluttomuudesta, koska halukkaan ihmisen kroppa vie tahtomattakin. Halukas ei ole lahna. Vastapuoli ei sytytä eikä haluta, jos nainen on passiivinen lahna.

Oikeastiko tämä pitää vääntää rautalangasta miehille? Naisen lahna on vastaava kuin miehen erektio-ongelma.

Ja itse olen kiinnostunut vain naisista, joten en vastuuta vastakkaista sukupuolta saamisistani kyllä tippaakaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa toivottomalta. Pitäisi olla geenilotossa voitettu ulkonäkö, oikea tuoksu ja vielä oikea kemia. Mitä näille voi itse edes tehdä?

Niinkö tässä ketjussa on tosiaan sanottu? Esim. kommentti 89?