Lue keskustelun säännöt.
Miksi koulussa ei kerrota että suurimman osan elämästä tulee aika mitätöntä ja merkityksetöntä?
16.01.2021 |
Siellä on opettajat valjastettu joksikin coucheiksi, huutavat että unelmoikaa isosti ja teistä kaikista tulee menestyjiä. Sehän on mahdotonta. Ei koko yhteiskunta voi olla menestyjiä, vaan on oltava se alempi taso jota menestyjät hyödyntävät. Sitten karvas totuus paljastuu suurimmalle osalle toisen asteen tai korkea-asteen opintojen jälkeen. Ei silloin haaveilla mistään Kanarian loma-asunnoista tai veneistä, hyvä kun on mahdollisuus edes vuokrayksiöön. Miksei voi sanoa etukäteen, että osa teistä vaan joutuu tyytymään vähään? Aiheuttaa kauheaa masennusta kun luulee itsestään liikoja.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Oman elämänkokemuksen pohjalta voin kertoa jotain.
Keskituloisen ihmisen täytyy olla kärsivällinen ja tehdä oman talouden suunnitelma. Tylsää siis. Mutta joskus helpottaa.
Ensin täytyy opetella säästämään. Ja suosittelen sijoittamista. Ja sen opettelua.
Itse sijoitan vähän mutta jälkikasvulle olen sanonut, että sijoittaminen kannattaa aina. Jos eläkeikä tulevaisuudessa 70-vuotta yms.
Asuntovelka pitää olla maltillinen. Autovelka myös. Ei mitään mökkejä koska siitä tulee kuluja. Tosin jos perii mökin niin ok.
Mökin voi laittaa tuottamaan eli vuokralle.
Olen seurannut sivusta myös näitä rikkaita perheitä. Varallisuus on tullut joko yrityksen kautta tai perintönä. Mutta joku sen rahan on kumminkin tehnyt ja tehnyt viisaita ratkaisuja eikä hupeloinut niitä itse.
Lapsi oli kesätöissä tällaisessa petheyrityksessä jossa myös perheyrityksen poika töissä. Poikaa einoltu opetettu tekemään töitä. Mersu ja asunto oli annettu käyttöön. Firma myytiin.
Nyt tämä tyyppi on 31-vuotias työtön. On liian hieno tekemään töitä ja elää isänsä siivellä. Sellainen ylimielinen kun kaikki on tullut ilmaiseksi.
Me tehtiin toisenlainen elämän suunnitelma niin ettei tehdä laiskaa jälkipolvea ollenkaan niin ei tarvitse raataa töitä ihan tappiin asti rahoittaakseen niille ylellisyyttä. Laiskojahan niistä yleensä poikkeuksia lukuun ottamatta tulee jos kaikki raadetaan nokan eteen kuin manulle illalinen. Meille asumis mukavuus on tärkeintä ettei naapurien mekkalasta tarvitse kärsiä eikä ollut yhtään tylsää niin kauan kun velkoja lyhennettiin.
Mitään ei oltaisi saavutettu jos ei olisi kymmentä vuotta ja ylikin kestetty turhaan tuhlaamatta ja alupääomaa oli jo. Omavaraisuutta ruuan suhteen oli mahdollisuus kasvattaa kesällä. Sitten kun velat oli maksettu niin sairauden ja työttömyyden varalle loput säästöön niin ettei vouti koputtele ihan äkkiä eikä tule stressiä pärjäämisestä.
Lomamatkailua ei tarvita ollenkaan sillä hotelli elämä ei kiinnosta eikä tarvitse saastuttaa lentämällä omin silmin katselemaan joka maailman kolkkaa, muutama kerta matkustelua on riittänyt että tietää mitä se on. Telkastahan sitä näkee ihan tarpeeksi mitä muualla on. Lomilla tehdään remonttia tarpeen vaatiessa niin ettei mikään paikka pääse ränsistymään.
Katsottiin sellainen rauhallinen paikka asua ettei mitään kakkos asuntoja, mökkejä tarvitse ylimääräisiksi kulueriksi. Vaikka tulisi työttömyyttä tai sairautta niin missään ruokapussi jakelussa ei tarvitse avustus kasseja haeskella. Säästöjä on kun ei tarvitse työttömien lasten ja lasten lasten elintsoa rahoittaa. Lähes 64v on eläkeikäni ja saattaa nousta 65v asti tulevaisuudessa enkä todellakaan aio sinne asti töitä tehdä. Kolmekymppisiä työttömiä ei kiinnosta työ ollenkaan muuta kuin juhliminen ja festarit mitä ne nyt korona aikana kaipaa. täytyy ihmetellä kun ikäihmisten työttömyydestä ollaan enemmän huolestuneita kun nuorten joilla elämä vasta edessä ja oikeasti tarvitsevat työtä ettei syrjäydy kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkitystä elämään tulee läheisistä ihmissuhteista ja toisten auttamisesta. Minkälaisesta merkityksellisyydestä ap haaveili, jos tuntee pettyneensä?
WTF? Miksi koulussa pitäisi opettaa sellaista? Katsokaa vanhempienne elämää, oppikaa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Merkitystä elämään tulee läheisistä ihmissuhteista ja toisten auttamisesta. Minkälaisesta merkityksellisyydestä ap haaveili, jos tuntee pettyneensä?
Ei saanut ns menestystä ja rikkauksia joista haaveili, kun ei raukka ymmärrä mikä on hyvä elämä ja aloituksen yläpeukuttajat samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjoismainen luterilainen elämä on vain tylsää. Niin se vain menee. Naapurit eivät tervehdi. Tutkimusten mukaan epäempaattisia vielä.Nämä ovat yksilökeskeisiä kulttuureita.
Eli katsotaan töiden jälkeen nettiä tai tv:tä. Parisuhteissa ei ole tunteita jne. Vain työ motivoi, muuten elämä on tyhjää.
Itse olen muuttamassa pysyvästi pois. Sinne vien parhaimmat puolet Suomesta. Siellä saa tehdä rahaa. Eikä media pelottele ihmisiä kaiken maailman huolilla.
Mutta silti maailman onnellisin kansa!
Niin. Eniten yksinäisiä ihmisiä. Eniten masentuneita. Tämä on mielenkiintoinen yhtälö.
Joku valehtelee. Ja joku vielä uskoo tähän uutiseen. Ajatella. Ei kylmä maa kilpaile oikeasti Välimeren ja auringon valon kanssa.Niin tuo masennus sanakin on aika monille maailman ihmisistä tuntematon. Me täällä Pohjoismaissa olemme tuossa Maslow'n tarvehierarkia pyramidissa aivan huipulla, kun taas suurin osa maailman ihmisistä kamppailee vielä sillä pyramidin alimmalla tai toiseksi alimmalla tasolla.
No jaa, on kyllä totta, että meillä on yleensä ruoka, suoja, ja muut perustarpeet tyydytetty, mutta silti moni ei saavuta sitä ylintä askelta, joka oli sosiaalinen arvonanto tai jotain sinne päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjoismainen luterilainen elämä on vain tylsää. Niin se vain menee. Naapurit eivät tervehdi. Tutkimusten mukaan epäempaattisia vielä.Nämä ovat yksilökeskeisiä kulttuureita.
Eli katsotaan töiden jälkeen nettiä tai tv:tä. Parisuhteissa ei ole tunteita jne. Vain työ motivoi, muuten elämä on tyhjää.
Itse olen muuttamassa pysyvästi pois. Sinne vien parhaimmat puolet Suomesta. Siellä saa tehdä rahaa. Eikä media pelottele ihmisiä kaiken maailman huolilla.
Mutta silti maailman onnellisin kansa!
Niin. Eniten yksinäisiä ihmisiä. Eniten masentuneita. Tämä on mielenkiintoinen yhtälö.
Joku valehtelee. Ja joku vielä uskoo tähän uutiseen. Ajatella. Ei kylmä maa kilpaile oikeasti Välimeren ja auringon valon kanssa.Miksi ajattelet kaikkien pitävän lämmöstä ja kuumuudesta? Moni meistä suomalaisista on tosi onnellinen neljästä vuodenajasta, monipuolisesta luonnosta ja jokamiehenoikeuksista. Puhumattakaan hyvinvointivaltion tarjoamasta turvaverkosta. Ei siinä paljon auringonvalo auta, jos sairastuu, eikä pääse hoitoon.
Oikeasti uskot hyvinvointivaltion turvaverkkoon? Luehan vähän kuinka vaikea on saada vaikka psykologin palveluja Suomessa. Julkinenkin terveydenhuolto on nykyään jo vitsi.
Kun katsot suomalaisia, joilla on rahaa, niin miksi he eivät asu Suomessa? Jos tämä on kerran paratiisi.
Suomessa on pakko hakea ilo luonnosta, koska se on ainoa ei-negatiivinen paikka.
Hyvä elämä lähtee positiivisista ihmisistä. Siitä miten puhutaan, miten käyttäydytään, tapakasvastus, empatia ja kuinka nuorena kannustetaan. Ja tässä Suomi on valitettavasti todella kaukana muista kulttuureista. Jokainen joka on asunut ulkomailla pakosti ymmärtää tämän.
Suomi on oikeasti surullinen paikka elää vanhempana. Vanhukset ovat yksin, parisuhteet eivät oikein toimi. Suvut eivät oikein toimi. Sitten pyydetään vanhemmiten apua valtiolta: taloudellista ja henkistä tukea. Mielenterveys- ja alkoholiongelmay ovat yleisiä.
Nytkin rakennetaan yksiöitä, kun ei kyetä elämään yksilökeskeisessä kulttuurissa empaattisessa parisuhteessa.
Missä maassa on tarjolla ilmaiseksi psykologin palveluita kaikille halukkaille? Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus, verrattain edullinen terveydenhuolto sekä erilaisia tukia vaikeisiin elämäntilanteisiin ja asumiseen. Suurin osa maailman ihmisistä voi vain haaveilla näistä. Suomalainen, joka muuttaa ulkomaille, on yleensä jo lähtökohtaisesti niin hyväosainen, että ei voi saada kunnollista käsitystä siitä, miten köyhimmät paikalliset elävät.
Mitä tulee maihin, joissa turvaudutaan perheeseen ja sukuun vaikeissa tilanteissa, on ajatus yhteisön tuesta toki kaunis mutta käytännön toteutus ei välttämättä ole kovin auvoinen. Perhettäänhän ei voi valita, ja se, että on riippuvainen perheen avusta, altistaa ihmiset monenlaiselle manipuloinnille ja hyväksikäytölle.
Idea ei ole vertailla terveydenhoitoa, vaan sosiaalista elämää. Suomessa vanhukset ovat yksin, vaikkapa Italiassa ei, vaan ovat osa perhettä. Ja jos olet kyvykäs niin pärjäät Suomen ulkopuolella ja et edes ajattele turvaverkkoa. Koska sellaista ei välttämättä edes tarvitse.
Ja jos tarvitset, niin palaa Suomeen katsomaan kuinka puut kasvavat pituutta. Paljon muuta tehtävää ei ole, koska sosiaalisuus ja empaattisuud puuttuvat.
Kuka vahtii 24/7 Italiassa dementoituneen kotona olevan vanhuksen?
Ei kannata! Onhan se mukavaa elää edes sen ikäisenä siinä toiveikkaassa illuusiossa upeasta tulevaisuudesta. Kerkiää tälleen myöhemmin varsin runsaasti olemaan tilanteen tasalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämän merkitys syntyy paljolti hyvistä ihmissuhteista ja siitä, että voi tuottaa iloa muille (etenkin omille lapsille). Korkeaa materiaalista elintasoa ei siihen välttämättä tarvita.
Toki isossa kaupungissa harmaan lähiön pikkuyksiö voi olla ikävä. Itse ratkaisin asian muuttamalla maalle, jossa pikkuyksiön hinnalla asuu mukavasti omakotitalossa tai isossa rivarissa palveluiden vieressä. Reilusti alle mediaanipalkan elää täällä mukavaa elämää. Luontoretkeily tuo myös perheelleni sisältöä elämään.
Eiks ooki kiva kun toi perhe?
Sitten on meitä neitsyitä, jotka ei koskaan ole uskaltanut luottaa ihmisiin, kun jo 14-vuotiaana kaverit lainasi rahaa eikä edes aikonut maksaa takaisin.
Koska suurin osa tulee elämään hyvän elämän haasteista ja vaikeuksista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa kumma, että elämä on merkityksetöntä, jos haaveet on vene ja Kanaria. Kuulostaa muutenkin joltain suurten ikäluokkien unelmilta, eikä nykypäivältä. Ja kai ne nuoret näkee arkielämää kotonakin, suurin osa ihmisistä nyt on ihan tavallisia tallaajia - kultalusikka suussa syntyneet tuskin päätyy vuokrayksiöön, vaikka eivät itse menestyisikään.
Ja oikeasti, Suomessa ei kyllä ole minkäänlaista kilpailukulttuuria verrattuna moneen muuhun maahan, päin vastoin. Ei tarvitse jo alaluokilta asti haalia huippuarvosanoja päästäkseen oikealle opintopolulle tai hyvään kouluun, jokainen pääsee johonkin koulutukseen ja sitä jopa tuetaan. Siis ymmärrän kyllä paineet menestyä, mutta kyllä nyt ihan viimeistään korkeakoulussa pitää miettiä mitä se menestys itselle tarkoittaa ja miten sitä voisi tavoitella.
Hyvä kommentti! Kun näen Suomea parjattavan, mietin, että tietävätkö valittajat yhtään, millaista muualla on. Suomessa on monessa asiassa parantamisen varaa, mutta tuskin juuri missään ovat asiat paremmin. On maita, joissa köyhyys on suhteellisen sijaan absoluuttista, on maita, joissa yhteiskuntaluokka määrää etenemismahdollisuudet elämässä, on maita, joissa jo päiväkoti-ikäisille on hankittava yksityisopetusta, jotta nämä pärjäisivät kilpailussa koulupaikoista.
Välimeren maihin viitataan usein jonain onnelana, mutta näkökulma on turistin, ikään kuin paikalliset eläisivät koko ajan niin kuin turisti lomaviikollaan. Esimerkiksi Espanjassa on valtava nuorisotyöttömyys, minkä seurauksena monet joutuvat asumaan vanhempiensa nurkissa yli kolmekymppisiksi. Kun ei ole työtä, ei ole varaa omaan asuntoon eikä esimerkiksi perheen perustamiseen. Ei ole samanlaisia työttömyys- ja asumistukia kuin Suomessa. Välimeren maissa paikallisia työttömiä näkee jopa kerjäämässä kadulla. Suomessa vain päihdeongelmaiset kerjäävät julkisilla paikoilla.
Mutta on ystäviä, on yhteisö, on miellyttävä ilmasto ja kaunista.
Täällä tarvotaan loskassa harmaiden kalseiden likaisten teräs- ja lasirakennusten varjossa, yksin ja alakuloisena.
Moni suomalainen ei eläissään koe sellaista että katetaan pöydät pihalle ja kutsutaan naapurinmummot ja eronneet yksinäiset serkut ja kaverit kaikki pihajuhliin missä syödään ja juodaan ja nauretaan pikkutunneille asti. Ei, täällä tullaan töistä kotiin, kiskotaan pennut likaisista märistä haalareista, luututaan lattialta kuravesi, syödään harmaata makaronilaatikkoa vetisellä ketsupilla, ja hauskanpito on sitä että katsotaan putousta tai vain elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihmetyttää myös se, että kouluissa ei puhuta yhtään työelämästä, sen vaatimuksista, ja koulutuspolun suunnista.
9 luokalla sanotaan tyyliin " joo kohta alkaa yhteishaku. Miettikää jo vähä mihin haluaisitte hakea."
Pitäisi uskonnon opetus vaihtaa yhteiskunnan talousoppiin, ja avata nuorille hyvissä ajoin mitä se " keskitason " elämä maksaa.
Moni nuori luulee, että perus rekkakuski ja kaupan kassa pystyy asumaan kivassa kämpässä hyvällä alueella ja matkustella yms keskiluokkailla.
Sitten kun heräät todellisuuteen korson kimppakämpästä, makaronimössö nenän edessä lautasella, iskee jäätävä ahistusmasennus.
Ja ihan omaa kokemusta löytyy, 12 vuotta nuoremman siskon kautta, joka juuri siirtyi ysiltä amikseen.
Pihalla ku lumiukko, koko koulutusputken ideasta, kuvittelee että prisman hyllyttäjä pystyy asumaan keskustassa kaksiossa ja omistamaan auton, sekä matkustella ja biletäää kunnon mestoissa...Mikä on vanhempien vastuu tuossa asiassa? Minusta tuo on ensisijaisesti vanhempien kasvatusvastuuta. Kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle ja julkiselle sektorille.
Tämän takia pitäisi olla lastentekoajokortti, jotta pahimmat tapaukset eivät voisi lisääntyä. Piuhat poikki vaan kylmästi, jos on liian lahjaton kasvattamaan lapsensa. Kyllä sen monesta elämää nähnyt näkee, onko pelkkä lapatossu vai kehityskelpoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap oletko kenties masentunut? Vai mikä mättää? Suurin osa ihmisistä on täysin onnellinen ilman Kanarian mökkiä tai venettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien elämä on loppupeleissä merkityksetöntä. Kaikki elämä loppuu aikanaan eikä silloin jostain Obamasta jää sen enempää jälkeen kuin syrjäytyneestä Heikistäkään.
On kuitenkin jotenkin outoa, että Kanarian asunnon ja kivan auton pitäisi tuoda jotain merkitystä elämään. Siis onhan ne ihan kivoja, mutta myös köyhät ihmiset voivat olla tyytyväisiä siihen mitä heillä on. Ja oikeastaan usein vaikuttaa olevankin niin, että ne jotka joutuvat "selviytymään" elämästä, ovat onnellisempia kuin ne, joilla on liikaa. Meillä suomalaisilla on asiat kuitenkin aika hyvin, kun kukaan ei kuole nälkään ja suurimmalla osalla on katto pään päällä. Näistä ei kuitenkaan osata olla onnellisia, koska mulla ei ole sitä Kanarian talviasuntoa. Samaan aikaan joku afrikkalainen on onnellinen siitä, että sai ruokaa syötäväkseen ja viettää aikaa perheen kesken.
Ja ristiriitaista sekin, että niin monet haluaisivat tulla tänne "tylsään luterilaiseen" maahan ihan vapaaehtoisesti. Haluavat tulla tänne ja vaihtaa värikylläiset vaatteensa tavalliseen suomalaiseen harmauteen.
Suomessa asiat ovat liian hyvin, kun on varaa valittaa tylsästä elämästä. Suurimmalla osalla maailman ihmisistä on sellainen huoli, että mistä saada tämän päivän ja tämän viikon elanto perheelle.
Halun syy on vastikkeettoman rahan jako. Kyllähän nämä lähi-itäläiset, afrikkalaiset ym samalla tavalla valittaa että ilmasto on paska ja ihmiset tympeitä ja rumia. Mutta ilmainen asunto ja muutama satku käyttörahaa kuukausittain auttaa kummasti sietämään olosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ne opettajat yrittää epätoivoisesti estää, ettei kukaan kokisi heidän kurjimuskohtaloaan.
Miksei perus duunarilla voisi olla venettä tai loma-asuntoa Kanarialla? Senkun säästää rahaa ja ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihmetyttää myös se, että kouluissa ei puhuta yhtään työelämästä, sen vaatimuksista, ja koulutuspolun suunnista.
9 luokalla sanotaan tyyliin " joo kohta alkaa yhteishaku. Miettikää jo vähä mihin haluaisitte hakea."
Pitäisi uskonnon opetus vaihtaa yhteiskunnan talousoppiin, ja avata nuorille hyvissä ajoin mitä se " keskitason " elämä maksaa.
Moni nuori luulee, että perus rekkakuski ja kaupan kassa pystyy asumaan kivassa kämpässä hyvällä alueella ja matkustella yms keskiluokkailla.
Sitten kun heräät todellisuuteen korson kimppakämpästä, makaronimössö nenän edessä lautasella, iskee jäätävä ahistusmasennus.
Ja ihan omaa kokemusta löytyy, 12 vuotta nuoremman siskon kautta, joka juuri siirtyi ysiltä amikseen.
Pihalla ku lumiukko, koko koulutusputken ideasta, kuvittelee että prisman hyllyttäjä pystyy asumaan keskustassa kaksiossa ja omistamaan auton, sekä matkustella ja biletäää kunnon mestoissa...Oikeasti teinit näkevät eri ammattien palkkatasot ihan julkisesta netistä. Myöskään asuntojen hinnat eivät ole mikään salaisuus. Onko kukaan kertonut siskollesi, miksi koulunkäynti on tärkeää?
Monikaan teini tuskin rupeaa googlailemaan asuntojen hintatasoa miettiessään ammatinvalintaa. Teinin näkökulmasta joku 2500 eur/kk voi jo tuntua ihan hirmu summalta, mutta yksin kaiken maksaessa tuokin sulaa aika nopeasti. Voin rehellisesti myöntää että minulla ei ollut teininä hajuakaan, mista kaikesta asumisen kulut muodostuvat. Asunto vaan "oli" kaikkine mukavuuksineen, eikä kukaan ikinä avannut kuukausibudjettia ja konkreettisesti näyttänyt että tämän suuruiset ovat asuntolaina, lyhennys, korko, vastike, jätemaksu, kiinteistöverot, vakuutukset, vesimaksu, sähkö, netti (unohtuiko jotain?). Ja kun nuo on jo maksettu, kaapeissa ei vielä ole ruokaa eikä asunnossa huonekaluja.
Itse taisin laittaa kaikki vuosi- ja kuukausitason kulut yhteen excel-taulukkoon vasta kun asuntolainatarjous oli allekirjoitettu. Teininä en olisi todellakaan osannut tehdä tuota budjettia, kun ei 10 vuoden vuokralaisena ollessakaan ikinä tullut mieleen tai tarpeeseen, kun rahaa aina oli ja vuokra maksettu. Vanhempien pitäisi istuttaa lapset alas ja valaista näitä asioita tarpeeksi vanhoille lapsille.
Jep. Eka oikea palkka 2800 eur tuntui käsittämättömältä, että suorastaan kierii rahassa. No mutta sitten meni alta opiskelija-asunnot, 3 euron lounaat, -50% junaliput jne. Vielä kun muutti Helsinkiin ajatuksena että haluaa olla siellä missä "kaikki" tapahtuu...Niin, nyt on bruttopalkka jo reilusti yli 3000 euroa per kk mutta siitähän menee veroihin melkein kolmasosa, yksiötä maksellaan 25v laina-ajalla, autoa ei ole, kaukomatkat ja usan roadtripit on edelleen nelikymppisenä tekemättä ja eipä siellä teatterissa, baarissa, ravintoloissa, keikoilla jne myöskään tule kauheasti käytyä kun aika on kortilla 60h/vko töitä painaessa (myös joulut, pääsiäiset sun muut "taviksille vapaat juhlapyhät" ja rahaakaan ei niin hirveästi loppujen lopuksi jää..muutama satku asumiskulujen jälk ruokaan, vaatteisiin, työmatkakuluihin jne
Aikoinaan kunnioitettiin ammattitaitoisia ihmisiä alasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta, Ihmiset olivat realistisempia tavoitteissaan ja ymmärsivät elää elämäänsä. Nyt et ole mitään jos et ole akateeminen instababy, tai tai youtubekunkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjoismainen luterilainen elämä on vain tylsää. Niin se vain menee. Naapurit eivät tervehdi. Tutkimusten mukaan epäempaattisia vielä.Nämä ovat yksilökeskeisiä kulttuureita.
Eli katsotaan töiden jälkeen nettiä tai tv:tä. Parisuhteissa ei ole tunteita jne. Vain työ motivoi, muuten elämä on tyhjää.
Itse olen muuttamassa pysyvästi pois. Sinne vien parhaimmat puolet Suomesta. Siellä saa tehdä rahaa. Eikä media pelottele ihmisiä kaiken maailman huolilla.
Mutta silti maailman onnellisin kansa!
Niin. Eniten yksinäisiä ihmisiä. Eniten masentuneita. Tämä on mielenkiintoinen yhtälö.
Joku valehtelee. Ja joku vielä uskoo tähän uutiseen. Ajatella. Ei kylmä maa kilpaile oikeasti Välimeren ja auringon valon kanssa.Miksi ajattelet kaikkien pitävän lämmöstä ja kuumuudesta? Moni meistä suomalaisista on tosi onnellinen neljästä vuodenajasta, monipuolisesta luonnosta ja jokamiehenoikeuksista. Puhumattakaan hyvinvointivaltion tarjoamasta turvaverkosta. Ei siinä paljon auringonvalo auta, jos sairastuu, eikä pääse hoitoon.
Oikeasti uskot hyvinvointivaltion turvaverkkoon? Luehan vähän kuinka vaikea on saada vaikka psykologin palveluja Suomessa. Julkinenkin terveydenhuolto on nykyään jo vitsi.
Kun katsot suomalaisia, joilla on rahaa, niin miksi he eivät asu Suomessa? Jos tämä on kerran paratiisi.
Suomessa on pakko hakea ilo luonnosta, koska se on ainoa ei-negatiivinen paikka.
Hyvä elämä lähtee positiivisista ihmisistä. Siitä miten puhutaan, miten käyttäydytään, tapakasvastus, empatia ja kuinka nuorena kannustetaan. Ja tässä Suomi on valitettavasti todella kaukana muista kulttuureista. Jokainen joka on asunut ulkomailla pakosti ymmärtää tämän.
Suomi on oikeasti surullinen paikka elää vanhempana. Vanhukset ovat yksin, parisuhteet eivät oikein toimi. Suvut eivät oikein toimi. Sitten pyydetään vanhemmiten apua valtiolta: taloudellista ja henkistä tukea. Mielenterveys- ja alkoholiongelmay ovat yleisiä.
Nytkin rakennetaan yksiöitä, kun ei kyetä elämään yksilökeskeisessä kulttuurissa empaattisessa parisuhteessa.
Missä maassa on tarjolla ilmaiseksi psykologin palveluita kaikille halukkaille? Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus, verrattain edullinen terveydenhuolto sekä erilaisia tukia vaikeisiin elämäntilanteisiin ja asumiseen. Suurin osa maailman ihmisistä voi vain haaveilla näistä. Suomalainen, joka muuttaa ulkomaille, on yleensä jo lähtökohtaisesti niin hyväosainen, että ei voi saada kunnollista käsitystä siitä, miten köyhimmät paikalliset elävät.
Mitä tulee maihin, joissa turvaudutaan perheeseen ja sukuun vaikeissa tilanteissa, on ajatus yhteisön tuesta toki kaunis mutta käytännön toteutus ei välttämättä ole kovin auvoinen. Perhettäänhän ei voi valita, ja se, että on riippuvainen perheen avusta, altistaa ihmiset monenlaiselle manipuloinnille ja hyväksikäytölle.
Idea ei ole vertailla terveydenhoitoa, vaan sosiaalista elämää. Suomessa vanhukset ovat yksin, vaikkapa Italiassa ei, vaan ovat osa perhettä. Ja jos olet kyvykäs niin pärjäät Suomen ulkopuolella ja et edes ajattele turvaverkkoa. Koska sellaista ei välttämättä edes tarvitse.
Ja jos tarvitset, niin palaa Suomeen katsomaan kuinka puut kasvavat pituutta. Paljon muuta tehtävää ei ole, koska sosiaalisuus ja empaattisuud puuttuvat.Se, että vanhukset ovat osa perhettä, tarkoittaa, että naiset tekevät ilmaista hoivatyötä. Tämä on oikeasti todella kuormittavaa eikä hoivatyö ole läheskään kaikille millään tavalla mieluisaa, mutta aiheesta puhuminen on tabu. Mikään ei estä hoitamasta vanhuksia kotona Suomessakaan, mutta tätä ei tehdä nimenomaan siksi, että on muitakin vaihtoehtoja.
Eli on ok, että kun sinä olet vanhus, niin et näe lapsiasi. Tai ketään muutakaan? Ja maksoit vain veroja kannattaen tällaista elämäntapaa? Miltä kuulostaa? Olisitko onnellinen?
Jos niitä lapsia nyt Suomessa edes syntyy, kun on liikaakin muita vaihtoehtoja?
Mietihän uudestaan Pohjoismaista onnelaa.
Kyllä vanhuksia tavataan edelleen, kunhan korona poistuu.
Ne vanhukset ovat yksinäisiä, joilla ei ole perhettä, puolisoa tai lapsia. Esim meidän mummia on käyty säännöllisesti katsomassa dementiakodissa monta kertaa viikossa.
Tuskinpa on..Mutta vaikka käytäisiinkin vaikka 3h/viikko niin mieti mitä ne loput 119 (8h yöunet vähennetty, tosin vanhukset nukkuu ehkä 4-5h yössä) tuntia on. Yksin paikallaan istumista / sängyssä makaamista. Välillä jonkun ankean vellin tai harmaan kastikkeen syömistä, väriä tuomassa ehkä nahistunut kurkunpala tai vetinen tomaattilohko. Ei millään tavalla ihmisarvoista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman elämänkokemuksen pohjalta voin kertoa jotain.
Keskituloisen ihmisen täytyy olla kärsivällinen ja tehdä oman talouden suunnitelma. Tylsää siis. Mutta joskus helpottaa.
Ensin täytyy opetella säästämään. Ja suosittelen sijoittamista. Ja sen opettelua.
Itse sijoitan vähän mutta jälkikasvulle olen sanonut, että sijoittaminen kannattaa aina. Jos eläkeikä tulevaisuudessa 70-vuotta yms.
Asuntovelka pitää olla maltillinen. Autovelka myös. Ei mitään mökkejä koska siitä tulee kuluja. Tosin jos perii mökin niin ok.
Mökin voi laittaa tuottamaan eli vuokralle.
Olen seurannut sivusta myös näitä rikkaita perheitä. Varallisuus on tullut joko yrityksen kautta tai perintönä. Mutta joku sen rahan on kumminkin tehnyt ja tehnyt viisaita ratkaisuja eikä hupeloinut niitä itse.
Lapsi oli kesätöissä tällaisessa petheyrityksessä jossa myös perheyrityksen poika töissä. Poikaa einoltu opetettu tekemään töitä. Mersu ja asunto oli annettu käyttöön. Firma myytiin.
Nyt tämä tyyppi on 31-vuotias työtön. On liian hieno tekemään töitä ja elää isänsä siivellä. Sellainen ylimielinen kun kaikki on tullut ilmaiseksi.
Me tehtiin toisenlainen elämän suunnitelma niin ettei tehdä laiskaa jälkipolvea ollenkaan niin ei tarvitse raataa töitä ihan tappiin asti rahoittaakseen niille ylellisyyttä. Laiskojahan niistä yleensä poikkeuksia lukuun ottamatta tulee jos kaikki raadetaan nokan eteen kuin manulle illalinen. Meille asumis mukavuus on tärkeintä ettei naapurien mekkalasta tarvitse kärsiä eikä ollut yhtään tylsää niin kauan kun velkoja lyhennettiin.
Mitään ei oltaisi saavutettu jos ei olisi kymmentä vuotta ja ylikin kestetty turhaan tuhlaamatta ja alupääomaa oli jo. Omavaraisuutta ruuan suhteen oli mahdollisuus kasvattaa kesällä. Sitten kun velat oli maksettu niin sairauden ja työttömyyden varalle loput säästöön niin ettei vouti koputtele ihan äkkiä eikä tule stressiä pärjäämisestä.
Lomamatkailua ei tarvita ollenkaan sillä hotelli elämä ei kiinnosta eikä tarvitse saastuttaa lentämällä omin silmin katselemaan joka maailman kolkkaa, muutama kerta matkustelua on riittänyt että tietää mitä se on. Telkastahan sitä näkee ihan tarpeeksi mitä muualla on. Lomilla tehdään remonttia tarpeen vaatiessa niin ettei mikään paikka pääse ränsistymään.
Katsottiin sellainen rauhallinen paikka asua ettei mitään kakkos asuntoja, mökkejä tarvitse ylimääräisiksi kulueriksi. Vaikka tulisi työttömyyttä tai sairautta niin missään ruokapussi jakelussa ei tarvitse avustus kasseja haeskella. Säästöjä on kun ei tarvitse työttömien lasten ja lasten lasten elintsoa rahoittaa. Lähes 64v on eläkeikäni ja saattaa nousta 65v asti tulevaisuudessa enkä todellakaan aio sinne asti töitä tehdä. Kolmekymppisiä työttömiä ei kiinnosta työ ollenkaan muuta kuin juhliminen ja festarit mitä ne nyt korona aikana kaipaa. täytyy ihmetellä kun ikäihmisten työttömyydestä ollaan enemmän huolestuneita kun nuorten joilla elämä vasta edessä ja oikeasti tarvitsevat työtä ettei syrjäydy kokonaan.
Sinulla on kumppani. Erittäin suurella osalla suomalaisista aikuisista ei ole. Koska kankea ja kalsea kulttuuri, jossa ei tavata ihmisiä, ja jos tavataan niin kohdellaan välineinä, kertapanoina jne. Ei rakkautta tai kiintymystä tai hauskanpitoa.
Kyllä vanhuksia tavataan edelleen, kunhan korona poistuu.
Ne vanhukset ovat yksinäisiä, joilla ei ole perhettä, puolisoa tai lapsia. Esim meidän mummia on käyty säännöllisesti katsomassa dementiakodissa monta kertaa viikossa.