Lue keskustelun säännöt.
Kysymys äänikirjojen kuuntelijoille
Jos kuuntelet paljon äänikirjoja, niin tässä tulee kysymys sinulle. Oletko antanut palautetta lukijoista ja jos olet, niin kenelle? Minusta tuntuu että haluaisin antaa, mutta pelkään ettei siitä ole hyötyä. Haluaako joku edes palautetta näistä? Tietääkö kukaan?
Kommentit (1286)
En ole mutta taidan ruveta. En pysty kuuntelemaan kuin hyvien lukijoiden kirjoja: esim Jukka Pitkänen, Ola Tuominen, Seela Sella.
Suositelkaapa lisää hyviä lukijoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole mutta taidan ruveta. En pysty kuuntelemaan kuin hyvien lukijoiden kirjoja: esim Jukka Pitkänen, Ola Tuominen, Seela Sella.
Suositelkaapa lisää hyviä lukijoita!
Meidän lähikirjaston lasten satutunnin lukija. :D
Huh, nyt tuli ihan sietämätön lukija vastaan kun rupesin kuuntelemaan Adrian McKintyn Ketjua. Eli siis Hannamaija Nikander. Mukava ääni, mutta ihmeellistä huokailua lauseiden lopussa esim. ''ennen koulubussin saapumista kahdeksaltahhhh''. Lisäksi välillä lauseissa häiritsevän tärkeilevä ja kaikkitietävä nuotti, jota on hankalaa selittää. Onneksi nopeutta saa vaihdettua niin pahimmat loppuhuokailut eivät tule esiin.
Vierailija kirjoitti:
Huh, nyt tuli ihan sietämätön lukija vastaan kun rupesin kuuntelemaan Adrian McKintyn Ketjua. Eli siis Hannamaija Nikander. Mukava ääni, mutta ihmeellistä huokailua lauseiden lopussa esim. ''ennen koulubussin saapumista kahdeksaltahhhh''. Lisäksi välillä lauseissa häiritsevän tärkeilevä ja kaikkitietävä nuotti, jota on hankalaa selittää. Onneksi nopeutta saa vaihdettua niin pahimmat loppuhuokailut eivät tule esiin.
Tuttua. Mä olen yrittänyt kuunnella Fanni Noroilaa ja Tommi Rantamäkeä. Fannin jokainen lause loppuu "yöörrrgh" -äänteeseen ja Tommi nielee jokaisen lauseen viimeisen sanan. Eikö äänikirjatuottajilla ole korvaa näille maneereille?
Kysymys kirjojen kuuntelijoille: sanotteko lukeneenne kirjan vai kuunnelleenne sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kirjojen kuuntelijoille: sanotteko lukeneenne kirjan vai kuunnelleenne sen?
Sanon kuunnelleeni sen, koska luen paljon myös painettuja kirjoja. Näkövammainen sukulaiseni kuuntelee kaikki kirjat, mutta puhuu lukemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa antaa palautetta. Eniten häiritsee kun joku lukee omaa kirjaansa ja ääni karsea. Esim. Nanna Karalahden kirja jäi tämän takia kuuntelematta.
Minä vasta harkitsen äänikirjapalvelun käyttöönottoa. Itse en todellakaan halua mitään eläytyvä lukijaa, esim. kun kuulin Paula Heinosen lukevan omaa kirjaansa, niin ihan hirveää. Moni taas taitaa tykätä eläytymisestä. Itse tykkäisin kaikista eniten ihan monotonisesti ja "tavallisesti" luetusta tekstistä; pystyn päässäni sitten kuvittelemaan kyllä painotukset ym., niinhän teen lukiessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksa, hermo menee noissa jos yrittääkään kuunnella. Ne lukijat ovat liki kaikki järjettömän ärsyttäviä. Kirjaa ruudulta tai paperilta lukiessa voi lukea, mutta tuota pitäisi koko ajan kelata. Ei tule mitään. Nopeus ei ole koskaan oikea, enkä minä pystyisi pausettamatta ja kelailematta kuuntelemaan. Ei vain ole minun juttuni. Tässä ketjua kahlatessani heräsi ihmetys siitä, onko audiona kuuntelu näin monille se ainoa tapa kuluttaa kirjoja? Mobiililaitteelle sovellus ja siitä lukemaan se eenä ja siinä se. Ei tarvitse olla lukematta sitä milloin mitäkin Lucida Rileytä.
Sun kannattaisi oikeasti kyllä miettiä tuota "hermostuneisuuttasi". Jonkinlainen keskittymishäiriö/ongelma aivan selkeästi kyseessä. En ymmärrä tuota, että paperilta tai ruudulta voi koko ajan lukea, mutta et voi kuunnella koko ajan?! Jos noin, sun lukutyyli on ilmeisesti sellainen harppova ja sekin kertoo keskittymisvaikeuksista. Eihän lukemisen kuulu olla mikään suoritus, vaan keskityt siihen ja ikään kuin vajoat tunnelmaan.
Itse luen niin paperisia kirjoja kuin e-kirjoja. Lenkillä, salilla, kotitöitä tehdessä ja nukkumaan mennessä kuuntelen äänikirjoja. Molemmista tykkään ihan yhtä lailla.
Lukijoiden kielitaidosta aina puhutaan, mutta tietääkö kukaan, onko äänikirjojen tarkistajille mitään kielitaitovaatimuksia? Eihän se lukijan tekemä ääntämisvirhe löydy sieltä, jos tarkistaja ei osaa kyseistä kieltä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen paljon kevyttä kirjallisuutta englanniksi.
Ei ole kertaakaan ollut pettymystä. Lukijat kertovat tekstin elävästi. Suomalaiset ovat pääosin tylsiä. Sopotusta yhteen putkeen. Esim sen puuduttavan sisarussarjan ekat osat oli nyanssitonta polotusta. Hirveää.
Tekisi mieli laittaa kustantajille esimerkkipalautetta, että näin. Kuuntelin just Rilyen Italian girl ja todella ilo kuunnella!
Arvostan kovasti erästä nuorta näyttelijätähteä, mutta hän on kokematon ja hänen lukemansa kirja jäi kesken. En pystynyt kuuntelemaan sitä.Mitä nuorta näyttelijätähteä tarkoitat?
Kuvailemasi "näyttelevä" lukutapa herättää Suomessa paljon vihaa eivätkä sellaiset kirjat saa tarpeeksi kuuntelukertoja. On ymmärrettävää, että täällä luetaan monotonisesti, koska sitä yleisö haluaa. Sitä en kyllä minäkään tajua, miksi sen monotomisen luennan pitää tulla oikean ihmisen suusta, koska nykyisin on tosi hyviä koneääniäkin. Tulisi myös paljon halvemmaksi ja palveluiden hintoja voitaisiin laskea.
Ihmisen ääntä ei saa missään tapauksessa korvata koneäänellä! Keskivertokin lukija voittaa koneäänen 6-0.
Vierailija kirjoitti:
Lukijoiden kielitaidosta aina puhutaan, mutta tietääkö kukaan, onko äänikirjojen tarkistajille mitään kielitaitovaatimuksia? Eihän se lukijan tekemä ääntämisvirhe löydy sieltä, jos tarkistaja ei osaa kyseistä kieltä itse.
Tämä kiinnostaisi minuakin. Lukijoiden kelpoisuusvaatimukset tietävät kaikki, mutta millä kelpoisuudella näitä tarkistetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukijoiden kielitaidosta aina puhutaan, mutta tietääkö kukaan, onko äänikirjojen tarkistajille mitään kielitaitovaatimuksia? Eihän se lukijan tekemä ääntämisvirhe löydy sieltä, jos tarkistaja ei osaa kyseistä kieltä itse.
Tämä kiinnostaisi minuakin. Lukijoiden kelpoisuusvaatimukset tietävät kaikki, mutta millä kelpoisuudella näitä tarkistetaan?
Kirjoissa esiintyvien virheiden määrästä päätellen ei millään kelpoisuudella.
Vierailija kirjoitti:
Joko tämä tutkimus oli täällä? https://www.theseus.fi/handle/10024/510485
Jännä toi, että vain osa vastaajista haluaa lukijan olevan näyttelijä. Ja silti kaikki lukijat ovat näyttelijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukijoiden kielitaidosta aina puhutaan, mutta tietääkö kukaan, onko äänikirjojen tarkistajille mitään kielitaitovaatimuksia? Eihän se lukijan tekemä ääntämisvirhe löydy sieltä, jos tarkistaja ei osaa kyseistä kieltä itse.
Tämä kiinnostaisi minuakin. Lukijoiden kelpoisuusvaatimukset tietävät kaikki, mutta millä kelpoisuudella näitä tarkistetaan?
Kirjoissa esiintyvien virheiden määrästä päätellen ei millään kelpoisuudella.
Riippuu ehkä firmasta. Tiedän vain yhden joka tuota työtä on tehnyt (enemmän ehkä harrastuksekseen kuin työkseen) ja hänen kielitaitonsa on huikea. Tietää muutenkin kirjoista "kaiken".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukijoiden kielitaidosta aina puhutaan, mutta tietääkö kukaan, onko äänikirjojen tarkistajille mitään kielitaitovaatimuksia? Eihän se lukijan tekemä ääntämisvirhe löydy sieltä, jos tarkistaja ei osaa kyseistä kieltä itse.
Tämä kiinnostaisi minuakin. Lukijoiden kelpoisuusvaatimukset tietävät kaikki, mutta millä kelpoisuudella näitä tarkistetaan?
Kirjoissa esiintyvien virheiden määrästä päätellen ei millään kelpoisuudella.
Riippuu ehkä firmasta. Tiedän vain yhden joka tuota työtä on tehnyt (enemmän ehkä harrastuksekseen kuin työkseen) ja hänen kielitaitonsa on huikea. Tietää muutenkin kirjoista "kaiken".
Niin, huikean kielitaidon omaaville ihmisille on kysyntää muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksa, hermo menee noissa jos yrittääkään kuunnella. Ne lukijat ovat liki kaikki järjettömän ärsyttäviä. Kirjaa ruudulta tai paperilta lukiessa voi lukea, mutta tuota pitäisi koko ajan kelata. Ei tule mitään. Nopeus ei ole koskaan oikea, enkä minä pystyisi pausettamatta ja kelailematta kuuntelemaan. Ei vain ole minun juttuni. Tässä ketjua kahlatessani heräsi ihmetys siitä, onko audiona kuuntelu näin monille se ainoa tapa kuluttaa kirjoja? Mobiililaitteelle sovellus ja siitä lukemaan se eenä ja siinä se. Ei tarvitse olla lukematta sitä milloin mitäkin Lucida Rileytä.
Sun kannattaisi oikeasti kyllä miettiä tuota "hermostuneisuuttasi". Jonkinlainen keskittymishäiriö/ongelma aivan selkeästi kyseessä. En ymmärrä tuota, että paperilta tai ruudulta voi koko ajan lukea, mutta et voi kuunnella koko ajan?! Jos noin, sun lukutyyli on ilmeisesti sellainen harppova ja sekin kertoo keskittymisvaikeuksista. Eihän lukemisen kuulu olla mikään suoritus, vaan keskityt siihen ja ikään kuin vajoat tunnelmaan.
Itse luen niin paperisia kirjoja kuin e-kirjoja. Lenkillä, salilla, kotitöitä tehdessä ja nukkumaan mennessä kuuntelen äänikirjoja. Molemmista tykkään ihan yhtä lailla.
En ole tuo sama kommentoija, mutta hieman samanlainen ongelma kyllä. Äänikirjat ovat tuskastuttavan hitaita nopealle lukijalle. Minulla ei ole luki- tai keskittymisvaikeuksia, mutta olen todella nopea lukija, luen ns. skannaavan pikalukemisen tekniikalla, eli en varsinaisesti lue, vaan näen sanat, joten voin silmäillä monta riviä kerrallaan ymmärtäen silti kaiken lukemani aivan normaalisti. En ole sitä harjoitellut mitenkään, vaan johtuu ilmeisesti siitä, että opin lukemaan hyvin nuorena ja olen lukenut todella paljon. Tämä toki toimii vain jos teksti on sen verran kapealla alueella, ettei silmiä tarvitse liikuttaa kovin paljon sivusuunnassa. Siksi koen myös kovin leveän tekstin vaikka esim. tietokoneen näytöllä hyvin työlääksi ja hitaaksi, koska pitää lukea rivi kerrallaan reunasta reunaan.
Olen kokeillut äänikirjoja ja on oltava samaa mieltä myös tuosta lukijoiden ärsyttävyydesta, sekä siitä että toisinaan lukiessa haluaa nostaa katseen kirjasta ja pysähtyä ajattelemaan lukemaansa. Äänikirjan kanssa pysähtely on työläämpää.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kirjojen kuuntelijoille: sanotteko lukeneenne kirjan vai kuunnelleenne sen?
Sekä että. Se vaihtelee tilanteen mukaan. Olen lukenut äänikirjoja 70-luvulta lähtien, ja paljon olen lukenut myös pistekirjoituksella painettuja kirjoja. 90-luvulla tuli mahdolliseksi lukea e-kirjoja tietokoneella, mikä tarkoitti, että niitä voi lukea pistekirjoituksella tai puhesyntetisaattorilla. Joten lukutapoja on monia. Silti huomaan joskus sanovani kuunnelleeni äänikirjan, joskus sanon lukeneeni sen. Riippuu niin paljon asiayhteydestä, mitä milloinkin sanon.
Silti on mielestäni väärin sanoa, että kirjan sisällön omaksuminen äänikirjamuodon kautta ei voi missään olosuhteissa olla kirjan lukemista. Kyllä voi. Monet ylioppilaskirjoitukset, tentit yms. olisivat monelta jääneet suorittamatta ilman mahdollisuutta perehtyä aineistoon äänikirjamuodossa, kun ja jos muita muotoja ei ole sillä hetkellä ollut käytettävissä.
Nykyään oma lukemiseni on kallistunut yhä enemmän e-kirjoihin, mutta satunnaisesti luen äänikirjojakin. E-kirjoissa on (omalta kannaltani) se hyvä puoli, että niissä lukija (puhesyntikka) on aina sama, joten voin keskittyä sisältöön kaikessa rauhassa.
Keskustelusta: "Ihana kun nostat esille tämän asian Anja. Olen jo jonkin aikaa selvitellyt, miten päästä lukemaan äänikirjoja ja huomannut, että valintaprosessi äänikirjan lukijaksi on usein hyvin epämääräinen. Vaikuttaa siltä, ettei äänikirjatuottajilla ole aikaa edes jutella kunnolla puhelimessa saati resursseja paneutua uusiin lukijoihin kunnolla. Äänikirjojen tuotanto kasvaa vaan koko ajan ja kustantajilla on upeita ammattilaisia ”vakkari” lukijoina, mutta missä on rohkeus valita uusia ja tuntemattomampia ääniä? Sellaisia, jotka osaavat lausua vieraita kieliä eivätkä käytä nykyintonaatiota. Meitäkin nimittäin on."
NIINPÄ!