Lue keskustelun säännöt.
Siirtyisittekö äitipuolena omasta sängystänne joka toinen vl nukkumaan toisaalle että isä saa nukkua yön poikansa kanssa.
08.01.2021 |
Koitan ajatella lapsen parasta mutta nukun tosi huonosti ja ärsyynnyn koska joudun siirtymään.
Täällä kiukuttelen vaikka ärsyttääkin. En kotona.
Mite te ajattelette, olenko lapsellinen?
Kommentit (341)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen haju ärsyttää sinua? Melkoisen surullista luettavaa. Lapsiparka.
Ymmärrän Ap! En minäkään tykkää kun mieheni 10v lapsi hyppii meidän sängyllä. Onneks ei tule sinne nukkumaan. Lapsi käy oikeasti liian harvoin suihkussa. Äidin luona varsinkin. Ja ihan totta, haju on yksi syy. Niin oudolta kun se varmasti kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen itsekin nukkunut pienen poikapuolen kanssa samassa sängyssä kun isänsä oli työreissulla. Halusi nukkua iskän paikalla, mulle asia oli täysin ok. Omia lapsia ei tuolloin ollut mutta nekin ovat pikkuisina välillä nukkuneet samassa sängyssä. Ja nyt aikamiehinä nukkuvat omissaan, älkää huolestuko
T.lähi-äitipuoli
En siirtyisi. Isä saisi siirtyä lapsen huoneeseen; sinne järjestäisimme isomman sängyn.
Kyllähän väsyneenä kesken unesta heränneenä ärsyttää, jos lapsi valvottaa. Myös silloin, kun se lapsi on oma. Silti sitä tietää, että vieressä nukkuminen on se, mitä lapsi silloin tarvitsee. Ihan oikeutettuja tunteita siis, mutta hyvä, kun et ilmaise ärtymystäsi ja annat lapsen jatkaa isän vieressä nukkumista.
Kannattaisikohan teidän hankkia vierassänky, jossa voisit nukkua koko yön silloin, kun lapsi on teillä? Ei tarvitsisi herätä kesken yön.
Ihan järkyttäviä nuo uusperheet. Tietenkään lapsi ei halua nukkua vieraan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttäviä nuo uusperheet. Tietenkään lapsi ei halua nukkua vieraan kanssa.
Mikä kommentti tämä on ja mihin liittyy? Kenen lapsi ei halua nukkua vieraan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
1920 keksittiin tuosta vaan? Tuliko tämä kamaluus espanjantaudin vai jazzin mukana?
Kyllä ne joilla on ollut tilaa ja varaa on pikemminkin ennen viime vuosisataa pyrkinyt pitämään sen palleronsa sängystään kaukana. Olihan imettäjiä, lastenhoitajia sun muitakin ihan eri malliin kuin nykyään. Puolisotkin nukkuivat eri sängyissä, joten sänky, tatami tai riippumatto oli nimenomaan se ainoa yksityinen paikka. Toki jossain savupirtissä ja hellahuoneessa on nukuttu kaikki samassa läjässä, mutta olosuhteiden pakosta.
En siis arvostele ja saa nukkua miten haluaa, mutta mikään viime aikojen villitys tämä ei ole. Ja kyllä se apinanpoikanenkin jossain vaiheessa hakeutuu muualle nukkumaan, simpanssi suunnilleen 3-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
Kuinka kauan tämä emoapinan kanssa nukkuminen kestää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
1920 keksittiin tuosta vaan? Tuliko tämä kamaluus espanjantaudin vai jazzin mukana?
Kyllä ne joilla on ollut tilaa ja varaa on pikemminkin ennen viime vuosisataa pyrkinyt pitämään sen palleronsa sängystään kaukana. Olihan imettäjiä, lastenhoitajia sun muitakin ihan eri malliin kuin nykyään. Puolisotkin nukkuivat eri sängyissä, joten sänky, tatami tai riippumatto oli nimenomaan se ainoa yksityinen paikka. Toki jossain savupirtissä ja hellahuoneessa on nukuttu kaikki samassa läjässä, mutta olosuhteiden pakosta.
En siis arvostele ja saa nukkua miten haluaa, mutta mikään viime aikojen villitys tämä ei ole. Ja kyllä se apinanpoikanenkin jossain vaiheessa hakeutuu muualle nukkumaan, simpanssi suunnilleen 3-vuotiaana.
Suurin osa suomalaisista asui sata vuotta sitten pienessa torpassa tai pienessa kerrostaloasunnossa, jos kaupunki. Lapsia oli paljon ja tilat pienet. Monta nukkui samassa huoneessa, joten kaikilla turvallinen olo. Toi sun kuvaus oli jostain herraskartanosta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siirtyisi. Sen sijaan lapselle pitäisi olla oma huone, jossa isäkin voi nukkua silloin, kun lapsi on ko kodissaan.
Ja ylipäätään se että lasten kanssa saa jatkuvasti valvoa on ihan saatanasta.
t. äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
Kuinka kauan tämä emoapinan kanssa nukkuminen kestää?
Alle kouluikäiseltä ihan normaalia. Me siirrettiin lapset yhdessä nukkumaan samaan huoneeseen. Silloin saivat toisistaan läheisyyttä ja vanhemmatkin sai nukkua.
Mökillä he nukkui samassa parisängyssä siihen asti, kun kuopus aloitti yläkoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi voi nukkua vieressä, mutta kyllä mä panen jos mua panettaa.
Senkin asian voi hoitaa hiljaisesti, eikä valtavaa meteliä pitäen : )
Vieras haju sängyssä myös ärsyttää. Ap[/quote]
Naisen tuoksu. konkreettisesti toinen nainen eli sun miehen aiempi rakkaus ja sen rakkauden hedelmä sun aviovuoteessa.
Nämä uusperhejutut on järkyttäviä. Varmasti todellakin tuoksuihin ja aivan fysiologisiin reaktioihin, biologiaan ja viettien alitajuisesti maailmaan liittyviä asioita läsnä koko ajan. Ja sieltä kumpuaa arjen vaikeudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai siirtyisin. Säälisin yksinäistä avioerolasta joka vain harvoin tapaa isäänsä. Lapsen kuuluu saada olla ja asua biologisen isän ja äidin kanssa yhdessä omassa kodissa. Paljon on elämässä mennyt pieleen kun näin ei ole. Tekisin kaikkeni helpottaakseni lapsen turvattomuutta ja ahdistusta. Nuorisopsykiatrisella ensimmäinen kysymys nuorelta koskee isän ja äidin avioeroa jota lapsi ei unohda vaan pakkosopeutuu. Eihän se ero vielä mitään vaan ne uudet ihmiset joilla ei ole eikä voikaan olla samaa rakkautta lasta kohtaan kuin biologisella isällä tai äidillä.
En todellakaan. Onhan näitä nåhty että lapsi määräilee. Ihan vallankäyttöä tuo on ja täysin vääränlaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
1920 keksittiin tuosta vaan? Tuliko tämä kamaluus espanjantaudin vai jazzin mukana?
Kyllä ne joilla on ollut tilaa ja varaa on pikemminkin ennen viime vuosisataa pyrkinyt pitämään sen palleronsa sängystään kaukana. Olihan imettäjiä, lastenhoitajia sun muitakin ihan eri malliin kuin nykyään. Puolisotkin nukkuivat eri sängyissä, joten sänky, tatami tai riippumatto oli nimenomaan se ainoa yksityinen paikka. Toki jossain savupirtissä ja hellahuoneessa on nukuttu kaikki samassa läjässä, mutta olosuhteiden pakosta.
En siis arvostele ja saa nukkua miten haluaa, mutta mikään viime aikojen villitys tämä ei ole. Ja kyllä se apinanpoikanenkin jossain vaiheessa hakeutuu muualle nukkumaan, simpanssi suunnilleen 3-vuotiaana.
Suurin osa suomalaisista asui sata vuotta sitten pienessa torpassa tai pienessa kerrostaloasunnossa, jos kaupunki. Lapsia oli paljon ja tilat pienet. Monta nukkui samassa huoneessa, joten kaikilla turvallinen olo. Toi sun kuvaus oli jostain herraskartanosta :D
Lue se toinen kappale uudestaan. Miten voi käsittää noin väärin?
Mutta jos nyt puhutaan pelkästään Suomesta sata vuotta sitten, niin miksi siellä torpassa tai hellahuoneessa sitten keksittiin että lapsi omaan huoneeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan siitä onko poika 4 vai 14 vuotias :D Oiekin teet jos on pieni lapsi. Lapsi kyllä kasvaa ja siirtyy omaan sänkyyn :)
Meillä 17 v sairastui vakavasti ja nukkui meidän välissämme monta yötä. Nyt hoito on löytynyt ja pitää taudin kurissa ja lapsi elää itsenäisesti. Mutta ikinä en enää kommentoi toisten nukkumisjärjestelyjä. Asioille voi olla syynsä.
Miten ihmeessä tuon ikäinen on voinut haluta nukkua vanhempiensa välissä?
Ymmärtäisin, että samassa huoneessa, mutta..
Tämä. Itse en asunut enää kotona 17-vuotiaana, niin ajatus, että olisin mennyt vanhempien väliin nukkumaan tuossa vaiheessa ihan missään tilanteessa tahansa on ihan mahdoton. Vaikka olisin tehnyt kuolemaa, olisin mielummin tehnyt sitä omassa sängyssä. Toiset todellakin kypsyy hitaammin.
Ymmärrätkö itsekään, kuinka ylimieliseltä ja lapselliselta kuulostat? Toiset todellakin kypsyvät hitaammin. Kyllä minäkin muutin pois kotoa 16-vuotiaana ja ei se helppoa ollut; en kuitenkaan päde sillä toisille, jotka ovat selvästi kärsineet paljon. Tilanne on voinut olla se, että on uskottu, ettei 17-vuotias enää elä kauaa. Tai mikä tahansa muu tilanne, jota et kapeakatseisuudessasi kykene näkemään. Kun todella aikuistuu & kypsyy huomaa, ettei kaikkien tilanteita voi katsoa vain omasta narratiivista käsin. Kovia sanoja sinulle mutta olit itse hyvin herkkä tuomitsemaan itsellesi tuntemattoman tilanteen ja nostamaan itsesi jalustalle. Toivottavasti kypsyt vielä hieman.
Minun 8-v lapsi nukkuu aina vieressä, mutta minä en uutta naista otakkaan itselleni ennen kuin lapsi on aikuinen. T. 46-v valkoinen heteromies
4-vuotta jo sinkkuna ja hyvin menee, kun ei tarvitse naisia katsella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä lasten kanssa nukkumishomma nykyään on? Eikös lapsia enää opeteta nukkumaan omissa huoneissa?
Se että lapsen pitäisi nukkua omassa huoneessa on keksitty viimeisen sadan vuoden aikana. Sitä edeltävät miljoonat vuodet on nukuttu vanhempien (emoapinan) kanssa.
Oma 5v nukkuu vieressä, 3v nukkuu eri sängyssä joka on kiinni omassani.
1920 keksittiin tuosta vaan? Tuliko tämä kamaluus espanjantaudin vai jazzin mukana?
Kyllä ne joilla on ollut tilaa ja varaa on pikemminkin ennen viime vuosisataa pyrkinyt pitämään sen palleronsa sängystään kaukana. Olihan imettäjiä, lastenhoitajia sun muitakin ihan eri malliin kuin nykyään. Puolisotkin nukkuivat eri sängyissä, joten sänky, tatami tai riippumatto oli nimenomaan se ainoa yksityinen paikka. Toki jossain savupirtissä ja hellahuoneessa on nukuttu kaikki samassa läjässä, mutta olosuhteiden pakosta.
En siis arvostele ja saa nukkua miten haluaa, mutta mikään viime aikojen villitys tämä ei ole. Ja kyllä se apinanpoikanenkin jossain vaiheessa hakeutuu muualle nukkumaan, simpanssi suunnilleen 3-vuotiaana.
Suurin osa suomalaisista asui sata vuotta sitten pienessa torpassa tai pienessa kerrostaloasunnossa, jos kaupunki. Lapsia oli paljon ja tilat pienet. Monta nukkui samassa huoneessa, joten kaikilla turvallinen olo. Toi sun kuvaus oli jostain herraskartanosta :D
Lue se toinen kappale uudestaan. Miten voi käsittää noin väärin?
Mutta jos nyt puhutaan pelkästään Suomesta sata vuotta sitten, niin miksi siellä torpassa tai hellahuoneessa sitten keksittiin että lapsi omaan huoneeseen?
Miten niin keksittiin? Ilmiö lienee tullut pikku hiljaa lapsimäärän pienentyessä ja asuntojen kokojen suurentuessa eli olosuhteiden muuttuessa. En sano, etta lapset nukkuivat välttämättä vanhempiensa vieressä mutta samassa huoneessa kuitenkin tai ainakin sisarustensa kanssa ja näin olo oli turvallisempi.
Jos haluaa nukkua vieressä ihan vain että saa olla isänsä kanssa mahdollisimman paljon, on kaivannut tätä yms niin tottakai antaisin ja siirtyisin. Mutta jos lapsi tekee tuota vain pompottaakseen niin en suostuisi. Esim patja/ sänky aikuisten makkarassa saisi riittää.