Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen elämänasenne on paras?
Jos mietitään vaikka onnellisuutta ja pärjäämistä, millaista asennetta se vaatii? Millainen asenne sinulla on? Missä tilanteissa asenteesi on pelastanut sinut tai kannatellut silloin kun on vaikeaa?
Kommentit (388)
61/388
|
15.01.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Nykytutkimus korostaa itse asiassa sitä, että egoismin sijaan onnellisuus löytyy toisten ihmisten auttamisesta. Auttaa voi tavoilla, jotka tuovat myös itselle älyllistä tai muunlaista tyydytystä. Sen vuoksi myös äitiys tekee onnelliseksi :)
Pidän kyllä muiden ihmisten auttamisesta, mutta itselleni äitiys olisi silkka painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tarkastellut buddhalaista filosofiaa, ja löysin mielestäni todella hyvän elämänohjeen:
-Kärsimyksen syy on se, että oletamme kaiken kestävän ikuisesti. Sallimisessa ja irti päästämisessä voimme löytää suuren onnen.Jos elämä potkii päähän, tämän muistaessa tietää ettei huono olo tai tunne kestä kuin hetken ja on toivoa paremmasta. Jos taas on onnen kukkuloilla, kokemuksen ohimenevyys synnyttää kiitollisuuden tunteen sen olemassaolosta. Itse huomasin että ihan tässä sohvalla istuessa miten kauniilta kuuntelemani musiikki kuulostaakaan ja miten paljon unelmia minulla on, kun mietin oikein kovasti että kaikki tämä mitä nyt on katoaa joku päivä.
Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Päivä paistaa vielä risukasaankin. Pohjalta ainoa suunta on ylöspäin. Kun olen tähän asti jaksanut, jaksan vielä tästä eteenpäinkin. Silta yli synkän virran. Minä pärjään, olen hyvä tyyppi, ja apuakin voin pyytää, jos ei muuten onnistu. On sitä oltu pahemmissakin paikoissa. Tuhkasta nousee Feeniks-lintu.
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykytutkimus korostaa itse asiassa sitä, että egoismin sijaan onnellisuus löytyy toisten ihmisten auttamisesta. Auttaa voi tavoilla, jotka tuovat myös itselle älyllistä tai muunlaista tyydytystä. Sen vuoksi myös äitiys tekee onnelliseksi :)
Pidän kyllä muiden ihmisten auttamisesta, mutta itselleni äitiys olisi silkka painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Päivä paistaa vielä risukasaankin. Pohjalta ainoa suunta on ylöspäin. Kun olen tähän asti jaksanut, jaksan vielä tästä eteenpäinkin. Silta yli synkän virran. Minä pärjään, olen hyvä tyyppi, ja apuakin voin pyytää, jos ei muuten onnistu. On sitä oltu pahemmissakin paikoissa. Tuhkasta nousee Feeniks-lintu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Optimistiksi muuttuminen voi pessimistille olla ihan yhtä ylivoimaista ja epäluontevaa kuin optimistille pessimistiksi muuttuminen. Jos kyse olisi vain asenteesta, elämä kieltämättä olisi paljon mukavampaa. Mutta näin simppeliä se ei valitettavasti ole. Sitä paitsi väitteesi, ettei pessimisti "löydä hyviä puolia yhtään mistään" kuulostaa lievästi sanottuna pessimistiseltä.
Vierailija kirjoitti:
”Kaikki mulle heti nyt” - asenne on nyky-yhteiskunnassa lähes välttämätön
No ei kyllä ole...noin menetelleet ovat suutsilmät velkaa täynnä ja se 8m korkea olohuone siinä kokovelkaisessa talossa ei vastannutkaan niihiin unelmiin joita oli....siitä pettyneenä syytökset puolisoon, riidat ja erot....velkaa suutsilmät tännä molemmilla loppuikänsä.
Ja kaikki muu muka-elämään kuuluva 'näyttäminen'....kenelle näyttäminen, kavereille, suvulle. vai itseäänkö yrittävät pettää. Niin kaverit kuin sukukin tietää, mikä on tilanne, ja kulissit kaatuu.
Sensijaan, joka säästäen , pienellä velalla on hankkinut sellaisen tavallisen talon missä itse viihtyvät, ovat sen velkansa muutamassa vuodessa maksaneet ja voivat elää velatonta elämää hankkien mitä mielii . Niin uusista autoista kuin muistakin haluamistaan mitään tinkimättä.
Mitä ne kaikki-mulle-heti-nyt-tyypit ihmetellen päivittelevät. Näiltä yleensäkin valuu käsistä kaikki mitä saa, ilman että mitään konkreettista käteen jää, muutakuin sitä velkaa. En oikeastaan pysty ymmärtämään, mikä hinku on sitä velkaa koko ajan tehdä....vaikka on ihan hyvät palkat, niin mitään sillä hyvällä palkalla ei kuitnkaan itseen koskaan saa.
Ja pienempi palkkainen on kaiken saman hankkinut, eikä ole pelkoa, jotta vouti jotain olisi pois hakemassa, koska kaikki on omaa. Toisin kuin niillä toisilla tyypeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Optimistiksi muuttuminen voi pessimistille olla ihan yhtä ylivoimaista ja epäluontevaa kuin optimistille pessimistiksi muuttuminen. Jos kyse olisi vain asenteesta, elämä kieltämättä olisi paljon mukavampaa. Mutta näin simppeliä se ei valitettavasti ole. Sitä paitsi väitteesi, ettei pessimisti "löydä hyviä puolia yhtään mistään" kuulostaa lievästi sanottuna pessimistiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellainen elämänasenne, joka sopii omalle luonteelle ja temperamentille. Tämä taas edellyttää itsetuntemusta, joka (toivottavasti) kehittyy elämänkokemuksen myötä. Elämänasenne ei ole pelkkä valintakysymys - asenteen pitää olla sopusoinnussa sen kanssa, millainen pohjimmiltaan olet. Ujo ei voi noin vain päättää muuttua ulospäinsuuntautuneeksi, stressiherkkä viilipytyksi, kunnianhimoinen vaatimattomaksi, tunnollinen hutiloijaksi jne. Tämä ei tarkoita, etteikö ihminen voisi lainkaan kehittyä ja muuttua, mutta teeskentely ja tosiasioiden kieltäminen ei ole mielenterveydelle pidemmän päälle hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun oikeampi nimi olisi; Millainen aivokemia on paras?
Asenteet ja elämänasenne riippuvat hyvin pitkälle aivijen välittäjäaineista. Esim. suvaitsevaisen, uudistuksille positiivisen ihmisen ja konservatiivisesti ja uutta kaihtavan elämänasenteen määräävät suureksi osaksi heidän aivokemiansa.
Mikähän tässä oli pointti? Lamppu ei toimi ilman sähköä? Ei niin, ja voin ihan itse säätää loisteen kirkkautta himmentimestä. Sä et pysty?
Vai oletko niitä jotka ulkoistaa kaiken muiden, geenien ja olosuhteiden syyksi?
Ihmisillä on taipumus pitää yksinkertaisena "asennekysymyksenä" sellaista, mikä itseltä sattuu luonnistumaan.
Pessimistin ongelma voi olla, että optimistinen ajattelu ei yksinkertaisesti resonoi emotionaalisella tasolla, ts. se saattaa tuntua väkinäiseltä, päälleliimatulta ja valheelliselta. Sikäli optimismin käsittäminen asennekysymykseksenä (siis valintana) on virheellinen yleistys. Itsensä voi totta kai yrittää pakottaa ajattelemaan vaikka mitä, mutta se ei suinkaan takaa, että oma sisäinen kokemus maailmasta muovautuu sen mukaisesti.
Kannattaa muistaa, että meitä on todella moneen lähtöön.
Anal intruder kirjoitti:
Suvaitsevainen ja liberaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Optimistiksi muuttuminen voi pessimistille olla ihan yhtä ylivoimaista ja epäluontevaa kuin optimistille pessimistiksi muuttuminen. Jos kyse olisi vain asenteesta, elämä kieltämättä olisi paljon mukavampaa. Mutta näin simppeliä se ei valitettavasti ole. Sitä paitsi väitteesi, ettei pessimisti "löydä hyviä puolia yhtään mistään" kuulostaa lievästi sanottuna pessimistiseltä.
Kun keskustellaan parhaasta elämän asenteesta, niin ei se ainakaan pessimismi ole. Mietin kirjoittaessani tätä kahta tuntemaani henkilöä, jotka aina hokevat pessimisti ei pety mantraa, ja olen vahvasti sitä mieltä, että kumpikaan ei onnelliselta vaikuta, eikä heillä tunnu koskaan asiat olevan hyvin. Löytävät kaikesta ja kaikista vain negatiivista sanottavaa. Harvoin mitään hyvää sanovat. Raskasta olla sellaisen kanssa tekemisissä, mutta pitää vaan yrittää ymmärtää eikä tuputtaa omia näkemyksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt vielä yhtään onnellista pessimistiä. Ainakin omaan silmään vaikuttavat hyvinkin katkeroituneilta ja elämäänsä kyllästyneiltä. Kyllä positiivisella asenteella elämässä pärjää paremmin. Vaikka vastoinkäymisiä vääjäämättä elämässä tulee, positiivisesti ajatteleva löytää epäonnistumisestakin jonkin hyvän puolen. Pessimisti ei löydä hyviä puolia yhtään mistään.
Optimistiksi muuttuminen voi pessimistille olla ihan yhtä ylivoimaista ja epäluontevaa kuin optimistille pessimistiksi muuttuminen. Jos kyse olisi vain asenteesta, elämä kieltämättä olisi paljon mukavampaa. Mutta näin simppeliä se ei valitettavasti ole. Sitä paitsi väitteesi, ettei pessimisti "löydä hyviä puolia yhtään mistään" kuulostaa lievästi sanottuna pessimistiseltä.
Kun keskustellaan parhaasta elämän asenteesta, niin ei se ainakaan pessimismi ole. Mietin kirjoittaessani tätä kahta tuntemaani henkilöä, jotka aina hokevat pessimisti ei pety mantraa, ja olen vahvasti sitä mieltä, että kumpikaan ei onnelliselta vaikuta, eikä heillä tunnu koskaan asiat olevan hyvin. Löytävät kaikesta ja kaikista vain negatiivista sanottavaa. Harvoin mitään hyvää sanovat. Raskasta olla sellaisen kanssa tekemisissä, mutta pitää vaan yrittää ymmärtää eikä tuputtaa omia näkemyksiään.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisempi olisin, jos osaisin ilkeiden ihmisten ja masentavien asioiden mennä menojaan, sen sijaan että jäisin päiväkausiksi niitä märehtimään. Siis irti päästämisen taito, se olisi taito nro 1. Ajatelkaa, miten vapauttavaa olisi, kun ottaisi vain kaiken vastaan mitä tuulettimesta kulloinkin tulee, sitten käväisisi suihkussa ja jatkaisi rallatellen elämäänsä kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Menestymisestä minulla ei ole mitään kokemusta. Olen totaalinen luuseri, mitä työhön ja ammattiin tulee. Kunnianhimoton, ehkä vähän boheemi (taiteilijaluonne). Olisiko pitänyt kehitellä itselleen jonkinlaiset kyynärpäät tai jokin muu elin, jolla olisi rynninyt pärjäämisen portailla yhä ylemmäs ja ylemmäs...?
Onnellisuutta tulee pienistä asioista päivän mittaan. Itsenäisyydestä, terveydestä, kulinaristisista nautinnoista, liikunnasta, lemmikkikissoista--- ei tässä ihan tyhjän päällä olla :)