Avovaimo ottanut tietämättäni kymppitonneja velkaa
Onko muita vaihtoehtoja kuin erota? Avokki kertoi eilen ottaneensa viimeisen neljän vuoden aikana niin paljon velkaa että ei niistä enää selviä ja velkaa on noin 30000. En tiedä mihin rahat ovat menneet. Väittää että ei ainakaan uhkapeleihin mitä ensimmäisenä vaihtoehtona mietin.
Meillä on yhteinen asuntolaina, jonka lyhennykset on koko ajan hoituneet normaalisti. Itse asiassa miyään tähän velka-asiaan viittaavaa en ole huomannut.
Minulla varoja suunnilleen saman verran kuin vaimolla velkaa ja asunto myytynä jättäisi varmaan noin 30k plussaa lainan jälkeen.
Kaikki luottamushan tässä on mennyt. Varmaan pitää jatkaa erillään.
-m39-
Kommentit (392)
Meillä vastaava tilanne, paitsi että parempituloinen maksaa enemmän. Mikä tietysti kuulostaa äkkiseltään reilulta, mutta kun tuloerot on luokkaa 2000 vs. 3500 ja se vähemmän tienaava haluaisi maksaa alle 10% kuluista. Juuri noin, että toinen hakee kaupasta sen hikisen maitopurkin ja toinen joutuu käymään perässä ostamassa satasella ruokaa. Lapsille hän ei osta koskaan mitään - ei vaatteita, ei leluja, ei harrastusvälineitä. Eikä maksa penniäkään päivähoitomaksuja. Lopputuloksena sillä paremmin tienaavalla on aina rahat loppu.[/quote]
=====
Yhteinen taloustili ja sitten vaikka toinen yhteinen tili lasten menoihin, sinne voi ohjata myös lapsilisät. Näiden lisäksi henk.kohtaiset tilit. Helposti käy muuten niin että toinen maksaa huomaamattaan enemmän. Yhteisten tilien % osuudet ja summat päivitetään tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä pointti on tullut jo moneen kertaan - ketju on niin pitkä etten ehdi lukea sitä kokonaan - mutta yksi ystäväni alkoi velkaantua, kun hänen miehensä oli niin pihi eikä kumpikaan osannut puhua avoimesti rahasta. Jos mies kävi kaupassa, hän toi yhden purkin maitoa ja yhden leivän. Ne oli syöty hetkessä, joten ystävä teki lopulta suurimman osan arjen ostoksista. Aina kun hän puhui miehelleen, että lapsille pitäisi ostaa jotakin tai jokin hankinta kotiin olisi tarpeen, mies tinki ja riiteli ja oli pahalla tuulella, ja mitään ei olisi saanut hankkia. Oli sitten kuulemma helpompaa maksaa kaikki itse niin sai kunnollista ja tarpeeksi ja pystyi elämään ”normaalisti”.
Pikku hiljaa kaikki naisen rahat kuluivat arkisiin asioihin, ja silti laskut jaettiin tarkasti tasan. Velkaa alkoi kertyä, ja aina oli tili nollilla. Tilanne selvisi minulle kerran kun kaverini ei voinut maksaa minulle parin kympin kirpputorilöytöä (jonka hankin hänelle hänen pyynnöstään) vaan ehdotti että hän maksaa luottokortilla jonkin minun ostokseni samalla summalla. Silloin ymmärsin kysyä, miten voi olla ettei hänellä ole sen vertaa käteistä.
Lopulta pistin ystäväni tekemään excelin kaikesta, mihin rahaa kului, ja se osoitti että joka kuukausi häneltä meni 50-200€ enemmän kuin rahaa tuli. Miehellä oli isot säästöt ja rahastoja.
Valtavien riitojen jälkeen ystäväni sai miehensä tutkimaan exceliä ja suostumaan yhteiseen taloustiliin johon laittavat nykyään rahaa tulojen suhteessa ja jolta kaikki yhteiset menot maksetaan. Mies on raivoissaan siitä, kun ensimmäistä kertaa elämässään näkee selvästi, miten kallista kaikki on ja miten paljon rahaa lapsiin ja ruokaan yms menee.
Ystäväni on kuitenkin hitaasti mutta varmasti päässyt veloistaan ja luottokorttikierteestä kuiville. Voi tosin olla että miehen ainainen valitus ajaa heidät lopulta eroon joka tapauksessa.
Joskus se pihi osapuoli ei tosiaan varmaan edes tajua, millaiseen jamaan ajaa kumppaninsa sillä käytöksellään. Osa meistä ihmisistä välttelee konflikteja ja ahdistuu kumppanin huonotuulisuudesta niin paljon, että ennen vaikka velkaantuu kuin kuuntelee sen kumppanin valitusta ja pahantuulisuutta aina kun jotain pitäisi maksaa. Miten lie ap:n tapauksessa ollut?
Huh. Harkitse eroa ja älä maksa ainakaan. Eri luultavasti ainoa ratkaisu.
Silmiä avaava ketju.
Taidan olla onnellinen, kun 30v ajan rahat ovat yhteiset aidosti. Mies ostaa mitä haluaa, niin minäkin. Myös hömpötyksiä siinä missä välttämättömiä menoja. Tulojen mukaan kuitenkin.
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
M kirjoitti:
Meillä akalla samat touhut, pari kertaa olen auttanut veloista eroon, enää ei kiinnosta, hoitakoot miten haluaa, kaikki kaapit on sen vaatteita, kenkiä, laukkuja ym. Täynnä, matot vaihtuu ainakin kerran vuodessa ym. Ym. Ei ainakaan tarvitse käydä pesemässä niitä😂😂.
Ap on tyhmä, ikinä ei mitään kimppakämppä virityksiä, meillä asunto on mun ja naimisiin en mene kenenkään kanssa ellen satu löytämään oikeasti varakasta naista.
Minulla oli vastaavanlainen tilanne, autoin 2 kertaa asiassa ottamalla itse hömöyksissäni velkaa, muttei lopettanut sittenkään. Osteli siis vaatteita, koruja, yms, ei mitään järkevää. Jatkoi siis salaa.
Lopulta erottiin ja minulle jäi osa veloista maksettavaksi. En tiedä pystynkö enää luottaan yhteenkään naiseen täysin.
Ap:lle sanoisin, että lähde välittömästi suhteesta.
M38
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
===========
Kuinka monta kertaa sulle pitää selittää että tämä ei onnistu, jos asutaan yhteisessä taloudessa eli ollaan avopari? Jos toinen ei maksa osuuttaan yhteisistä kuluista velkojensa takia, niin sitten toinen maksaa kaiken, eli elättää puolisoaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.
Ai että toisen urpåilujen vuoksi on ok sen toisenkin menettää kotinsa? Siinähän nimenomaan joutuu toisen velkojen maksajaksi eli puhuit itsesi pussiin 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Hän on velan ottanut ja hoitaa sen pois. Tekee vaikka muutaman tunnin ylitöitä joka viikko.
≠=====
Mun tuntipalkoilla sais tehdä ylitöitä aika pitkään ennen kuin 30k eur olis kuitattu.
Jos edes saisi ylitöitä. Olen konttorirotta, ei ole mitään ylitöitä, kaikki hommat tehdään työ aikana, tai sitten joskus ruuhka-aikana ilman palkkaa ja neuvotellaan hiljaiseksi ajaksi ehkä pari vähän lyhyempää työpäivänä.
Jep, mun puoliso tekee vajaata työviikkoa 10€/h palkalla.
Teepä siinä "muutama tunti ylitöitä joka päivä".
Ei monessakaan työpaikassa niitä ylitöitä noin vain järjesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.
Ai että toisen urpåilujen vuoksi on ok sen toisenkin menettää kotinsa? Siinähän nimenomaan joutuu toisen velkojen maksajaksi eli puhuit itsesi pussiin 😂
Ei joudu. Jokainen maksaa omat velat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä pointti on tullut jo moneen kertaan - ketju on niin pitkä etten ehdi lukea sitä kokonaan - mutta yksi ystäväni alkoi velkaantua, kun hänen miehensä oli niin pihi eikä kumpikaan osannut puhua avoimesti rahasta. Jos mies kävi kaupassa, hän toi yhden purkin maitoa ja yhden leivän. Ne oli syöty hetkessä, joten ystävä teki lopulta suurimman osan arjen ostoksista. Aina kun hän puhui miehelleen, että lapsille pitäisi ostaa jotakin tai jokin hankinta kotiin olisi tarpeen, mies tinki ja riiteli ja oli pahalla tuulella, ja mitään ei olisi saanut hankkia. Oli sitten kuulemma helpompaa maksaa kaikki itse niin sai kunnollista ja tarpeeksi ja pystyi elämään ”normaalisti”.
Pikku hiljaa kaikki naisen rahat kuluivat arkisiin asioihin, ja silti laskut jaettiin tarkasti tasan. Velkaa alkoi kertyä, ja aina oli tili nollilla. Tilanne selvisi minulle kerran kun kaverini ei voinut maksaa minulle parin kympin kirpputorilöytöä (jonka hankin hänelle hänen pyynnöstään) vaan ehdotti että hän maksaa luottokortilla jonkin minun ostokseni samalla summalla. Silloin ymmärsin kysyä, miten voi olla ettei hänellä ole sen vertaa käteistä.
Lopulta pistin ystäväni tekemään excelin kaikesta, mihin rahaa kului, ja se osoitti että joka kuukausi häneltä meni 50-200€ enemmän kuin rahaa tuli. Miehellä oli isot säästöt ja rahastoja.
Valtavien riitojen jälkeen ystäväni sai miehensä tutkimaan exceliä ja suostumaan yhteiseen taloustiliin johon laittavat nykyään rahaa tulojen suhteessa ja jolta kaikki yhteiset menot maksetaan. Mies on raivoissaan siitä, kun ensimmäistä kertaa elämässään näkee selvästi, miten kallista kaikki on ja miten paljon rahaa lapsiin ja ruokaan yms menee.
Ystäväni on kuitenkin hitaasti mutta varmasti päässyt veloistaan ja luottokorttikierteestä kuiville. Voi tosin olla että miehen ainainen valitus ajaa heidät lopulta eroon joka tapauksessa.
Meillä vastaava tilanne, paitsi että parempituloinen maksaa enemmän. Mikä tietysti kuulostaa äkkiseltään reilulta, mutta kun tuloerot on luokkaa 2000 vs. 3500 ja se vähemmän tienaava haluaisi maksaa alle 10% kuluista. Juuri noin, että toinen hakee kaupasta sen hikisen maitopurkin ja toinen joutuu käymään perässä ostamassa satasella ruokaa. Lapsille hän ei osta koskaan mitään - ei vaatteita, ei leluja, ei harrastusvälineitä. Eikä maksa penniäkään päivähoitomaksuja. Lopputuloksena sillä paremmin tienaavalla on aina rahat loppu.
Suomi on vapaa maa.
Miksi ihmeessä tuo joka maksaa kaiken suostuu siihen ja jatkaa yhteiseloa ilman perusteellista talouskeskustelua? - tuollaisessa tilanteessa Aino reilu tapa lienee yhteinen talous+lasten kulut tili, mihin kumpikin maksaa tietyn prosentin (tyyliin 400-700 eli suhteessa palkkoihin) ja mistä ostetaan kaikki yhteistalouden jutut (molemmat sitten ostaa omat ripsarinsa ja viikonloppukonjakkinsa omasta pussista )Kun se perusteellinen talouskeskustelu käydään joka kuukausi palkkapäivän aikoihin. Lopputuloksena toinen huutaa ja toinen levittelee käsiään, että mutku ei oo. Pitäisi joo erota, mutta kun on noita pieniä ihmisiä täällä pyörimässä. Enkä siis tarkoita mitään tekopyhää "lasten paras" -jeesustelua, vaan sitä etten jaksa yksin. Tällä hetkellä v*tuttaa ja rahat on loppu mutta saan edes joskus levätä ja vapaa-aikaakin. Vs. erotessa v*tuttaa, väsyttää ja rahat on edelleen loppu. Siihen optimitilanteeseen, jossa rahat riittäisi eikä koko ajan v*tuttaisi ei nyt enää ole paluuta ellei joku keksi asap aikakonetta.
Eli altistat lapsesi sille, että tyydyt oman mukavuutesi vuoksi elämään väkivaltaisessa suhteessa? Nimittäin taloudellinen ja henkinen väkivalta on ihan yhtä pahaa lasten kannalta kuin fyysinenkin, he oppivat odottamaan kuun lopun riitoja ihan samalla tavalla kuin hakkaamisen alkua.
En mäkään näe mitään eroa hakkaamisen ja toisen vtutukseen ja taloudelliseen ahdinkoon tappamisella.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vastaava tilanne, paitsi että parempituloinen maksaa enemmän. Mikä tietysti kuulostaa äkkiseltään reilulta, mutta kun tuloerot on luokkaa 2000 vs. 3500 ja se vähemmän tienaava haluaisi maksaa alle 10% kuluista. Juuri noin, että toinen hakee kaupasta sen hikisen maitopurkin ja toinen joutuu käymään perässä ostamassa satasella ruokaa. Lapsille hän ei osta koskaan mitään - ei vaatteita, ei leluja, ei harrastusvälineitä. Eikä maksa penniäkään päivähoitomaksuja. Lopputuloksena sillä paremmin tienaavalla on aina rahat loppu.
=====
Yhteinen taloustili ja sitten vaikka toinen yhteinen tili lasten menoihin, sinne voi ohjata myös lapsilisät. Näiden lisäksi henk.kohtaiset tilit. Helposti käy muuten niin että toinen maksaa huomaamattaan enemmän. Yhteisten tilien % osuudet ja summat päivitetään tarvittaessa.
No joo, tässä puoliso on hassannut omat rahansa velkoihin, joten kyse ei ole pelkästään siitä että huomaamatta jättää maksamatta. Pikemminkin siitä, ettei oikeasti ole varaa osallistua, muttei suostu myöntämään sitä ja yrittää vaivihkaa muljuttaa kuluja minulle ja toivoo etten huomaa mitään.
Yhteinen tili on jo, sinne tulee 200-300 euroa kuussa. Pelkkä asuntolainakin on 1300...
Olen itse ollut pahasti peliriippuvainen ja pelasin ison perinnön +kaikki mitä irti sain..miehelle kerroin niin hän meni ja osti kostoksi osamaksulla moottoripyörän. Asiasta ei ole puhuttu ikinä sen jälkeen, tästä noin 3 vuotta aikaa.
No, pelaaminen jatkui koska asiaa ei käsitelty ja koin, ettei mies välitä. Ei halunnut kuunnella kun yritin kertoa. Huusi vain naama punaisena. Tässä on vielä sekin että itse aikoinani autoin häntä kun hänen yritys oli kaatumassa myymällä meidän ja lasten kodin ja kaikki rahat käytettiin miehen velkojen maksuun. Ehkä tuo asia oli jäänyt kaivelemaan, lisäksi se, että kaikki ylimääräinen raha mitä ikinä oli tullut on mennyt miehen yrityksen laskuihin ym. Sitten tuli vielä läheisten sairautta, vanhempieni kuolema yms. Niin aloin pelata ja tosiaan perintörahat menisitten sinne.
Nyt olen ollut pelaamatta täysin kohta vuoden. Rahaa on alkanut jäädä säästöön ja meillä kai menee ihan hyvin. Ajattelen että olen vahva kun olen tästä yli päässyt, toisaalta olen ihan rikki.
Ollaan sen verran raha-asioista puhuttu, että mies sanoi kyllä ettei ikinä jättäisi minua rahan vuoksi. Sama se on toisinkinpäin.
Pointti kuitenkin oli, että ns kissa on nostettava pöydälle ja käytävä läpi vaikka se kuinka tekee kipeää. Ja lainat ja velat käydä läpi yhdessä, niin homma selviää todennäköisesti paremmin kuin jos jättää kaiken toisen harteille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
=====
Tehdäänpä sulle kalkyyli, (vaikka ethän sinä sitä lue, koska et tajua raha-asioista mitään)
summat ovat fiktiivisiä, mutta idea on tämä:
Sinun tulosi on 2000eur. kuussa.
Siitä menee asuntolainaan 1200eur. kuussa
Sinun ruokiisi menee 400eur kuussa
puhelimeen ja suoratoistoihin 50eur.
bensaan (sinun osuutesi) 250eur.
vakuutukset, sähkö yms keskimäärin 100eur.
siihen meni koko kuukausipalkkasi.
Vaimosi tienaa 2000eur.
maksaa asuntolainaa 1200
syö 350eur kuussa
hänen puhelinkulut + viihde-elektr. 50
hän ajelee autolla 250
hän ostelee vaatteita + kauneudenhoitoa 150eur kuussa
ja siinä oli se hänen 2 tonniansa
Mutta koska hän maksaa pikavippejä, hän maksaa vain asuntolainaansa.
Hän kuluttaa 800 euroa sen lisäksi. Hän ei sitä pysty maksamaan EIKÄ SINULLA OLE RAHAA MAKSAA HÄNEN KULUJAAN, koska oma kk-palkkasi meni jo välttämättömiin omiin menoihisi.
Uudet vaatteet + viihteen hän voi jättää pois, mutta hänen on pakko syödä joka päivä ja jonkun on se maksettava, muuten hän kuolee nälkään. Jos hän käy autolla töissä, jonkun on se bensa maksettava, koska auto ei liiku ajatuksen voimalla. Vaihtoehto julkinen liikenne, mitä vaimo ei myöskään pysty maksamaan.
Mikäli hän lyhentää pikavippejä vain muutamalla kympillä kuussa, summa vain nousee, koska hän ei saa edes korkoja maksettua.
Pyydän, älkää ruvetko vääntämään, että summat ovat väärin (varmasti ovat), se ei nyt ole pointti tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.
No on se ongelma, jos pitää kiireessä myydä ehkä alihintaan. On se ongelma, jos ei mene siltikään kaupaksi eikä toinen pysty maksamaan osuuttaan kuluista. On se ongelma, jos rahat loppuu vaikka kesken remontin eikä taloa saa myytyä ennen kuin remontti on valmis. On se ongelma, jos talo pitäisi myydä ja muutto tehdä vauva kainalossa ja toinen mahassa. Niinkuin vain muutamia skenaariota mainitakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avopuoliso saa laittaa omat rahansa mihin itse haluaa. Mitä se sinulle kuuluu? Et sinä hänen velkojaan joudu maksamaan.
Ei taida taloustietämys olla ihan kohdallaan. Kyllä se on iso ongelma, kun talo on yhteinen, jos avopuoliso velkaantuu rajusti eikä kykene esim. maksamaan lainaansa.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.
Ai että toisen urpåilujen vuoksi on ok sen toisenkin menettää kotinsa? Siinähän nimenomaan joutuu toisen velkojen maksajaksi eli puhuit itsesi pussiin 😂
Ei joudu. Jokainen maksaa omat velat.
No kyllä ja ei. Jos asunto pakkomyydään ulosottoviranomaisen toimesta, ei siitä saa täyttä markkinahintaa. Jos myyntiä odotellessa toinen ei saa maksettu asuntolainaa ja/tai asunnon muita kuluja, ne jää yksin toisen harteille, ja omistus pysyy silti siinä 50-50 suhteessa vaikka toinen lyhentäisi lainaa yksin.
Kyllä tämmöinen olisi parisuhteen välitön loppu. Jos asioita täytyy salata ja jos ei nyt kiristyksen uhri sattuisi olemaan, niin luottamus ei tämmöisestä toipuisi koskaan.
Jos joku väittää, että häpeä voi olla liian suuri tämmöisen kertomiseen niin eiköhän se ole enemmänkin luottamuspula suhteeseen.
No sitten talo myydään, onpa iso ongelma.[/quote]
==========
Onhan tuo tietysti yksi vaihtoehto.
Asuntokauppa on tavalliselle ihmiselle elämän suurin ostos.
He lähtevät siihen rasittavaan elämänvaiheeseen, koska joskus tulevaisuudessa olisi helpompaa, kun asunto on maksettu, niin asumiskulut ovat halvemmat, eikä kukaan voi heitä esimerkiksi irtisanoa. Jos on lapsia, niin perivät asunnon, sitten joskus.
Juu, sitten talo myydään, ja haaveista luovutaan ja mennään vuokralle, ja aloitetaan projekti omistusasunto lähtöruudusta, ehkä toisen partnerin kanssa, kun nykyinen ei siihen kykene.
(En siis paheksu vuokralla asujia millään lailla, ja vuokra-asuntoja tarvitaan.)
Oli aloitus sitten keksitty tai todella tapahtunut, niin tässä ketjussa on silmiä avaavia kommentteja, ilmeisesti suoraan elävästä elämästä.
Taloudellista pahoinpitelyä ja suurta kärsimystä, välinpitämättömyyttä, apaattisuutta, kiusaamista, läheisriippuvuutta.