Lue keskustelun säännöt.
Lapsi on saanut koulusta nyt päähänsä että hänen kanssaan pitää lukea ilta ja aamurukous
22.01.2021 |
On siis koulukavereiltaan tuon kuullut ja oppinut. Mutta miten tallaisessa tilanteessa kertoa lapselle lapsiystävällisen sävyyn että me olemme uskonnoton perhe ja että tässä talossa ei rukoilla?
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Näytäpä minulle tieteellinen todiste, että Jumalaa ei ole olemassa. Ei sellaista ole, vaikka sinä niin LUULET.
Polta se raamattu takassa lapsen silmien edessä ja kerro, että se oli Jumalan vastaus rukouksiisi.
Voi miten liikuttavaa! Minua säälittää sinun lapsesi hirveästi, kun hän ei saa kotoa tukea tuolle ajatukselleen. Rukous on ollut monelle ihmiselle koko eliniänkin tärkeä asia, varsinkin iltarukous, joka on tuonut lohtua ja turvallisuuden tunnetta.
Lapsi voi rukoilla itse ajatuksissa. Esimerkiksi illalla. Pieni lapsi haluaa ehkä lyhyen rukouksen toisen vanhemman kanssa, jota se ei häiritse. Minkälaista jumalaa rukoilee, onko se hyvis vai mikä tahansa jumala. Se voi tuoda lapselle turvaa, unilelun lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuinka söpöä! Tietysti pitää iltarukous muistaa ,levolle laske luojani laupias ole suojani ....kyllä lapset ymmärtää ja saa turvallisuuden tunnetta. Enkeleitä suojaksi.
Eikö ap:n lapsi sitten kuulukaan enää perheeseen, kun haluaa uskoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Mikä sä puhut "luulevaisista"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Mikä sä puhut "luulevaisista"?
Koska hän luulee sillä tavalla pönkittävänsä omaa kantaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette ole keskustelleet aiemmin kouluikäisen lapsen kanssa uskonnosta? Kai hän joskus on kysynyt, miksi kaveri käy uskonnontunneilla ja itse elämänkatsomustiedossa?
Meillä nämä asiat ovat tulleet ihan luonnollisesti esiin vuosien varrella. On keskusteltu siitä, että toiset uskovat ja kokevat uskonnolliset rituaalit tärkeiksi ja sitä pitää kunnioittaa. Lapsia lähinnä ihmetyttää, miten joku todella voi uskoa jumaliin.
Olet huono vanhempi jos kiellät rukouksen lapseltasi.
Vaikket itse uskoisi, tässä kohtaa sinun pitää tehdä kuten lapsi pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Näytäpä minulle tieteellinen todiste, että Jumalaa ei ole olemassa. Ei sellaista ole, vaikka sinä niin LUULET.
Sinä et sitä sanakirjaa osannut käyttää sitten. Löytyy kohdasta A.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen uskoo, että Jumala on olemassa.
Ateisti luulee, että tiede on todistanut, ettei ole.
Tämä on taas näitä luulevaisten itse keksimiä määritelmiä koska eivät osaa katsoa sanakirjasta niitä.
Mikä sä puhut "luulevaisista"?
Koska hän luulee sillä tavalla pönkittävänsä omaa kantaansa.
Luultavasti ärsyttääkseen luulevaisia. Perusteettomasti uskovat näköjään ärsyyntyivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi miten liikuttavaa! Minua säälittää sinun lapsesi hirveästi, kun hän ei saa kotoa tukea tuolle ajatukselleen. Rukous on ollut monelle ihmiselle koko eliniänkin tärkeä asia, varsinkin iltarukous, joka on tuonut lohtua ja turvallisuuden tunnetta.
Minua säälittää, että otat pyhäkoulussa iskostetut sepitelmät vielä aikuisenakin todesta.
Niin sinä olet ap, mutta myös lapsella on oikeus omaan uskontoon tai olla uskomatta.
Jotenkin aina ihmettelen, miten jotkut ateistit ovat niin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia, etteivät muille sitä samaa oikeutta, mitä ovat itselleen vaatimassa.
Itse en ole uskovainen, vaan tapakristitty, mutta minua ei koskaan ole haitannut, jos lapsi kävisi pyhäkoulua tai lukisi iltarukouksen.
Itsekin kävin lapsena kolmen eri uskontokunnan pyhäkoulua, eikä yksikään uskonto tehnyt minua uskovaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi miten liikuttavaa! Minua säälittää sinun lapsesi hirveästi, kun hän ei saa kotoa tukea tuolle ajatukselleen. Rukous on ollut monelle ihmiselle koko eliniänkin tärkeä asia, varsinkin iltarukous, joka on tuonut lohtua ja turvallisuuden tunnetta.
Minua säälittää, että otat pyhäkoulussa iskostetut sepitelmät vielä aikuisenakin todesta.
Entä sitten? Miksi se sinua niin haittaa, jos joku muu uskoo niihin sepustuksiin. Onko se jotenkin sinulta pois?
Kyllähän vanhemmat uskottelevat lapselle joulupukin olemassa olosta ja moni aikuinenkin uskoo rakkauteen, enneuniin, painajaisiin, enkeleihin, kohtaloonsa, omiin kykyihinsä, tuleviin tapahtumiin, kummituksiin, vaikka näillä ei ole mitään tieteellistä näyttöä.
Älä kiellä lapselta rukoilua tai uskoa. Lapsi saa uskoa, vaikka itse olisit uskonnoton. Moni saa valtavasi voimaa ja turvaa rukoilusta.
Varmistaisin lapsen kanssa ettei taustalla ole mitään painostamista, tai uskovaisen kaverin painostamista, että joutuu kadotukseen jos ei ole uskomassa jne. Mutta jos omasta tahdostaan haluaa uskoa, niin sitä pitää kunnioittaa ja mahdollistaa. Kristilliset arvot on ihan hyvä asia, joten ei siitä haittaa ole ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
No siten, että me ollaan kuule uskonnoton perhe.
Ilmeisesti ette ole, kun lapsi kerran haluaa rukoilla. Vai eikö lapsi kuulu perheeseen? Vai eikö lapsella ole uskonnonvapautta?
Niin, uskovaisille on luonnollista, että ainoa hyväksyttävä mielipide on sama kuin vanhemmilla. Se varmistetaan lapsikasteella, pyhäkoululla, pakollisella uskonnon opetuksella koulussa ja rippikoululla. Mitään kummallista he eivät siinä näe, koska ovat itse menneet saman mankelin läpi.
Mutta yksilön uskonnonvapauden kannalta toiminta on arveluttavaa.