Menetkö kylään/kahville käsiäsi heilutellen etkä ymmärrä viedä mitään tuliaisia?

Vierailija kirjoitti:

Kavereiden kesken tämä perustuu kyllä enemmän vastavuoroisuuteen eli ei viedä mitään, puolin tai toisin. 

Ootko aivan varma että tää oli myös kavereiden näkemys!?

Riippuu, kenen kylään menen. Jos menen äitini luokse kahville ja toisin mukanani jotain, se olisi hirveä loukkaus hänelle. ”Enkö muka laita tarpeeksi pöytään tarjottavaa!”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En heiluttele käsiä mutten mitään viekään. Enkä halua että meille tuodaan mitään. Naurettavaa mukakohteliaisuutta, jolla vain vaikeutetaan kyläilykulttuuria, joka muutenkin nykyään harvinaistuu.

Niin, vaatihan se kahvipaketin vieminen ja vastaanottaminen ponnistuksia.

Niin, ja kuitenkin vietä jotain ihan väärää merkkiä, tavallista vaaleapaahtoista kun pitäisi olla jotain ruotsalaista hiileksi kärvennettyä.

Ennen korona-aikaa vierailin ystävien luona tai he minun luonani lähes joka päivä. Joskus monta ihmistä per päivä. Olisin pitänyt vähintään outona, jos he raahaisivat kämppääni jotain tuliaisia päivittäisillä vierailuillaan. Vähintään yhtä hitaasti he katsoisivat minua.

Ehkä tällä tarkoitetaan semmoisten ihmisten kyläilyjä, joille se muualla kuin omassa kodissa käyminen on iso/harvinainen juttu?

Vien pullon tai kaksi hyvää viiniä ja/tai muutaman laatuoluen päivällispöytään, etenkin jos yövymme; lisäksi kukkia, juustopakkauksen tms. Jos on lapsia, heille jotain. Olen jo sitä ikäluokkaa, että pieniä lapsia ei ole kenelläkään lähipiirissä.

Käyttäjä37018 kirjoitti:

Ei olisi pokkaa mennä kyläilemään ilman mitään viemisiä. Vähintään perheen lapsille haluan viedä jonkin lelun tai karkkia.

Keksipakettikin on ihan hyvä. Siitä saa sitten aikuisetkin napsia.

Niin kuin ei nykylapsilla olisi leluja jo ennestäänkin yli oman tarpeen?

Minulla kävi kaksi kertaa vieras tyhjin käsin, vaikka laitoin hyvät tarjottavat ja tarjosin samalla muutakin pientä apua. On sen jälkeen koittanut kutsua itseään kylään useita kertoja, mutta en ole enää ottanut. Jos osoittaisi jollain tavalla arvostavansa, niin ehkä sitten. Ehkä olen liian tarkka mutta tälläinen junttimaisuus vähän suututtaa. Ei ystävyys toimi siten että toinen vain järjestää jotain mukavaa ja toinen säästää ja menee aina valmiille.

Vien yleensä. Poikkeuksena sellaiset ystävät jotka ei vuosien aikana edes illalliselle ole mitään tuoneet ja vastavuoroisesti tarjolla heillä on vain mustaa kahvia. Näille en nykyisin vie mitään, tasapuolisempaa niin.

Miten on, jos tuliaisiksi tuodaan vaikkapa keksejä, kuuluuko niitä laittaa tarjolle vai ei?

Toki viedään jos mennään yökylään, tai sellaisten luo, joiden luona käydään harvemmin. Eli jos on "virallisempi" vierailu. 

Mutta oikeastiko, jos käy äidillä tai siskolla tai miehen siskolla tai kavereilla. Ei me kyllä puolin jos toisinkaan silloin mitään viedä, sen verran usein käydään (varsinkin ennen korona-aikaa). Ihan hullua olisi jotain kahvi- tai keksipaketteja kiikutella. 

Vierailija kirjoitti:

Miten on, jos tuliaisiksi tuodaan vaikkapa keksejä, kuuluuko niitä laittaa tarjolle vai ei?

Jos on varannut muuta tarjottavaa niin ei tietenkään. Vai meinasitko, että kahvitkin pitää keittää siitä juuri tuodusta Pressa-paketista? Avattu ei käy?

Vierailija kirjoitti:

Ennen korona-aikaa vierailin ystävien luona tai he minun luonani lähes joka päivä. Joskus monta ihmistä per päivä. Olisin pitänyt vähintään outona, jos he raahaisivat kämppääni jotain tuliaisia päivittäisillä vierailuillaan. Vähintään yhtä hitaasti he katsoisivat minua.

Ehkä tällä tarkoitetaan semmoisten ihmisten kyläilyjä, joille se muualla kuin omassa kodissa käyminen on iso/harvinainen juttu?

Ei minustakaan lähes päivittäisiin piipahtamisiin tarvita tuliaisia, mutta muuten kyllä - ihan normaalikohteliaoisuutta on viedä tuliaisia. Eikä se edes ole suomalainen juttu, vaan monissa muissakin maissa kuuluu asiaan.

Jos menen yllätysvierailulle tai lyhyellä varoitusajalla, vien tarjottavat mukanani, tai jos en vie, en edes odota saavani mitään tarjoiluja. Kyläpaikkoihin, joissa käyn harvoin, vien tuliaisia.

En itse odota vierailtani mitään tuliaisia. Aika harvoin meillä ketään käy.

Vierailija kirjoitti:

Minulla kävi kaksi kertaa vieras tyhjin käsin, vaikka laitoin hyvät tarjottavat ja tarjosin samalla muutakin pientä apua. On sen jälkeen koittanut kutsua itseään kylään useita kertoja, mutta en ole enää ottanut. Jos osoittaisi jollain tavalla arvostavansa, niin ehkä sitten. Ehkä olen liian tarkka mutta tälläinen junttimaisuus vähän suututtaa. Ei ystävyys toimi siten että toinen vain järjestää jotain mukavaa ja toinen säästää ja menee aina valmiille.

Minulla oli joskus juuri tällainen kylävieras. Eikä edes vastavierailulle pyytänyt. Kolmannen yksipuolisen kyläilykerran jälkeen panin stopin sille tuttavuudelle.

Riippuu. Perheen luo mentäessä emme vie eikä yleensä kavereillekaan. Kavereille viedään, jos ovat muuttaneet uuteen asuntoon tai muuta juhlan aihetta. Joillekin randomsukulaisille vietäisiin tai muuten vähemmän tutuille.

Ei meillekään lähipiiri tuo tullessaan mitään, olisi outoa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla kävi kaksi kertaa vieras tyhjin käsin, vaikka laitoin hyvät tarjottavat ja tarjosin samalla muutakin pientä apua. On sen jälkeen koittanut kutsua itseään kylään useita kertoja, mutta en ole enää ottanut. Jos osoittaisi jollain tavalla arvostavansa, niin ehkä sitten. Ehkä olen liian tarkka mutta tälläinen junttimaisuus vähän suututtaa. Ei ystävyys toimi siten että toinen vain järjestää jotain mukavaa ja toinen säästää ja menee aina valmiille.

Vastavuoroisuus on avain kaikessa kommunikoinnissa. Etenkin ystävyydessä/tuttavuudessa.

Vierailija kirjoitti:

En _ikinä_. Vien vähintääkin kahvia/teetä, keksejä, suklaata tms. Kotona jo opetettiin tällaiset perus käytöstavat. Tiedän ihmisiä, jotka vievät vain niihin paikkoihin ”tuliaisia” joita arvostavat, muihin mennään vaan syömään ja röhnöttämään.

Tiedän myös ihmistyypin joka vain ottaaa ja ottaa. Koskaan ei mitään tuo. On se sitten menraalilla tasolla tai muutoin. Odottavat kassajonoissa aina että kamut tarjoaa, ko lompakko unohtui autoon jne. Hirveä ihmisroskatyyppii. Ja näitä on, vaikka miten miden kukkaroilla pihit ahneet luonteet. Joilla on vähemmän tarjoavat ja huomioivat muita enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minulla kävi kaksi kertaa vieras tyhjin käsin, vaikka laitoin hyvät tarjottavat ja tarjosin samalla muutakin pientä apua. On sen jälkeen koittanut kutsua itseään kylään useita kertoja, mutta en ole enää ottanut. Jos osoittaisi jollain tavalla arvostavansa, niin ehkä sitten. Ehkä olen liian tarkka mutta tälläinen junttimaisuus vähän suututtaa. Ei ystävyys toimi siten että toinen vain järjestää jotain mukavaa ja toinen säästää ja menee aina valmiille.

Tiedän myös tällaisia hyväksikäyttäjiä. Tein myös stopin kaikelle yhteydenpidolle. Jos on lusikalla annetta, ei voi kauhalla ottaa. Ilmeisesti kotikasvatus pielessä. Narsismia.

En vie mitään, koska varmistan aina kutsun esittäjältä, että haluatko tuomisia. Jos vastaus on ei, niin tottelen enkä tuo mitään. Itseäni ärsyttävät ne, jotka kantavat meille kahvipaketteja, omia leipomuksiaan (minun tarjoiluniko ei kelpaa?), karkkeja (meillä ei syödä niitä) tai krääsää. Jos joku kysyy, voiko tuoda jotain, niin vastaan, että kiitos ei, mutta voit tulla 2 tuntia aikaisemmin siivoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En _ikinä_. Vien vähintääkin kahvia/teetä, keksejä, suklaata tms. Kotona jo opetettiin tällaiset perus käytöstavat. Tiedän ihmisiä, jotka vievät vain niihin paikkoihin ”tuliaisia” joita arvostavat, muihin mennään vaan syömään ja röhnöttämään.

Tiedän myös ihmistyypin joka vain ottaaa ja ottaa. Koskaan ei mitään tuo. On se sitten menraalilla tasolla tai muutoin. Odottavat kassajonoissa aina että kamut tarjoaa, ko lompakko unohtui autoon jne. Hirveä ihmisroskatyyppii. Ja näitä on, vaikka miten miden kukkaroilla pihit ahneet luonteet. Joilla on vähemmän tarjoavat ja huomioivat muita enemmän.

Jep. *Väristys*