Mistä tämä valtava innostus ketoiluun on tullut?
Täälläkin kiihkomielisesti lytätään normaali terveellinen ruoka ja pidetään ketodieettinä ainoana oikeana ruokavaliona?
Kommentit (174)
Laihdutus,fitness,mikälievalmennus- jutuilla menee nyt paremmin kuin koskaan, vuosi vuodelta enemmän lihavia uskomassa nuihin ihmeisiin, ja jotkut jopa palaavat takaisin asiakkaaksi useita kertoja samoihin juttuihin.
Onneksi minulla normaali työ,muuten alkaisin heti valmentaan ja kirjottelisin hienoja juttuja."ketoosi teki ihmeitä...."
Iso osa ketoilun viehätystä lienee siinä, että se vähentää ruokahalua, jolloin ei tarvitse taistella itsekurin kanssa vaan syöminen ja paino vähenee kuin itsestään. Kun taas hiilarit (tai no ainakin ns. huonot hiilarit kuten valkoinen vehnä ja lisätty sokeri) pitävät ruokahalua yllä.
Mutta mitä tapahtuu ketoosin jälkeen? Pysyykö uusi paino helposti?
Itse en ole ollut varsinaisesti ketoosissa, mutta kerran vähensin roimasti huonoja hiilareita useaksi kuukaudeksi. Laihduin helposti, mutta kun ruokahalukin meni, niin oli tylsää jatkaa samalla tavalla ja lopulta palasin vanhoihin syömisiin ja lihoin nopeasti uudestaan. Onkohan ketoosissa samaa vaaraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keto-ruokavaliossa syödään terveellisesti.
No ei syödä.
Kertoo kaiken tästä forumista. Sokeiden lampaiden kokoontumisajot.
Kerronpa miksi minä aloin ketoilla kaksi vuotta sitten.
Mun tilanne oli se että olin lihonut raskaus aikana 20kiloa, minua vaivasi alas humahteleva verensokeri, sumuinen olo ja lapsesta asti vaivannut siitepölyallergia.
Päädyin jonkun mutkan kautta tutkimaan ketogeenista ruokavaliota ja päätin kokeilla, tunsin että minulla ei ole mitään menetettävää. Olin jääkaapin vanki verensokerieni takia ja se rassasi pahasti.
Siirryin vähä hiilihydraattisen ruuan kautta ketogeeniselle. Sieltä se minun elämä sitten löytyi. Painoa putosi tuo 20kiloa, sumu väistyi, verensokerit tasoittui ja siitepölyallergia on historiaa. Ei ole siis mitään syytä luopua ruokavaliosta jonka tunnen pelastaneen elämäni.
Kiitos, olen puhunut.
Sairasta.
Jos Sijaltainen nousisi.
Ainoa toimiva hoito epileptisiin "kohtauksiin", jotka johtuvat esimerkiksi PolyEteeniGLYKOLISTA, joka glykoli siis ON sokeria. Kun mitataan arvot heti sen saannin jälkeen, saadaan korkein tulos:-D
Viikon sairaalasapuskoilla saadaav arvot 8, vaikka muulloin ne eivät olisi olleet koholla kuin tilaapäisesti esimerkiksi juhannuksen jälkeen. Sen olen nyt nähnyt ihan vierestä ja piti lopettaa se ruoanlaitto, kun en tiennyt edes tuota: sairaalaruoka on - ainakin sairaanhoitajan mielestä t a v a l l i s t a ruokaa:-X
Vierailija kirjoitti:
Iso osa ketoilun viehätystä lienee siinä, että se vähentää ruokahalua, jolloin ei tarvitse taistella itsekurin kanssa vaan syöminen ja paino vähenee kuin itsestään. Kun taas hiilarit (tai no ainakin ns. huonot hiilarit kuten valkoinen vehnä ja lisätty sokeri) pitävät ruokahalua yllä.
Mutta mitä tapahtuu ketoosin jälkeen? Pysyykö uusi paino helposti?
Itse en ole ollut varsinaisesti ketoosissa, mutta kerran vähensin roimasti huonoja hiilareita useaksi kuukaudeksi. Laihduin helposti, mutta kun ruokahalukin meni, niin oli tylsää jatkaa samalla tavalla ja lopulta palasin vanhoihin syömisiin ja lihoin nopeasti uudestaan. Onkohan ketoosissa samaa vaaraa?
Terveellisesti syöminen on tylsää! Eipä voi mitään sitten. Oma valinta.
Ketoosi ei toimi, eikä kyllä peseytyminenkään. Joulukuussa kävin suihkussa päivittäin. Tammikuun alusta lopetin sen ja palasin normaaliin. Ette usko kuinka likainen olen jo nyt. Olen todistanut että peseytyminen on vain muotia ja humpuukia.
Eikös suurin suosio ollut jo muutama vuosi sitten?
Itse välttelen sokeria, koska kehollani taipumusta kroonisiin tulehdusreaktioihin ja sokeri ruokkii sitä.
Suurin syy omaan ketoilluun on kuitenkin aivosumun väistyminen. Muita plussia virheetön iho, kun ennen oli sekaiho. Muutenkin kaikin puolin parempi olo.
Välttelen sokeria, syön hyviä rasvoja ja korvaan perunat, riisit yms. isoilla salaateilla.
Ihmiskeho ei ole kerennyt sopeutumaan tähän sokerin määrään. Moni sairaus on tulehdusperäinen, joka voitaisiin ratkaista ruokavaliolla.
Jokaisen elimistö on yksilöllinen. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Hurmahenkinen yhden ruokavalion tuputus on sairasta. Jokaisen kannattaa kuunnella kehoaan, mikä sopii mikä ei. Rahojaan ei kannata työntää lisäravinteisiin ja muihin mömmöihin tutustumatta ensin tarkoin, mitä ne sisältävät. Mömmöjen myyjillä ei ole mitään vastuuta eivätkä ne ota vastuuta, vaikka maksa joutuisi vaihtoon.
Mitä enemmän tuputetaan dieettejä ja ruokavalioita, sitä enemmän ihmiset lihovat. Outo juttu. Suolistosairudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, kun ruokavalio on yksipuolista kummallisten diettien vuoksi ja mahasyöpääkin esiintyy jo nuorilla aikuisilla. No, jokainen on vastuussa aikuisena omista syömisistään.
1900-luvun alussa sokeritautia (nyk. diabetes) hoidettiin täsmälleen samoin kuin nykyisen ketogeenisen ruokavalion ohjeilla. Sitten keksittiin insuliini ja pääteltiin, että on ihan sama mitä syö. Piikkiä vain. No ei ole, jos on diebetes 2. Ei missään nimessä kannata hankkia itselleen kakkostyypin diabetistä syömällä.
Keto on ruokavaliona sellainen, että se tuntuu lukiessa hullulta, mutta noudattaessa palkitsee nopeasti. En ole koskaan voinut niin hyvin kuin ketoillessani, vaikka syön normaalistikin suht terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Keto on ruokavaliona sellainen, että se tuntuu lukiessa hullulta, mutta noudattaessa palkitsee nopeasti. En ole koskaan voinut niin hyvin kuin ketoillessani, vaikka syön normaalistikin suht terveellisesti.
Aina siihen asti kun sairastut paksusuolensyöpään.
Jokainen valitkoon sen dieetin mikä itselleen sopii ja jota pystyy noudattamaan. Moni on todennut keton itselleen toimivaksi. Enemmän olen nähnyt ketoa lyttääviä kirjoituksia kuin toisinpäin.