Tulisipa taas etäkoulu - en jaksa talvea ja koulun vaatimuksia.
Myönnän heti aluksi, etten ole talvi-ihminen ja työkiireet kuormittavat tällä hetkellä paljon, mutta siis: talvi ja kahden alakoululaisen kouluarki: herätä lapset ennen seitsemää ja huolehdi kahdeksaksi kouluun analysoiden ensin, tarvitaanko kevyttopat, topat, kumisaappaat vai kuomat. Toisella jo kadonneet koulussa talvihousut ja toisella hanska. Hanki kiireessä uudet, koulussa ei auteta etsimään.
Piilokettuilevat wilmaviestit painostavavat hankkimaan sukset, kohta hiihdetään ja olisipa kiva jos kaikki koululaiset voisivat "nauttia" tästä. No meidän perhe ei vapaa-ajalla hiihdä, eikä nyt oikein olisi aikaa koluta toria tai rahaa ostaa uutena. Ja luistinten solmiminen, enää ei sitten auteta, vaan nyt pitää osata itse. Harjoitellaan kyllä, mutta motorisesti heikolla lapsella ei vaan meinaa onnistua. Itkua ja stressiä iltoihin, ja hampaat irvessä harjoitellaan.
Haaveilen etäkoulusta, jossa voitaisiin tehdä etätöitä ja - koulua omassa rytmissämme. Herätä vähän myöhempään. Viettää sisäpäivä jos huvittaa. Käydä luistelemassa omassa tahdissa illalla ja harjoitella sitä hiton sitomista ihan rauhassa. Olla hiihtämättä. Tavarat hukkuisivat korkeintaan omaan eteiseen. Koululaiset ulkoilisivat läheisessä pulkkamäessä omassa tahdissaan.
Miksi tää nyt tuntuu niin takkuiselta. Kohtalotovereita?
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt ihan varmasti kaikkien tokaluokkalaiset osaa kiristää ja solmia luistimet yksin? En usko. Kyllä opettajat ihan oikeasti vielä noin pieniä auttavat.
Suurin osa kyllä osaa. Eikä varmasti vähiten siksi, että vanhemmat ovat nähneet vaivaa ja opettaneet. Niitä, joita ei ole kotona opetettu toki autetaan.
t. tokaluokalla apuopena toiminut
No ei kyllä osaa. :) Luistelua tai jääkiekkoa harrastavat yleensä osaavat, mutta muiden luistimia saa kyllä opettaja käydä kiristelemässä vielä tokaluokalla.
t. alakoulun ope
Ja miksiköhän ne harrastajat osaavat? Ettei vaan olisi siksi, että ovat harjoitelleet myös kouluajan ulkopuolella? Liian laiskat vanhemmat siis pääosin syynä osaamattomuuteen.
Nyt jotain perspektiiviä tähän. Kitaransoittoa harrastavat osaavat soittaa kitaraa, paljon kirjoja lukevat osaavat kirjoittaa paremmin, taidekoulussa käyvät osaavat yleensä piirtää paremmin kuin muut jne. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea älyttömän hyvin vaan jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa ja asiat, joita osaavat paremmin kuin muut. Kaikkien ei tarvitse osata pienenä kiristää luistimia täydellisesti, varsinkin jos luistelemassa kyä muutenkin harvoin. Ihmiset ovat erilaisia ja pitävät eri asioista, katsos.
Nimenomaan perspektiiviä. Älytöntä edes yrittää verrata luistinnauhojen kiristämistä kitaransoittoon tms. Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Alexi Laihoksi ei tulla pelkällä treenillä. Mutta luistinten narut oppii kiristämään jokainen terve ihminen, kun riittävästi harjoittelee. Se ei ole taitolaji eikä vaadi lahjakkuutta. Eikä myöskään täydellisyyttä. Riittävän kireä on riittävä taso.
Perspektiiviä itsellesi. Tuo, että soittaminen vaatisi erityistä lahjakkuutta on myytti. Kyllä jokainen oppii soittamaan auttavasti kitaraa, jos on vain innostunut. Lahjakkuus on toissijaista motivaatioon nähden.
Alexi Laihoksi ei tietenkään tule jokainen kitaransoittelija, aivan kuten jokaisesta luistimenkiristäjästä ei tule Laura Lepistöä.
-eri.
Miksi hoet perspektiiviä minulle, kun sanoin tasan saman minkä sinäkin, mutta vain eri sanoin?
Siksi, että väitit että kitaran soittaminen vaatisi jotenkin erityistä lahjakkuutta. Ei vaadi sen enempää kuin luistimien kiristäminenkään, jos ei ammattilaiseksi aio.
En edes väittänyt. Tarkkuutta lukemiseen! Erityishuomio tummennettuun sanaan.
"Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni."
No nyt päästiin itse asiaan. Nykypäivän musiikkipedagogit nimenomaan ovat sitä mieltä, että soittotaito ei ole pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat tärkeämpiä menestyksen ennustajia kuin lahjakkuus. Siksi musiikkiopistot ovat luopumassa pääsykokeista.
Tämähän ei ole mielipidekysymys. On ihan tieteellisesti todistettu fakta, että toiset ovat luonnostaan lahjakkaita musiikissa. He osaavat soittaa, vaikka eivät harjoittelisi käytännössä lainkaan. Sitten on se toinen ääripää eli musiikillisesti täysin lahjattomat. Vaikka harjoittelisi 24/7, ei opi kunnolla soittamaan, kun ei yksinkertaisesti kuule, meneekö kappale nuotilleen vai ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, joten tiedän mistä puhut. Olen todella hämmästynyt, jos musiikkipedagogit vakavissaan väittävät, etteivät ole ikinä tavanneet kaltaisiani totaalisen lahjattomia musiikkioppilaita.
Miten kukaan voi ”osata soittaa vaikka ei harjoittelisi käytännössä ollenkaan”? Laulun kohdalla vielä pystyn sen tiettyyn pisteeseen ymmärtämään. Mutta minkään soittimen kohdalla en. Jos ei ole soittanut, ei voi tietää miten soitin toimii.
Ottamalla soittimen käteen ja aloittamalla soittamisen. Olen omin silmin nähnyt, miten lapsi otti ukulelen käteen ja hetken kuluttua soitti sillä hänelle laulettuja lastenlauluja. Ei ollut harjoitellut ennakkoon. Tuota kutsutaan korvakuulolta soittamiseksi. Sillä tavoin moni viulisti aloittaa harrastuksensa. Viulun osalta siitä käytetään nimitystä Suzuki-metodi. Osa ei tarvitse kovin montaa kuuntelukertaa, kun jo osaa toistaa kuulemansa soittimella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tuon talvituskan allekirjoitan 110%.
Vihaan muutenkin sitä vaatteiden määrää ja tumpeltamista, hävinneitä hanskoja... Mutta sitten vielä tämä hiihdetään ja luistellaan 2x talvessa ja kaikilla pitäisi olla ne välineet jaadajaada. Sitten se itkevä lapsi raahaa niitä painavia välineitä mukana, ja vihaa koko koulua tämän talviurheilun nautinnon vuoksi.Tämä! Luistelusta meidän lapset pitävät ja käymme talvella monta kertaa viikossa luistelemassa perheen kesken. Mutta se välineiden raahaaminen koulupäivän ajan ja koulumatkat on kyllä aivan pakkopullaa näillekin. Hiihdosta en viitsi edes aloittaa, niin turha laji, etenkin täällä etelässä, missä lumisia talvia on ehkä joka kolmas. Ei taida monikaan lapsi siitä nauttia.
Lappu kouluun, että lapsella ei ole eikä tule suksia ja luistimia. Tai vaihtoehtoisesti lapset kasvattavat selkärankaa ja opettelevat sietämään asioita, jotka eivät ole kivoja. Suosittelen jälkimmäistä. Siitä on hyötyä aikuisena.
Mitä hyötyä siitä on? Jouduin lapsena tekemään kaikenlaisia ikäviä asioita enkä vieläkään keksi mitä hyötyä siitä on ollut
T. aikuinen
No kyllä sen vielä huomaat, kun tarpeeksi kauan elät. Toki osa jää pysyvästi lapsen tasolle eikä opi koskaan ymmärtämään. Kenties sinä olet sellainen.
Miks musta tuntuu, että se olet kyllä sinä jäänyt sinne jonnekin koulukiusaajatasolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt ihan varmasti kaikkien tokaluokkalaiset osaa kiristää ja solmia luistimet yksin? En usko. Kyllä opettajat ihan oikeasti vielä noin pieniä auttavat.
Suurin osa kyllä osaa. Eikä varmasti vähiten siksi, että vanhemmat ovat nähneet vaivaa ja opettaneet. Niitä, joita ei ole kotona opetettu toki autetaan.
t. tokaluokalla apuopena toiminut
No ei kyllä osaa. :) Luistelua tai jääkiekkoa harrastavat yleensä osaavat, mutta muiden luistimia saa kyllä opettaja käydä kiristelemässä vielä tokaluokalla.
t. alakoulun ope
Ja miksiköhän ne harrastajat osaavat? Ettei vaan olisi siksi, että ovat harjoitelleet myös kouluajan ulkopuolella? Liian laiskat vanhemmat siis pääosin syynä osaamattomuuteen.
Nyt jotain perspektiiviä tähän. Kitaransoittoa harrastavat osaavat soittaa kitaraa, paljon kirjoja lukevat osaavat kirjoittaa paremmin, taidekoulussa käyvät osaavat yleensä piirtää paremmin kuin muut jne. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea älyttömän hyvin vaan jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa ja asiat, joita osaavat paremmin kuin muut. Kaikkien ei tarvitse osata pienenä kiristää luistimia täydellisesti, varsinkin jos luistelemassa kyä muutenkin harvoin. Ihmiset ovat erilaisia ja pitävät eri asioista, katsos.
Nimenomaan perspektiiviä. Älytöntä edes yrittää verrata luistinnauhojen kiristämistä kitaransoittoon tms. Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Alexi Laihoksi ei tulla pelkällä treenillä. Mutta luistinten narut oppii kiristämään jokainen terve ihminen, kun riittävästi harjoittelee. Se ei ole taitolaji eikä vaadi lahjakkuutta. Eikä myöskään täydellisyyttä. Riittävän kireä on riittävä taso.
Perspektiiviä itsellesi. Tuo, että soittaminen vaatisi erityistä lahjakkuutta on myytti. Kyllä jokainen oppii soittamaan auttavasti kitaraa, jos on vain innostunut. Lahjakkuus on toissijaista motivaatioon nähden.
Alexi Laihoksi ei tietenkään tule jokainen kitaransoittelija, aivan kuten jokaisesta luistimenkiristäjästä ei tule Laura Lepistöä.
-eri.
Miksi hoet perspektiiviä minulle, kun sanoin tasan saman minkä sinäkin, mutta vain eri sanoin?
Siksi, että väitit että kitaran soittaminen vaatisi jotenkin erityistä lahjakkuutta. Ei vaadi sen enempää kuin luistimien kiristäminenkään, jos ei ammattilaiseksi aio.
En edes väittänyt. Tarkkuutta lukemiseen! Erityishuomio tummennettuun sanaan.
"Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni."
No nyt päästiin itse asiaan. Nykypäivän musiikkipedagogit nimenomaan ovat sitä mieltä, että soittotaito ei ole pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat tärkeämpiä menestyksen ennustajia kuin lahjakkuus. Siksi musiikkiopistot ovat luopumassa pääsykokeista.
Tämähän ei ole mielipidekysymys. On ihan tieteellisesti todistettu fakta, että toiset ovat luonnostaan lahjakkaita musiikissa. He osaavat soittaa, vaikka eivät harjoittelisi käytännössä lainkaan. Sitten on se toinen ääripää eli musiikillisesti täysin lahjattomat. Vaikka harjoittelisi 24/7, ei opi kunnolla soittamaan, kun ei yksinkertaisesti kuule, meneekö kappale nuotilleen vai ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, joten tiedän mistä puhut. Olen todella hämmästynyt, jos musiikkipedagogit vakavissaan väittävät, etteivät ole ikinä tavanneet kaltaisiani totaalisen lahjattomia musiikkioppilaita.
Miten kukaan voi ”osata soittaa vaikka ei harjoittelisi käytännössä ollenkaan”? Laulun kohdalla vielä pystyn sen tiettyyn pisteeseen ymmärtämään. Mutta minkään soittimen kohdalla en. Jos ei ole soittanut, ei voi tietää miten soitin toimii.
Eipä se pianon toimintamekanismi nyt kovin mahdoton ole omaksua. Minun 1-vuotiaanikin tajuaa, että koskettimia painamalla tulee ääni. Siihen kun lisätään muutama vuosi ikää ja musiikillinen lahjakkuus, on soittotaito valmis käytännössä harjoittelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa ajattelin, nyt sopisi lyhyt etäkoulu meille hyvin. Jännityksellä katselen säätiedotuksia. Lasten pitäisi pyöräillä kouluun 4,5 ja 18 km. Hankalaa, jos lunta aamulla tiellä 30 cm tai pakkasta yli 20 astetta. Kauheasti ei tuota yläkoululaista kiinnosta suksien tai luistinten +kypärän raahaaminen pyörällä. Lukiolaisella ei onneksi ole liikuntaa.
Pyöräillä 18 km talvipakkasella? Hullun hommaa!
Eikö muut muka harrasta talvipyöräilyä? Täällä se on ihan suosittua.
Harrastaa toki. Mutta ei se ole harrastus, jos pakolla pitää parinkympin pakkasessa pyöräillä kouluun sukset kainalossa. Sanoisin lapsen kiusaamiseksi, jos tuollaiseen pakotetaan. Ja ne sukset eivät nyt ole se ongelman ydin, joten vika ei ole koulussa.
Jos pakkasta on 20 astetta, ei hiihtoa ole. Ja se matka oli 4,5 km. Voi toki kävelläkin suksien kanssa. Ei täällä suksia saa jättää mihinkään koulun pihaan yöksi.
Mutta juuri tästä syystä se etäkoulu olisi kiva.
"Lasten pitäisi pyöräillä kouluun 4,5 ja 18 km. Hankalaa, jos lunta aamulla tiellä 30 cm tai pakkasta yli 20 astetta."
Kieltämättä voisi olla vähän "hankalaa".
Tähän etäkouluasiaan: Kyllä leviämisalueille. Turku tekee oikein. Uusi Britannian koronamutaatio leviää jo Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt ihan varmasti kaikkien tokaluokkalaiset osaa kiristää ja solmia luistimet yksin? En usko. Kyllä opettajat ihan oikeasti vielä noin pieniä auttavat.
Suurin osa kyllä osaa. Eikä varmasti vähiten siksi, että vanhemmat ovat nähneet vaivaa ja opettaneet. Niitä, joita ei ole kotona opetettu toki autetaan.
t. tokaluokalla apuopena toiminut
No ei kyllä osaa. :) Luistelua tai jääkiekkoa harrastavat yleensä osaavat, mutta muiden luistimia saa kyllä opettaja käydä kiristelemässä vielä tokaluokalla.
t. alakoulun ope
Ja miksiköhän ne harrastajat osaavat? Ettei vaan olisi siksi, että ovat harjoitelleet myös kouluajan ulkopuolella? Liian laiskat vanhemmat siis pääosin syynä osaamattomuuteen.
Nyt jotain perspektiiviä tähän. Kitaransoittoa harrastavat osaavat soittaa kitaraa, paljon kirjoja lukevat osaavat kirjoittaa paremmin, taidekoulussa käyvät osaavat yleensä piirtää paremmin kuin muut jne. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea älyttömän hyvin vaan jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa ja asiat, joita osaavat paremmin kuin muut. Kaikkien ei tarvitse osata pienenä kiristää luistimia täydellisesti, varsinkin jos luistelemassa kyä muutenkin harvoin. Ihmiset ovat erilaisia ja pitävät eri asioista, katsos.
Nimenomaan perspektiiviä. Älytöntä edes yrittää verrata luistinnauhojen kiristämistä kitaransoittoon tms. Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Alexi Laihoksi ei tulla pelkällä treenillä. Mutta luistinten narut oppii kiristämään jokainen terve ihminen, kun riittävästi harjoittelee. Se ei ole taitolaji eikä vaadi lahjakkuutta. Eikä myöskään täydellisyyttä. Riittävän kireä on riittävä taso.
Perspektiiviä itsellesi. Tuo, että soittaminen vaatisi erityistä lahjakkuutta on myytti. Kyllä jokainen oppii soittamaan auttavasti kitaraa, jos on vain innostunut. Lahjakkuus on toissijaista motivaatioon nähden.
Alexi Laihoksi ei tietenkään tule jokainen kitaransoittelija, aivan kuten jokaisesta luistimenkiristäjästä ei tule Laura Lepistöä.
-eri.
Miksi hoet perspektiiviä minulle, kun sanoin tasan saman minkä sinäkin, mutta vain eri sanoin?
Siksi, että väitit että kitaran soittaminen vaatisi jotenkin erityistä lahjakkuutta. Ei vaadi sen enempää kuin luistimien kiristäminenkään, jos ei ammattilaiseksi aio.
En edes väittänyt. Tarkkuutta lukemiseen! Erityishuomio tummennettuun sanaan.
"Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni."
No nyt päästiin itse asiaan. Nykypäivän musiikkipedagogit nimenomaan ovat sitä mieltä, että soittotaito ei ole pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat tärkeämpiä menestyksen ennustajia kuin lahjakkuus. Siksi musiikkiopistot ovat luopumassa pääsykokeista.
Tämähän ei ole mielipidekysymys. On ihan tieteellisesti todistettu fakta, että toiset ovat luonnostaan lahjakkaita musiikissa. He osaavat soittaa, vaikka eivät harjoittelisi käytännössä lainkaan. Sitten on se toinen ääripää eli musiikillisesti täysin lahjattomat. Vaikka harjoittelisi 24/7, ei opi kunnolla soittamaan, kun ei yksinkertaisesti kuule, meneekö kappale nuotilleen vai ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, joten tiedän mistä puhut. Olen todella hämmästynyt, jos musiikkipedagogit vakavissaan väittävät, etteivät ole ikinä tavanneet kaltaisiani totaalisen lahjattomia musiikkioppilaita.
Miten kukaan voi ”osata soittaa vaikka ei harjoittelisi käytännössä ollenkaan”? Laulun kohdalla vielä pystyn sen tiettyyn pisteeseen ymmärtämään. Mutta minkään soittimen kohdalla en. Jos ei ole soittanut, ei voi tietää miten soitin toimii.
Ottamalla soittimen käteen ja aloittamalla soittamisen. Olen omin silmin nähnyt, miten lapsi otti ukulelen käteen ja hetken kuluttua soitti sillä hänelle laulettuja lastenlauluja. Ei ollut harjoitellut ennakkoon. Tuota kutsutaan korvakuulolta soittamiseksi. Sillä tavoin moni viulisti aloittaa harrastuksensa. Viulun osalta siitä käytetään nimitystä Suzuki-metodi. Osa ei tarvitse kovin montaa kuuntelukertaa, kun jo osaa toistaa kuulemansa soittimella.
Jokainen Suzuki-viulistin vanhempi voi nauraa makeasti tuolle ajatukselle, että lapsi ”ottaa viulun käteen ja alkaa soittaa korvakuulolta”, kun vain sattuu olemaan niin lahjakas.
Ihan ensiksi kukaan ei opi viulun soittoasentoa, ellei sitä hänelle lukemattomin toistoin opeteta. Suzukissa tämä on vanhemman tehtävä.
Suzuki-pedagogiikka ylipäätään on mielenkiintoinen esimerkki ”lahjakkaista lapsista, jotka tuosta vain ottavat viulun”, sillä hänen metodinsa perusfilosofia oli, että jokainen lapsi voi oppia soittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt ihan varmasti kaikkien tokaluokkalaiset osaa kiristää ja solmia luistimet yksin? En usko. Kyllä opettajat ihan oikeasti vielä noin pieniä auttavat.
Suurin osa kyllä osaa. Eikä varmasti vähiten siksi, että vanhemmat ovat nähneet vaivaa ja opettaneet. Niitä, joita ei ole kotona opetettu toki autetaan.
t. tokaluokalla apuopena toiminut
No ei kyllä osaa. :) Luistelua tai jääkiekkoa harrastavat yleensä osaavat, mutta muiden luistimia saa kyllä opettaja käydä kiristelemässä vielä tokaluokalla.
t. alakoulun ope
Ja miksiköhän ne harrastajat osaavat? Ettei vaan olisi siksi, että ovat harjoitelleet myös kouluajan ulkopuolella? Liian laiskat vanhemmat siis pääosin syynä osaamattomuuteen.
Nyt jotain perspektiiviä tähän. Kitaransoittoa harrastavat osaavat soittaa kitaraa, paljon kirjoja lukevat osaavat kirjoittaa paremmin, taidekoulussa käyvät osaavat yleensä piirtää paremmin kuin muut jne. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea älyttömän hyvin vaan jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa ja asiat, joita osaavat paremmin kuin muut. Kaikkien ei tarvitse osata pienenä kiristää luistimia täydellisesti, varsinkin jos luistelemassa kyä muutenkin harvoin. Ihmiset ovat erilaisia ja pitävät eri asioista, katsos.
Nimenomaan perspektiiviä. Älytöntä edes yrittää verrata luistinnauhojen kiristämistä kitaransoittoon tms. Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Alexi Laihoksi ei tulla pelkällä treenillä. Mutta luistinten narut oppii kiristämään jokainen terve ihminen, kun riittävästi harjoittelee. Se ei ole taitolaji eikä vaadi lahjakkuutta. Eikä myöskään täydellisyyttä. Riittävän kireä on riittävä taso.
Perspektiiviä itsellesi. Tuo, että soittaminen vaatisi erityistä lahjakkuutta on myytti. Kyllä jokainen oppii soittamaan auttavasti kitaraa, jos on vain innostunut. Lahjakkuus on toissijaista motivaatioon nähden.
Alexi Laihoksi ei tietenkään tule jokainen kitaransoittelija, aivan kuten jokaisesta luistimenkiristäjästä ei tule Laura Lepistöä.
-eri.
Miksi hoet perspektiiviä minulle, kun sanoin tasan saman minkä sinäkin, mutta vain eri sanoin?
Siksi, että väitit että kitaran soittaminen vaatisi jotenkin erityistä lahjakkuutta. Ei vaadi sen enempää kuin luistimien kiristäminenkään, jos ei ammattilaiseksi aio.
En edes väittänyt. Tarkkuutta lukemiseen! Erityishuomio tummennettuun sanaan.
"Soittotaito ja muut esimerkkisi ovat pitkälti lahjakkuudesta kiinni."
No nyt päästiin itse asiaan. Nykypäivän musiikkipedagogit nimenomaan ovat sitä mieltä, että soittotaito ei ole pitkälti lahjakkuudesta kiinni. Motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat tärkeämpiä menestyksen ennustajia kuin lahjakkuus. Siksi musiikkiopistot ovat luopumassa pääsykokeista.
Tämähän ei ole mielipidekysymys. On ihan tieteellisesti todistettu fakta, että toiset ovat luonnostaan lahjakkaita musiikissa. He osaavat soittaa, vaikka eivät harjoittelisi käytännössä lainkaan. Sitten on se toinen ääripää eli musiikillisesti täysin lahjattomat. Vaikka harjoittelisi 24/7, ei opi kunnolla soittamaan, kun ei yksinkertaisesti kuule, meneekö kappale nuotilleen vai ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, joten tiedän mistä puhut. Olen todella hämmästynyt, jos musiikkipedagogit vakavissaan väittävät, etteivät ole ikinä tavanneet kaltaisiani totaalisen lahjattomia musiikkioppilaita.
Miten kukaan voi ”osata soittaa vaikka ei harjoittelisi käytännössä ollenkaan”? Laulun kohdalla vielä pystyn sen tiettyyn pisteeseen ymmärtämään. Mutta minkään soittimen kohdalla en. Jos ei ole soittanut, ei voi tietää miten soitin toimii.
Eipä se pianon toimintamekanismi nyt kovin mahdoton ole omaksua. Minun 1-vuotiaanikin tajuaa, että koskettimia painamalla tulee ääni. Siihen kun lisätään muutama vuosi ikää ja musiikillinen lahjakkuus, on soittotaito valmis käytännössä harjoittelematta.
Kahden etusormen soittotaito joo.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Etäkoulua toivon. Lapsi masentunut eikä jaksa aina mennä kouluun, keväällä jaksoi käydä etäkoulua kun sai tehdä enemmän omaan tahtiin. Ja jäi ne liikunnat pois, minä allekirjoitin harjoitukset, oli tehnyt tai ei. Läksyjä oli vähemmän, avustajan palveluja sai enemmän. Sai nukkua aamulla pidempään, syödä kotiruokaa silloin kun oli nälkä eikä silloin kun koulu määrää eli aamulla klo 10:15.
Just näin! Hyvät kommentit/perustelut!
Herrat Ilopoika
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Rusetti kaulaan ja henkselit kii.
Hö, enkelit pliis, suojelkaa matkaanii.
Varjelkaa mun nahkaanii
Viis hörppyy pullostaa, ettei taju kunnolla.
Niin illat menee helpommiin, täl heikol omaltunnolla.
Vaik muisti pätkii, ja vaimoki lähti.
Mikään ei saa mua lopettaan, oon viihdealan tähti
En tiedä mistä herään, mut jollain pitää elääkkin
Kiitos sulle, ja sulle laitan laskun tuleen perään.
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Teen susta ilosen. Oon poika ilojen.
Lupaan olla ilonen, ja lupaustani riko en.
Hö, mua viihdyttää, nähdä et sä viihdyt tääl.
Mä tykkään, et tykkäät.
Mut toivon ettet ala kiintymään.
Pimpom, pimpeli pom.
Oon siellä, mis massit on.
Vaik vähän hävettää, en ainakaan oo massiton.
Mä vihaan rahaa, mutten sitä mitä rahl saa.
Kun viihdesielu varastaa, niin pitää rahastaa.
Housut jalasta, vaikken sua rakasta.
Kyl sä tiedät, et mä rakastan vaan rahasta.
Teen susta ilosen, jos annat pari satasta.
Mä olen ilopoika.
Mä olen ilopoika.
Vaik tuntuu pahalta, vieraita halata.
En mä osais enää menneisyyteen palata.
Äiti huolissaan, se haluu vaan mun parasta.
Mut mä olen iso poika.
Mä olen ilopoika.
Opeta lapsesi pitämään huoli omista tavaroistaan. Hanskat ja pipo aina hihaan niin ei voi hävitä. Noin toimittiin kun olin itse lapsi, nyt koulussa töissä ja joka päivä pitäisi etsiä kadonneita hanskoja kuin koulu olisi joku päiväkoti.
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapsesi pitämään huoli omista tavaroistaan. Hanskat ja pipo aina hihaan niin ei voi hävitä. Noin toimittiin kun olin itse lapsi, nyt koulussa töissä ja joka päivä pitäisi etsiä kadonneita hanskoja kuin koulu olisi joku päiväkoti.
Mä ihmettelen, ettei koulussa katoa vielä enempää tavaroita ja vaatteita. Valvojat hoputtavat pukevia lapsia ulos, opettajat riisuvia lapsia luokkaan, 5.luokkalaisilla ei ole nimettyjä naulakoita vaan kaikkien mustat ulkohousut ja hanskat siellä sekaisin. Kaikki eivät myöskään asu koulun vieressä tai tee lyhyttä työpäivää, että ehtisi löytötavaralaatikoita penkomaan. Tottakai lapsen pitää huolehtia itsekin, mutta ei koulu tilannetta kovin helpoksi tee.
Mun lasta kiusataan koulussa, ja harmittaa myös etukäteen (talvi)liikuntatunnit, jotka ovat oikein kiusaamisen erityisareena lapselle, joka ei harrasta liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Osaapa ap tehdä tyhjästä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaapa ap tehdä tyhjästä ongelmia.
Sulla ei taida olla mitään käsitystä miten raskasta perhearki on. Nämä ei kuulosta tyhjästä temmatuilta ongelmilta.
Joo, olisi saanut jo tulla. Kiitos koulujen alkamisen lähiopetuksessa, on meillä nyt sitten korona. Ja yhteiskuntahan se meikäläisenkin palkan maksaa sairasloman ajalta. Ja ensin karanteenin.
Että halvaksi tulee joo.
Ja ennen kuin joku sanoo, että olisi kannattanut ottaa rokote, niin sairastuneelle koululaiselle ehdittiin ikänsä puolesta ottaa vasta eka ja itse ehdin saada kolme. Auttoi ehkä sen verran, että lievänä on tauti.
Suksia ja luistimia ei ole pakko hommata. Eikä se saa vaikuttaa liikunnan numeroon. Valtakunnallinen ops ei nimeä enää lajeja, eli hiihdon voi jättää pois.
Omalleni en enää yläkouluun osta, ei hiihdä eikä luistele koulun ulkopuolella.
Otetaan toinen esimerkki kysymysmuodossa: Jos soittotaito on vain harjoittelusta kiinni, miksi kaikki eivät ole Paganinin tasoisia viulisteja? Tai Sidney Crosbyn tasoisia jääkiekkoilijoita?