Miten saisin jätettyä naisen mahdollisimman hellästi?
Ollaan oltu joku neljä-viisi kuukautta yhdessä, riippuu mistä laskee. Toisaalta pidän hänestä kovasti, ehkä jopa rakastan, mutta hänessä on piirteitä joista en vain pääse yli.
En ole ikinä jättänyt naista, paitsi pettäneen naisen. Muuten olen aina itse tullut jätetyksi. Tiedän kuinka paljon jätetyksi tuleminen sattuu. En ole varma pystynkö jättämään tätä naista, koska en halua satuttaa häntä.
Miten voisin jättää hänet niin että se sattuisi häneen mahdollisimman vähän? Se tulisi joka tapauksessa shokkina hänelle, hän on aika kiintynyt minuun enkä ole tuonut esiin että jotkut jutut hänessä tuntuvat ylitsepääsemättömiltä minulle.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata antaa liian tarkkaa listaa hänen "puutteistaan", vaikka hän niitä tivaisi. Kokemus on opettanut että ympäripyöreä "minulla ei vain ole sellaisia tunteita sinua kohtaan" on paljon parempi kuin liika yksityiskohtaisuus ja raivorehellisyys.
Koettu on, kun toiselle on vaikea hyväksyä jättämistä ja etenkin ensishokin aikana tulee kenties tarve inttää vastaan tai jopa tehdä raivoisa vastahyökkäys.
Kerran lopetin tapailun miehen kanssa, ja kerroin rehellisesti että vaikka hän on mukava ja hauska ihmisenä, hän ei ole parisuhdemielessä tyyppiäni. Hän pukeutui usein likaisiin ja rikkinäisiin vaatteisiin siinä missä itse olen yleensä huoliteltu, hän myös kiroili paljon mikä särähtää korvaani pahasti. Lisäksi en saanut nukuttua hänen kanssaan koska hän halusi itsepintaisesti nukkua aina pitäen minua tiukassa puristuksessa itseään vasten, kun itse yleensä vaihdan asentoa monta kertaa yössä ja siinä tuli myös tukalan kuuma.
Vastauksena tuli vihaista avautumista miten itse olen vain pinnallinen snobi kermaperse ja sydämetön hirviö joka ei kestä normaalia läheisyyttä.
No vaikuttaisi siltä, kuin teidän tyyppiset ihmiset ulkoistaisivat syyt eroa. "Kumpanissani on tällaisia ja tällaisia piirteitä". Oikeastihan syy on teissä itsessänne. Ette siedä jotain asiaa. Ihan yhtä hyvin voisit esittää asian "Olen ahdasmielinen ja pikkusieluinen, enkä kestä asiaa x ja y".
Mutta siis teissähän itsessänne ei ole mitään vikoja, eikös niin?
Mitän tää suhde pääsi edes alkamaan??? Taitaa olla provo.
Jokaisen hengitys haisee aamulla, luonnollisista syistä. Jos haisee päivälläkin, miettikää, mitä syötte yhdessä. Pukeutumiseen voisi vaikuttaa pikku hiljaa antamalla kehuja silloin, kun joku vaatteista on kiva. Tai käytte yhdessä shoppailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen hengitys haisee aamulla, luonnollisista syistä. Jos haisee päivälläkin, miettikää, mitä syötte yhdessä. Pukeutumiseen voisi vaikuttaa pikku hiljaa antamalla kehuja silloin, kun joku vaatteista on kiva. Tai käytte yhdessä shoppailemassa.
Kaikkien ei kyllä haise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin, miten itse haluaisin tulla jätetyksi, niin omassa kodissani ehdottomasti, ettei tarvitsisi itkien lähteä mistään kotimatkalle. Lempeä puhe toimii paremmin kuin kiihtynyt ja riitaisa. Haluaisin myös vastaukset kaikkiin kysymyksiin, mitä minulle heräisi, ettei minun tarvitsisi jälkikäteen yksin "keksiä" kaikenlaisia vinoja kuvioita mielessäni, miksi minut jätettiin puskista. Ehkä tavallaan myös haluaisin että toinen jättäisi jonkun "toivonkipinän" tulevaisuuteen, vaikka en sellaiseen uskokaan. Mutta akuutissa kriisissä voisin vähän nojata siihen toivoon kun en muuta näkisi, sitten kun olisin tolpillani erosta niin enhän mä sitä jättäjää edes takaisin haluaisi.
Jos syyt eroon ovat pahanhajuinen hengitys ja kuorsaaminen, niin.... Haluaisin kuulla, koska en todellakaan jäisi tuollaista urveloa kaipaamaan. Tällaisille asioille voidaan tehdä jotain ja ne muuttuvat elämän aikana moneen kertaan, kuten myös vaikkapa hiustyyli, paino ja ulkonäkö - jos jonkun ratkaisu on noinkin dramaattinen kuin ero moisista pikkusyistä, niin heippa vaan, saakin mennä. Ei tuollaisen tyypin voi olettaa selviävän mistään oikeista ongelmista, joita kaikki ihmiset elämänsä varrella kohtaavat. Raskaat vauvavuodet, konkurssit, vakavat sairastumiset; mitä vain voi tapahtua. Ja jotain häiritsee hengitys.
Tiedätkö miltä tuntuu kun toinen kuorsaa vieressä suunnilleen perheauton polttomoottorin desibeleillä?
Joo, sama. Olisin jättänyt mieheni, jos olisi kuorsannut. Yhtä exää sai tuuppia, koska kuorsasi.
Kyse voi olla hammaskivestä. Ne saa pois vaivattomasti. Voit sanoa, että oletko huomannut..Pukeutumisesta voit huomauttaa ja ehdottaa varovaisesti jotain mieleistäsi tyyliä tai asua. Jos haluat jatkaa. Jos et, sanot, että et halua suhdetta nyt tai emme sovi toisillemme tms. ja häivyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne ylitsepääsemättömät asiat ovat ja ovatko sellaisia, mitä ei voi keskustelemalla korjata? Ero sattuu likimain aina, mutta on joskus välttämätön. Jos päädyt jättämään, niin ole rehellinen ja valmistaudu vastaamaan, jos nainen kysyy että mikset ole näistä ongelmista aiemmin maininnut.
Pahanhajuinen hengitys (pesee hampaat kyllä ihan normaalisti), kovaääninen kuorsaus, sekä laittautumattomuus ja todella juntti pukeutumistyyli naiseksi. Eihän nämä oikein ole asioita joista voi keskustella toisen kanssa.
Aloitit kuitenkin seurustelun ja kuvittelit että kyllä se ajatuksen voimalla muuttuu?
Kai jotenkin toivoin että nainen muuttaisi noista ainakin osaa ihan vain huomaavaisuuttaan minua kohtaan. Miehethän tekevät monia asioita pitääkseen naisensa tyytyväisenä, mutta ilmeisesti sen varaan ei voi laskea, että naiset toimisivat samoin.
Buhahaha, joo miehet yleensä menee ihan äärimmäisyyksiin muuttaakseen itseään naisen vuoksi.
Olen tullut jätetyksi niin, että mies teki brutaalin sanallisen hyökkäyksen - tuli paikalle vihaisena ja alkoi sitten sättimään ja haukkumaan ulkonäköä, luonnetta jne. (Tosiasiassa hänellä oli jo toinen suhde aloitettuna.) Syy jättämisen tyyliin oli kai saada minut tuntemaan itseni huonoksi niin että ansaitsen tulla lempatuksi ja hän pystyy marssimaan pois paikalta "voittajana" itselleen ja maailmalle.
Ei kai helppoa tapaa ole, mutta tuo oli erittäin ikävää. Eron lisäksi olin pitkään täysin hajalla ja yksin kokoamassa itseäni ja itsetunnon rippeitä kasaan. Tämä siis vastauksena sille, joka ehdotti sitä, että olemalla mahdollisimman inhottava eroaminen on helppoa.
Eihän ihminen itse useinkaan tiedä kuorsaavansa tai että hengitys haisee. Kuorsaaminenkin voi olla uniapneaa, ja siitä sanomalla saatat pelastaa hengen tai muuttaa toisen elämänlaadun paremmaksi. Kovasti kuorsaava ihminen nukkuu huonosti.
Kyllä ehdotan syiden kertomista, jos ei suoraan töksäyttämällä niin ainakin pyydettäessä.
Kiinnostava huomata miten erilaisia me ollaan keskenämme
Mulle ero on aina ilmoitusasia, jos jompikumpi tahtoo erota ei siinä enää keskustella vaan sovitaan että ok, hyvää jatkoa
Ja keskusteluja käydään siinä vaiheessa kun kumpikin on 100% suhteessa ja tahtoo panostaa siihen. Tai jos epäröi, on kuitenkin halukas puhumaan avoimesti eikä ero ole ykkösvaihtoehto
Ja mun nähdäkseni suhde pysyy hengissä jatkuvalla kuulumisten vaihdolla, asioista puhutaan ennenkuin ne kaivertavat koloa suhteeseen
Oon aina ihmetellyt sitä kun kuulee (mun käsityksen mukaan) jo eronneiden ihmisten käyvän pitkiä keskusteluja jostain suhteen asioista, mulle kun se olis jo mennyttä elämää. Ulkopuolisille se vähän vaikuttaa siltä että siellä toinen yrittää ylipuhua eropäätöksen tehnyttä pyörtämään päätöksensä
Oon oppinut uutta tästä keskustelusta, kiitos siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja tapaillut miestä pari kuukautta. Hänellä on ylipainoa, joka näkyy etenkin vatsan alueella. En pidä ylipainoisista miehistä, mutta aloitin tapailun, koska hän on fiksu ja mukava ja ajattelin, ettei iso maha miehellä nyt niin iso juttu ole. En voi ottaa tätä ylipainoasiaa hänen kanssaan puheeksi, koska en halua loukata, mutta nyt kuitenkin mietin vakavissani suhteen lopettamista tämän takia, mutta miten ihmeessä sen hänelle kerron? "Olet ihan kiva, mutta..."
Toisaalta kukaan ei voi muuttaa tapojaan jos ei tiedä, mikä asia kumppania ärsyttää, varsinkaan jos niistä ei puhuta....
Yhdelle kaverille kävi niin, että huomautti miehelle painosta. Mies sai siitä hirveän näyttämisenhalun ja treenasi itsensä tosi timmiksi.
Itse mainitsin myös yhdelle minusta kiinnostuneelle miehelle että hänellä oli vähän ylipainoa, muutaman kuukauden jälkeen hän oli laihtunut 10 kg.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja tapaillut miestä pari kuukautta. Hänellä on ylipainoa, joka näkyy etenkin vatsan alueella. En pidä ylipainoisista miehistä, mutta aloitin tapailun, koska hän on fiksu ja mukava ja ajattelin, ettei iso maha miehellä nyt niin iso juttu ole. En voi ottaa tätä ylipainoasiaa hänen kanssaan puheeksi, koska en halua loukata, mutta nyt kuitenkin mietin vakavissani suhteen lopettamista tämän takia, mutta miten ihmeessä sen hänelle kerron? "Olet ihan kiva, mutta..."
Toisaalta kukaan ei voi muuttaa tapojaan jos ei tiedä, mikä asia kumppania ärsyttää, varsinkaan jos niistä ei puhuta....
Yhdelle kaverille kävi niin, että huomautti miehelle painosta. Mies sai siitä hirveän näyttämisenhalun ja treenasi itsensä tosi timmiksi.
Itse mainitsin myös yhdelle minusta kiinnostuneelle miehelle että hänellä oli vähän ylipainoa, muutaman kuukauden jälkeen hän oli laihtunut 10 kg.
Tämä!
Naiset kokee ulkonäköön kohdistuvan kritiikin jotenkin hyvin syvänä loukkauksena. Miehet taas ottaa sen herkemmin asiana, joka on kuntoon fiksattavaa, kun vain tarttuu toimeen. Miehet ei niin herkästi möyri itseinhossa ym. tunteissa ulkonäkönsä takia.
Olette olleet yhdessä jo niin pitkään, ettei eroilmoitusta voi tehdä heippatyyliin. Kammoan miehiä, jotka sanovat vaan, että tämä ei toimi, eivätkä halua jäädä punnitsemaan, millainen kokemus suhde oli ja mitä se opetti.
Yritä vaivihkaa hellävaraisesti häntä itseåån tekemään eroratkaisu ja päätös. Näin asia on hänelle helpompi kestää ja vastaanottaa. Tämä vaatii aikaa ja suunnitteluasi, mutta palkitsee lopussa. Kenellekään ei tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne ylitsepääsemättömät asiat ovat ja ovatko sellaisia, mitä ei voi keskustelemalla korjata? Ero sattuu likimain aina, mutta on joskus välttämätön. Jos päädyt jättämään, niin ole rehellinen ja valmistaudu vastaamaan, jos nainen kysyy että mikset ole näistä ongelmista aiemmin maininnut.
Pahanhajuinen hengitys (pesee hampaat kyllä ihan normaalisti), kovaääninen kuorsaus, sekä laittautumattomuus ja todella juntti pukeutumistyyli naiseksi. Eihän nämä oikein ole asioita joista voi keskustella toisen kanssa.
Olipas todella "päteviä" syitä... Onneksi olen itse vähän viisaampi tapaus...
Sano että pidät hänestä mutta haluaisit vielä paremman suhteen. Sitten voitte keskustella näistä piirteistä ja miettiä riittääkö rakkaus.
"Joo, sama. Olisin jättänyt mieheni, jos olisi kuorsannut. Yhtä exää sai tuuppia, koska kuorsasi. "
Oikeasti - ettekö ole koskaan kuulleet eri huoneessa nukkumisesta? Me nukumme akan kanssa samassa huoneessa mutta eri sängyissä. Kuorsaamme molemmat eli turha kiusata toista sillä. Jo muutaman metrin ero tekee valtavasti asiaa. Ei kait kukaan JÄRKEVÄ ihminen hylkää hyvää ihmistä VAIN sen takia, että se kuorsaa! Tai hengitys haisee - nää on näitä immeisiä, jotka hylkää kumppanin vain sen takia kun se puristaa hammastahnaa väärästä päästä tuubia! Voi per.... sentääs!
Asiat voi anoa kauniisti tai ilkeästi ja tämä palsta on hyvä esimerkki kummastakin. Sanot että haluat keskustella ja sitten vaan sanot rauhallisesti, että olet tullut siihen tulokseen, että et näe teidän parisuhteella tulevaisuutta. Etkä tietenkään vastaa kysymyksiin rehellisesti vaan pysyt vaan siinä, että et osaa sitoutua juuri nyt ja häneen ja että on itsellekin vaikea määritellä miksi, mutta että haluat lopettaa parisuhteen. Olette seurustelleet vain muutaman kuukauden, ei se ole niin iso asia näin lyhyen seurustelun jälkeen, ei sitä tarvitse se kummemmin perustella, muuten kuin että ”tunteet ovat laimenneet” . Ja tietysti sanot, että olet pahoillasi, että et haluaisi loukata, mutta tiedät että toinen varmasti loukkaantuu ja olet siitä pahoillasi. Sitten vaan poistat kaverilistalta (tietenkin, ei mitään ”ollaan kavereita vaan” tyyppistä ongelmien aiheuttamista). Elät hiljaiseloa muutaman kuukauden ja sitten alat etsiä uutta suhdetta.
Olen otse lopettanut kaksi suhdetta. Toisen lopetin huonosti (tekstiviestillä) ja toisen lopetin hyvin ylläkuvaamallani tavalla. Ja jälkimmäisen suhteen suurin lopetussyy oli se, että mies ei haissut hyvältä. Joku feromonihaju, ei valmaan oltu geneettisesti yhteensopivia. Eli hän ei haissut hieltä tai muuten pahalta, mutta vaan jostain käsittämättömästä syystä pahalta minun nenääni ja mitä pidemmän aikaan oltiin yhdessä, sen voimakkaammin se hajuasia häiritsi. Mitään muuta vikaa miehessä ei ollut.
Vähän outo tilanne. Ensinnäkin kuorsaamisesta olisit voinut heti sanoa "hei et varmasti tiedä mut oon huomannut että kuorsaat aika kovaakin yöllä. onkohan kaikki ok? " voi olla joku uniapnea tjn. Jotkut opettelee nukkumaan eri asennossa tai eri tyynyllä ja sille voi tehdä jotain.
Hengitys on sama juttu. Ottaisin esille, myös huolen kautta. Että onko proppuja tai ruokavalio pielessä. Se on vaikeampi sanoa kuin kuorsaamisesta toki.
Vaatetyyli taas.. no, ainahan voisitte kierrellä kauppoja keskenään. Ja voit ehdottaa eikö tää olisi kiva, ja kehut että tää sopii sun kropalle, näyttäisit tosi hyvältä.
Mut oikeasti mä ihmettelen mikset oo jo puuttunut asioihin alussa. Miksi sä edes aloit seurustelemaan naisen kanssa jossa kaikki vaan haittaa? Se kertoo aika paljon sun persoonasta. Sä oot aika munaton tyyppi, ja omaa etua tavoitteleva. Et ees osaa jättää kunnolla. Ei herran jestas. Halusit vaan seksiä, ihan sama kenen kanssa. Noin ei kohdella ihmisiä jos on hyvä tyyppi. Et ole.
Alentuvaa olla pahoillaan toisen puolesta.