Kysymys äänikirjojen kuuntelijoille
Jos kuuntelet paljon äänikirjoja, niin tässä tulee kysymys sinulle. Oletko antanut palautetta lukijoista ja jos olet, niin kenelle? Minusta tuntuu että haluaisin antaa, mutta pelkään ettei siitä ole hyötyä. Haluaako joku edes palautetta näistä? Tietääkö kukaan?
Kommentit (1286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
En viitsisi mollata täällä nimellä tätä nuorta naista. Vaikka on näytellyt leffoissa, ei se tee äänikirjalukijaa...
Aika kummallista, että jengi haluaa monotonisuutta. No, jatkaan siis enkkuversiolla.
Pari poikkeusta muuten. Malmivaara luki kirjansa mielestäni ihan jees. Samoin Minna Kaupin elämänkerta oli ok-kuunneltavaa.Eivät kaikki halua monotonisuutta, se selvisi tuosta ylle linkatusta tutkimuksestakin. Suurin osa haluaa kultaisen keskitien, mutta siltikin lukijat ohjeistetaan lukemaan eläytymättä. Se on kummallinen piirre suomalaisessa äänikirjatuotannossa eikä sitä esiinny muualla. Toinen vain suomalainen piirre on näyttelijän tutkintovaatimus, ei missään muussa maassa vaadita papereita kuntoon vaan taidot ratkaisevat.
Liittyisikö jotenkin suomen kieleen, ettei siihen sovi eläytyminen?
Voi hyvinkin olla. Kuuntelen sekä englanninkielistä kirjallisuutta että suomalaista. Osa englanninkielisistä lukijoista näyttelee hyvinkin ilmeikkäästi eikä se häiritse. Mutta heissäkin on ylinäytteleviä lukijoita. Muistan yhdenkin Neil Gaimanin teoksen, joka sai raivon partaalle..
Kävin kurkkaamassa tuota testiä ja mielestäni se ei ole oikein luotettava. Jos otan sieltä Baskervillen koiran, osaan lukematta vastata kysymyksiin :D
Tykkään myös "makustella" juonta, esim. jännittävissä kohdissa hieman hidastella. Äänikirjojen kohdalla tätä en sentään tee.
Täällä keskustelua nousevasta intonaatiosta. https://www.vauva.fi/keskustelu/3466951/hemmetin-arsyttavaa-kun-joillai…
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskustelua nousevasta intonaatiosta. https://www.vauva.fi/keskustelu/3466951/hemmetin-arsyttavaa-kun-joillai…
Nousevan intonaatio lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota narinaan, joka on myös lisääntynyt järkyttävästi! Ennen naristiin, kun yritettiin puhua matalammalla äänellä kuin luontainen korkeus olisi mutta nyt naristaan ja nimitetään samaan aikaan. Karmeaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskustelua nousevasta intonaatiosta. https://www.vauva.fi/keskustelu/3466951/hemmetin-arsyttavaa-kun-joillai…
Nousevan intonaatio lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota narinaan, joka on myös lisääntynyt järkyttävästi! Ennen naristiin, kun yritettiin puhua matalammalla äänellä kuin luontainen korkeus olisi mutta nyt naristaan ja nimitetään samaan aikaan. Karmeaa!
Ei nimitetä vaan kimitetään.
Vierailija kirjoitti:
Kai tajuatte, että äänikirjat eivät ole oikeaa lukemista vaan vain esittävän taiteen kuluttamista?
Emme tajua.
https://www.helsinginfreet.com/files/theme/container_fade.gif?1643119018
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
En viitsisi mollata täällä nimellä tätä nuorta naista. Vaikka on näytellyt leffoissa, ei se tee äänikirjalukijaa...
Aika kummallista, että jengi haluaa monotonisuutta. No, jatkaan siis enkkuversiolla.
Pari poikkeusta muuten. Malmivaara luki kirjansa mielestäni ihan jees. Samoin Minna Kaupin elämänkerta oli ok-kuunneltavaa.Eivät kaikki halua monotonisuutta, se selvisi tuosta ylle linkatusta tutkimuksestakin. Suurin osa haluaa kultaisen keskitien, mutta siltikin lukijat ohjeistetaan lukemaan eläytymättä. Se on kummallinen piirre suomalaisessa äänikirjatuotannossa eikä sitä esiinny muualla. Toinen vain suomalainen piirre on näyttelijän tutkintovaatimus, ei missään muussa maassa vaadita papereita kuntoon vaan taidot ratkaisevat.
Liittyisikö jotenkin suomen kieleen, ettei siihen sovi eläytyminen?
Suomen kuuluukin olla monotonista. En ole yleensä hirveän nipo tai nirso äänikirjojen suhteen. Pari lukijaa on jotka skippaan, mutta muuten kaikki menee. Näyttelemisen lisäksi ongelmallisinta on sanojen väärä painotus. Outo kiekuminen, joka ei kuulu suomen kieleen. Ainoastaan nuorilla sitä esiintyy puheessakin. Silloinkin ärsyttää, mutta äänikirjassa tuo on ihan kauheaa.
Anna esimerkkejä. Kuka lukee suomea "oikein"?
En anna oikeasta esimerkkiä, mutta tuolta löytyy ääninäyte kiekumisesta ja oudosta intonaatiosta. https://www.helsinginfreet.com/elina-saarela.html Tuollaista ei äänikirjana pysty kauaa kuunnella. -ohis-
Vierailija kirjoitti:
https://www.helsinginfreet.com/files/theme/container_fade.gif?1643119018
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
En viitsisi mollata täällä nimellä tätä nuorta naista. Vaikka on näytellyt leffoissa, ei se tee äänikirjalukijaa...
Aika kummallista, että jengi haluaa monotonisuutta. No, jatkaan siis enkkuversiolla.
Pari poikkeusta muuten. Malmivaara luki kirjansa mielestäni ihan jees. Samoin Minna Kaupin elämänkerta oli ok-kuunneltavaa.Eivät kaikki halua monotonisuutta, se selvisi tuosta ylle linkatusta tutkimuksestakin. Suurin osa haluaa kultaisen keskitien, mutta siltikin lukijat ohjeistetaan lukemaan eläytymättä. Se on kummallinen piirre suomalaisessa äänikirjatuotannossa eikä sitä esiinny muualla. Toinen vain suomalainen piirre on näyttelijän tutkintovaatimus, ei missään muussa maassa vaadita papereita kuntoon vaan taidot ratkaisevat.
Liittyisikö jotenkin suomen kieleen, ettei siihen sovi eläytyminen?
Suomen kuuluukin olla monotonista. En ole yleensä hirveän nipo tai nirso äänikirjojen suhteen. Pari lukijaa on jotka skippaan, mutta muuten kaikki menee. Näyttelemisen lisäksi ongelmallisinta on sanojen väärä painotus. Outo kiekuminen, joka ei kuulu suomen kieleen. Ainoastaan nuorilla sitä esiintyy puheessakin. Silloinkin ärsyttää, mutta äänikirjassa tuo on ihan kauheaa.
Anna esimerkkejä. Kuka lukee suomea "oikein"?
En anna oikeasta esimerkkiä, mutta tuolta löytyy ääninäyte kiekumisesta ja oudosta intonaatiosta. https://www.helsinginfreet.com/elina-saarela.html Tuollaista ei äänikirjana pysty kauaa kuunnella. -ohis-
Kauhea lukija. Lukenut 60 kirjaa kumminkin, eli joku tykkää paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
https://www.helsinginfreet.com/files/theme/container_fade.gif?1643119018
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
En viitsisi mollata täällä nimellä tätä nuorta naista. Vaikka on näytellyt leffoissa, ei se tee äänikirjalukijaa...
Aika kummallista, että jengi haluaa monotonisuutta. No, jatkaan siis enkkuversiolla.
Pari poikkeusta muuten. Malmivaara luki kirjansa mielestäni ihan jees. Samoin Minna Kaupin elämänkerta oli ok-kuunneltavaa.Eivät kaikki halua monotonisuutta, se selvisi tuosta ylle linkatusta tutkimuksestakin. Suurin osa haluaa kultaisen keskitien, mutta siltikin lukijat ohjeistetaan lukemaan eläytymättä. Se on kummallinen piirre suomalaisessa äänikirjatuotannossa eikä sitä esiinny muualla. Toinen vain suomalainen piirre on näyttelijän tutkintovaatimus, ei missään muussa maassa vaadita papereita kuntoon vaan taidot ratkaisevat.
Liittyisikö jotenkin suomen kieleen, ettei siihen sovi eläytyminen?
Suomen kuuluukin olla monotonista. En ole yleensä hirveän nipo tai nirso äänikirjojen suhteen. Pari lukijaa on jotka skippaan, mutta muuten kaikki menee. Näyttelemisen lisäksi ongelmallisinta on sanojen väärä painotus. Outo kiekuminen, joka ei kuulu suomen kieleen. Ainoastaan nuorilla sitä esiintyy puheessakin. Silloinkin ärsyttää, mutta äänikirjassa tuo on ihan kauheaa.
Anna esimerkkejä. Kuka lukee suomea "oikein"?
En anna oikeasta esimerkkiä, mutta tuolta löytyy ääninäyte kiekumisesta ja oudosta intonaatiosta. https://www.helsinginfreet.com/elina-saarela.html Tuollaista ei äänikirjana pysty kauaa kuunnella. -ohis-
No joo, mutta olen minä pahempaakin kuullut sinä aikana, jona olen äänikirjoja kuunnellut (noin 47 vuotta). Häiritsevä lukutapa, mutta en minä tuon takia hyvää kirjaa kesken jätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.helsinginfreet.com/files/theme/container_fade.gif?1643119018
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
En viitsisi mollata täällä nimellä tätä nuorta naista. Vaikka on näytellyt leffoissa, ei se tee äänikirjalukijaa...
Aika kummallista, että jengi haluaa monotonisuutta. No, jatkaan siis enkkuversiolla.
Pari poikkeusta muuten. Malmivaara luki kirjansa mielestäni ihan jees. Samoin Minna Kaupin elämänkerta oli ok-kuunneltavaa.Eivät kaikki halua monotonisuutta, se selvisi tuosta ylle linkatusta tutkimuksestakin. Suurin osa haluaa kultaisen keskitien, mutta siltikin lukijat ohjeistetaan lukemaan eläytymättä. Se on kummallinen piirre suomalaisessa äänikirjatuotannossa eikä sitä esiinny muualla. Toinen vain suomalainen piirre on näyttelijän tutkintovaatimus, ei missään muussa maassa vaadita papereita kuntoon vaan taidot ratkaisevat.
Liittyisikö jotenkin suomen kieleen, ettei siihen sovi eläytyminen?
Suomen kuuluukin olla monotonista. En ole yleensä hirveän nipo tai nirso äänikirjojen suhteen. Pari lukijaa on jotka skippaan, mutta muuten kaikki menee. Näyttelemisen lisäksi ongelmallisinta on sanojen väärä painotus. Outo kiekuminen, joka ei kuulu suomen kieleen. Ainoastaan nuorilla sitä esiintyy puheessakin. Silloinkin ärsyttää, mutta äänikirjassa tuo on ihan kauheaa.
Anna esimerkkejä. Kuka lukee suomea "oikein"?
En anna oikeasta esimerkkiä, mutta tuolta löytyy ääninäyte kiekumisesta ja oudosta intonaatiosta. https://www.helsinginfreet.com/elina-saarela.html Tuollaista ei äänikirjana pysty kauaa kuunnella. -ohis-
Kauhea lukija. Lukenut 60 kirjaa kumminkin, eli joku tykkää paljonkin.
Yritin kuunnella tämän lukijan lukemaa kirjaa ja oli pakko lopettaa alkumetreillä. Lukija näyttää saaneen myös paljon huonoja arvosteluja. Onko tämä joku kustantamon sedän sukulaistyttö vai mikä?
Tubettaja Mikko Toiviainen näkyy lukevan tällä hetkellä paljon äänikirjoja. Onko hänellä näyttelijän koulutus ja missä hän on näytellyt, kun ei löydy mistään tietoa? Työskentelee Silenciossa, jossa näyttelijän koulutus on EHDOTON vaatimus. Valaiskaa minua, koska en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Tubettaja Mikko Toiviainen näkyy lukevan tällä hetkellä paljon äänikirjoja. Onko hänellä näyttelijän koulutus ja missä hän on näytellyt, kun ei löydy mistään tietoa? Työskentelee Silenciossa, jossa näyttelijän koulutus on EHDOTON vaatimus. Valaiskaa minua, koska en ymmärrä.
Karju ei ole edes harrastelijanäyttelijä mutta kavereita istuu varmasti oikeilla palleilla. Eihän se tietenkään ole oikein mutta suhteilla maailmassa edetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tubettaja Mikko Toiviainen näkyy lukevan tällä hetkellä paljon äänikirjoja. Onko hänellä näyttelijän koulutus ja missä hän on näytellyt, kun ei löydy mistään tietoa? Työskentelee Silenciossa, jossa näyttelijän koulutus on EHDOTON vaatimus. Valaiskaa minua, koska en ymmärrä.
Karju ei ole edes harrastelijanäyttelijä mutta kavereita istuu varmasti oikeilla palleilla. Eihän se tietenkään ole oikein mutta suhteilla maailmassa edetään.
Karju oli myös todella surkea lukija aloittaessaan, kokemuksen myötä on vähän kehittynyt.
Olisi mielenkiintoista saada lukea artikkeli siitä, kuka lukijat valitsee ja millä kriteereillä. Mikään lehti ei ole vielä tehnyt sellaista.
Suosittelen Yle Audiossa Esko Salervon lukemaa Volter Kilven romaania Alastalon.salissa. Huippuhyvä! Erja Manto lukee hyvin Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Ilmaista!
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista saada lukea artikkeli siitä, kuka lukijat valitsee ja millä kriteereillä. Mikään lehti ei ole vielä tehnyt sellaista.
👍
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista saada lukea artikkeli siitä, kuka lukijat valitsee ja millä kriteereillä. Mikään lehti ei ole vielä tehnyt sellaista.
Eikös vauvalla pyöri jatkuvasti toimittajia? Aihe tuntuu kyllä kiinnostavan äänikirjojen käyttäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskustelua nousevasta intonaatiosta. https://www.vauva.fi/keskustelu/3466951/hemmetin-arsyttavaa-kun-joillai…
Nousevan intonaatio lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota narinaan, joka on myös lisääntynyt järkyttävästi! Ennen naristiin, kun yritettiin puhua matalammalla äänellä kuin luontainen korkeus olisi mutta nyt naristaan ja nimitetään samaan aikaan. Karmeaa!
Anniina Piiparinen. Ääni olisi muuten ihan mukava, mutta järkyttävä narina tekee kuuntelemisesta mahdotonta. Kaikkia ei näköjään häiritse, koska saa hyviä arvosteluja. Harmittaa, koska hän lukee monia kivoja hömppäkirjoja, jotka haluaisin kuunnella enkä lukea.
Kyllä olen antanut palautetta äänikirjoista ja muistakin kirjoista (kielioppivirheet) enkä ole saanut vastauksia koskaan. Kirjankustantamoilla olisi vielä paljon opittavaa asiakaspalvelusta.
Niin siis, mitä korjausliikettä odotit? Et kai nyt sentään, että joku lukija diskataan vain siksi, että sinä et hänestä pidä?
Tuo vastaushan oli ihan hyvä. Ja hyvä sekin että annoit palautetta, jos se oli asiallista ja perusteltua. Jos palautetta tulee useammalta, niin sitten voisi jopa kuvitella, että työllistävät muita lukijoita.