Lue keskustelun säännöt.
Kysymys äänikirjojen kuuntelijoille
Jos kuuntelet paljon äänikirjoja, niin tässä tulee kysymys sinulle. Oletko antanut palautetta lukijoista ja jos olet, niin kenelle? Minusta tuntuu että haluaisin antaa, mutta pelkään ettei siitä ole hyötyä. Haluaako joku edes palautetta näistä? Tietääkö kukaan?
Kommentit (1286)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Tuija Kosonen lukee melko hyvin. Hänellä on vähäeleinen lukutapa, jolloin tarina on keskiössä. sillä tärkeintä ei ole tarinan kertoja vaan itse tarina.
Samaa mieltä! Äänikin on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat on siitä kyllä hankalia, kun joutuu valitsemaan lukijan miellyttävyyden, eikä kirjan kiinnostavuuden mukaan. Siksi nukahdan n. vartissa, jos makaan ja kuuntelen. Olenkin siis ottanut tän nukahtamiskeinoksi, kun stressaa ja ajatukset harhailee illalla.
Minäkin kuuntelen äänikirjoja vain nukkumaan mennessä. Miinuksena, että kirja kestää ikuisuuden mutta hyvä puoli, että uni tulee vartissa.
Tällä hetkellä kuuntelussa on Yle Areenan kautta Kadonnutta aikaa etsimässä. Miinuksena kyllä se, että lukijan äänen kovuus vaihtelee. Välillä ei meinaa kuulua mitään ja välillä ääni on liian kova.
YLE AREENA! Joo,olen kuunnellut kuunnelmia,mutta joo huono puoli kun nukahtaa,heh.
Heinähattu jne olen kuunnellut monen monta kertaa ja aina löytyy uutta. POPäiväunille kuunnelmat ovat hyviä kun tarkoitus on vain torkahtaa,ei nukkua.
Mitä vikaa Yle Areenassa on? Kuunnelmien lisäksi siellä on klassikkoja äänikirjoina, kuten Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Sinuhe egyptiläinen taisi olla jossain vaiheessa myös mutta on nyt poistunut.
"kuunnelma minun mieleeni" kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat on siitä kyllä hankalia, kun joutuu valitsemaan lukijan miellyttävyyden, eikä kirjan kiinnostavuuden mukaan. Siksi nukahdan n. vartissa, jos makaan ja kuuntelen. Olenkin siis ottanut tän nukahtamiskeinoksi, kun stressaa ja ajatukset harhailee illalla.
Minäkin kuuntelen äänikirjoja vain nukkumaan mennessä. Miinuksena, että kirja kestää ikuisuuden mutta hyvä puoli, että uni tulee vartissa.
Tällä hetkellä kuuntelussa on Yle Areenan kautta Kadonnutta aikaa etsimässä. Miinuksena kyllä se, että lukijan äänen kovuus vaihtelee. Välillä ei meinaa kuulua mitään ja välillä ääni on liian kova.
YLE AREENA! Joo,olen kuunnellut kuunnelmia,mutta joo huono puoli kun nukahtaa,heh.
Heinähattu jne olen kuunnellut monen monta kertaa ja aina löytyy uutta. POPäiväunille kuunnelmat ovat hyviä kun tarkoitus on vain torkahtaa,ei nukkua.
Areenan Alastalon salissa -äänikirjaa olen nyt kuunnellut. Lukijana erinomainen Esko Salervo. Vaarana kyllä nukahdus, jos pitkällään kuuntelee...Onpahan aikamoinen tajunnanvirtakokemus!
Yle Areenassa on myös luentaa otsakkeella Tarinatarha.
Tiedän Silencion lukijoista kaksi, jotka eivät ole näyttelijöitä. Kyllä on sillä putiikilla käsitys äänikirjoista ihan kuutamolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän Silencion lukijoista kaksi, jotka eivät ole näyttelijöitä. Kyllä on sillä putiikilla käsitys äänikirjoista ihan kuutamolla!
Kati Tamminen?
Erja Manto
Putkonen-örn
Ville Tiihonen
Todella hyvät äänet. Annan palautetta kirjasta ja siinä samalla lukijasta (nextory)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan siellä kirjan loputtua osio, johon voi halutessaan arvostella kirjan ja myös sen lukijan. Niissä lukijoissa on kyllä kaikenlaista porukkaa. Monesti olen ihmetellyt, että millähän kriteereillä ne lukijat valitaan. Ja monesti olen lukenut arvosteluja myös niistä lukijoista, myös negatiivisia. Itsellä muutama kirja meinannut jäädä kuuntelematta, kun se lukijan ääni tai lukutyyli on ollut niin ärsyttävä, mutta olen sitten hammasta purren kuunnellut loppuun, jos itse kirja oli kuitenkin mielenkiintoinen. Tällainen oli esim. Pauliina Aminoffin "Äiti meidän", joka oli sinänsä melko kiinnostava kirja, mutta lukijan (Usva Kärnä) ääni ja tyyli oli niin ärsyttävän lässyttävää, että oli jo vaikeuksia kuunnella kirjaa loppuun. Ja siellä muutamassa arvostelussa myös kritisoitiin ko. lukijaa.
Täälläkin tehdään (pienimuotoisesti) äänikirjoja: https://www.bookgarden.fi/ Ehkä ottaisivat toiveita paremmin vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuuntele paljon Remeksen tuontantoa Bookbeatilta ja Jukka Pitkäsen ääni on kyllä ihan kympin arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin koko ketjun alusta loppuun. Facessa oli samanlainen ketju ja kaverini vinkkasi tästäkin keskustelusta. Minä olen lähettänyt palautetta monta kertaa ja saanut kohteliaan vastauksen, mutta mitään ei ole luvattu tehdä eikä mitään ole tapahtunut. On vain sanottu, että eri kuuntelijat tykkäävät eri lukijoista mutta se, mistä olen palautetta antanut ei ole makuasia! Eräskin lukija lukee jokaisen lauseen lopun nousevalla intonaatiolla ja painottaa sanojen keskitavuja, hirveää! Jokainen lause nousee lopussa! Eikä nimien ääntäminen koko ajan väärin ole makuasia! Makuasia on lukijan ääni, minä en voi sietää tukkoisuutta, huokoisuutta, maiskuttamista, narisemista jne. mutta joku muu varmaan niistäkin tykkää.
No joo, intonaatio ja painotus sinänsä eivät ole makuasioita. Makuasia on sen sijaan se, haittaavatko nämä kuulijaa. Jotakuta haittaa ja toista ei, siinä kustantaja on aivan oikeassa. Luulen, että monella käy niin, että kun jokin tietty maneeri/ominaisuus/tapa tms. alkaa ärsyttää, sen jälkeen sitä ei voi olla kuulematta, jolloin tietenkään ymmärrettävästi kyseistä lukijaa ei halua kuunnella. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että moni kuuntelija pystyy sivuuttamaan ne, eikä ole ehkä tullut edes huomanneeksi. Edelleenkin kyseessä on yhden kuuntelijan subjektiivinen kokemus.
Joo, onhan osa kuuntelijoista samanlaisia moukkia kuin lukijatkin. Pitäisi suomea silti lukea kuten suomea luetaan (paino ja intonaatio), taikka sitten pitää suosiolla vaihtaa kieltä.
OK, Karen!
Reps! Mä niin pystyn näkemään sieluni silmin, kun jossain Bookbeatin asiakaspalvelussa vastaanottaja lukee Karenin valitusviestin siitä, miten häneltä ei ole kysytty, kenen lukemana hän suvaitsisi kuunnella suosikkikirjailijansa uuden teoksen! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten äänikirjaa voi kuunnella nopeutettuna? Eikö se ääni mene ihan pikkuoravaksi?
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut vähän äänikirjoja, kärsimätön luonteeni ei tunnu sopivan siihen hommaan. Luen hotkimalla nopeasti ja kirjojen kuunteleminen tuntuu pitkäveteiseltä kidutukselta.
Olen silti yrittänyt. Ajattelin joskus, että äänikirjat voisivat kehittää keskittymiskykyäni. Huomaan nyt että minulla on ollut aina, jo koulussa, ongelma kuunnella luennointia. Kaikkein helpoimpia kuunneltavia on jostakin syystä ollut brittilukijoiden englanninkieliset kirjat. Ehkä oma kielentajuni ei ole niin herkäksi virittynyt niitä kuunnellessani.
Suomalaisissa lukijoissa on ollut jopa sellaisia tapauksia jotka takeltelevat lukiessaan ja ääni on tukkoinen. Ei hermo kestä. Huomasin jo kauan sitten, televisiokuuluttajia ja paikallisradioita kuunnellessani, että kestän esimerkiksi yhdyssanavirheitä paremmin kirjoitetussa tekstissä kuin puhuttuna. Väärät ja kielen vastaiset painotukset repivät korvaa ja hermoja ihan hirvittävästi. Miksi tv-kuuluttaja ei pysty sanomaan kolmea lausetta painottamalla sanoja oikein?
Luulin kans pitkään etten pystyisi kuuntelemaan kirjoja ja en kaikkia pysty kyllä vieläkään. Huomasin kuitenkin sen, että minun on tehtävä samalla jotain "aivotonta" asiaa, että pystyn keskittymään kuunteluun esim. kudon villasukkaa (paitsi jos lasken silmukoita ni kirja paussille).
Kirja pitää tietenkin olla myös mielenkiintoinen ja lukija siedettävä. Kerran on tullut sellainen lukija, joka painotti sanat niin pyllylleen kun olla ja voi. Sitä en sietänyt kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut vähän äänikirjoja, kärsimätön luonteeni ei tunnu sopivan siihen hommaan. Luen hotkimalla nopeasti ja kirjojen kuunteleminen tuntuu pitkäveteiseltä kidutukselta.
Olen silti yrittänyt. Ajattelin joskus, että äänikirjat voisivat kehittää keskittymiskykyäni. Huomaan nyt että minulla on ollut aina, jo koulussa, ongelma kuunnella luennointia. Kaikkein helpoimpia kuunneltavia on jostakin syystä ollut brittilukijoiden englanninkieliset kirjat. Ehkä oma kielentajuni ei ole niin herkäksi virittynyt niitä kuunnellessani.
Suomalaisissa lukijoissa on ollut jopa sellaisia tapauksia jotka takeltelevat lukiessaan ja ääni on tukkoinen. Ei hermo kestä. Huomasin jo kauan sitten, televisiokuuluttajia ja paikallisradioita kuunnellessani, että kestän esimerkiksi yhdyssanavirheitä paremmin kirjoitetussa tekstissä kuin puhuttuna. Väärät ja kielen vastaiset painotukset repivät korvaa ja hermoja ihan hirvittävästi. Miksi tv-kuuluttaja ei pysty sanomaan kolmea lausetta painottamalla sanoja oikein?
Luulin kans pitkään etten pystyisi kuuntelemaan kirjoja ja en kaikkia pysty kyllä vieläkään. Huomasin kuitenkin sen, että minun on tehtävä samalla jotain "aivotonta" asiaa, että pystyn keskittymään kuunteluun esim. kudon villasukkaa (paitsi jos lasken silmukoita ni kirja paussille).
Kirja pitää tietenkin olla myös mielenkiintoinen ja lukija siedettävä. Kerran on tullut sellainen lukija, joka painotti sanat niin pyllylleen kun olla ja voi. Sitä en sietänyt kuunnella.
Koulussa samoin, piirtelin aina paperille kaikkea mahdollista, että pystyin keskittymään.
Vierailija kirjoitti:
Miten äänikirjaa voi kuunnella nopeutettuna? Eikö se ääni mene ihan pikkuoravaksi?
Kuunteluaikapalveluissa on hyvät soittimet. Puhekorkeus ei muutu, vaikka nopeus muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän Silencion lukijoista kaksi, jotka eivät ole näyttelijöitä. Kyllä on sillä putiikilla käsitys äänikirjoista ihan kuutamolla!
Miten ne on onnistunut kiertämään koulutusvaatimuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän Silencion lukijoista kaksi, jotka eivät ole näyttelijöitä. Kyllä on sillä putiikilla käsitys äänikirjoista ihan kuutamolla!
Miten ne on onnistunut kiertämään koulutusvaatimuksen?
En muista oliko Silencion vai minkä firman ilmoituksia tässä jokin tovi sitten, kun sai laittaa näytteitä äänityöstään.
Parhaita valittiin ja nopeasti sinne löytyi äänikirjojen lukijoita.
Mutta en tosiaan muista oliko Silencio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten äänikirjaa voi kuunnella nopeutettuna? Eikö se ääni mene ihan pikkuoravaksi?
Kuunteluaikapalveluissa on hyvät soittimet. Puhekorkeus ei muutu, vaikka nopeus muuttuu.
Pakko myöntää nyt tyhmyyteni, mitä ovat kuunteluaikapalvelut ?
Vierailija kirjoitti:
"kuunnelma minun mieleeni" kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat on siitä kyllä hankalia, kun joutuu valitsemaan lukijan miellyttävyyden, eikä kirjan kiinnostavuuden mukaan. Siksi nukahdan n. vartissa, jos makaan ja kuuntelen. Olenkin siis ottanut tän nukahtamiskeinoksi, kun stressaa ja ajatukset harhailee illalla.
Minäkin kuuntelen äänikirjoja vain nukkumaan mennessä. Miinuksena, että kirja kestää ikuisuuden mutta hyvä puoli, että uni tulee vartissa.
Tällä hetkellä kuuntelussa on Yle Areenan kautta Kadonnutta aikaa etsimässä. Miinuksena kyllä se, että lukijan äänen kovuus vaihtelee. Välillä ei meinaa kuulua mitään ja välillä ääni on liian kova.
YLE AREENA! Joo,olen kuunnellut kuunnelmia,mutta joo huono puoli kun nukahtaa,heh.
Heinähattu jne olen kuunnellut monen monta kertaa ja aina löytyy uutta. POPäiväunille kuunnelmat ovat hyviä kun tarkoitus on vain torkahtaa,ei nukkua.
Areenan Alastalon salissa -äänikirjaa olen nyt kuunnellut. Lukijana erinomainen Esko Salervo. Vaarana kyllä nukahdus, jos pitkällään kuuntelee...Onpahan aikamoinen tajunnanvirtakokemus!
Mäkin tykkäsin Salervosta. Kirjasta en :D
Mielestäni Tuija Kosonen lukee melko hyvin. Hänellä on vähäeleinen lukutapa, jolloin tarina on keskiössä. sillä tärkeintä ei ole tarinan kertoja vaan itse tarina.