Siirtyisittekö äitipuolena omasta sängystänne joka toinen vl nukkumaan toisaalle että isä saa nukkua yön poikansa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

Eikä mun ole vaikea sietää lasta alkuunkaan. En vaan ymmärrä loputonta halua nukkua vieressä. Ap

Ekaluokkalainen ei saisi enää nukkua vanhempien vieressä, satunnaisia painajaisia tai muita poikkeustapauksia lukuunottamatta. Ei ole hyväksi lapselle itselleen (eikä toki myöskään vanhempien parisuhteelle). 

t. psykologi

Kuinka yksi aikuinen jaksaa sivutolkulla jauhaa yhden yön nukkumisesta kahden viikon välein. Kasva ap aikuiseksi ja anna lapsen ja isän nukkua miten haluavat. Poika on ollut miehen elämässä ennen sinua ja toivottavasti miehelle se tärkein. Voithan ap aina muuttaa pois.

Noo tämä poika on itse asiassa vanhempi,kuin minä. Hän 43,isä 87 ja minä 29.

Loputon halu nukkua vieressä kertoo turvattomuudesta. Turvattomuus on peräisin avioerosta seuranneesta traumasta. Kerroit että miehellä on ollut katkoa lapsen tapaamisessa. Lapsi haluaa varmistaa isän läheisyyden nukkumalla vieressä. Sinä päällisin puolin olet sinut lapsen olemassaolosta mutta tunteitaan ei pysty järjellä hallitsemaan. Ex on läsnä lapsen ilmeissä ja eleissä ja tuoksussa ja siksi ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ekaluokkalainen ei saisi enää nukkua vanhempien vieressä, satunnaisia painajaisia tai muita poikkeustapauksia lukuunottamatta. Ei ole hyväksi lapselle itselleen (eikä toki myöskään vanhempien parisuhteelle). 

t. psykologi

Miksi ei suositella?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Loputon halu nukkua vieressä kertoo turvattomuudesta. Turvattomuus on peräisin avioerosta seuranneesta traumasta. Kerroit että miehellä on ollut katkoa lapsen tapaamisessa. Lapsi haluaa varmistaa isän läheisyyden nukkumalla vieressä. Sinä päällisin puolin olet sinut lapsen olemassaolosta mutta tunteitaan ei pysty järjellä hallitsemaan. Ex on läsnä lapsen ilmeissä ja eleissä ja tuoksussa ja siksi ärsyttää.

Olen kyllä hyvissä väleissä lapsen äidin kanssa ja kommunikoidaan ihan keskenämme ilman välikäsiä jatkuvasti. Myös lapset näkee tämän ja on kyläilty.

Katkoa ei ole ollut näkemisissä, olen vaan lisännyt isän ja pojan näkemisiä. P.s olen kipeä ja siksi vaan roikun tällä palstalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

Niin rli kyseessä vallsnkäyttö. Isän pitäis ohjata lastaan lempeästi siihen et elämä on muuttunut ja sinä kuulut perheeseen. Että lapsi ei voi päättää missä sinä nukut, ja isä on sinun kumppani. JA isä on edelleen hänen isä, eikä hylkää häntä. Jos lapsi saa ruveta määräämään missä teillä kukakin nukkuu ja kenen kanssa, hän saa valtaa kiilata teidän suhteen väliin. Ja tuo asia on miehes vastuulla estää. Jos ei estä, ei teidän suhteenne kauheen hyvin tule onnistumaan. Mies ei ole silloin sun puoliso, vaan lapsensa pompoteltavissa oleva nössö.

Mikä ihmeen nussu oikein olet? Vieroita se kakara miehestäsi, ei sen sitä tartte edes tavata. Riittää ihan kun maksaa sille ex-ämmälleen rahaa, joka kuuluisi sulle.

En siirtyisi, mutta tekisin makkariin tilaa myös pojalle. Meillä esim. oli ensin leveä sänky ja myöhemmin patja lattialla. Kyse oli minun (äidin) pojasta, joka halusi tulla viereemme.

En halunnut, että mies siirtyy tieltä, koska se ei olisi reilua hänelle ja olisi myös antanut minun pojalle 'aseen' hallita. Poika oli tervetullut, muttei myöskään ajanut ketään pois. Toinen toimiva vaihtoehto voi olla, että vanhempi menee lapsen viereen, eli lähtee itse omasta sängystään lapsen viereen. Mutta ketään ei ajeta pois - se on hyvä sääntö muutenkin ihan jokaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

Niin rli kyseessä vallsnkäyttö. Isän pitäis ohjata lastaan lempeästi siihen et elämä on muuttunut ja sinä kuulut perheeseen. Että lapsi ei voi päättää missä sinä nukut, ja isä on sinun kumppani. JA isä on edelleen hänen isä, eikä hylkää häntä. Jos lapsi saa ruveta määräämään missä teillä kukakin nukkuu ja kenen kanssa, hän saa valtaa kiilata teidän suhteen väliin. Ja tuo asia on miehes vastuulla estää. Jos ei estä, ei teidän suhteenne kauheen hyvin tule onnistumaan. Mies ei ole silloin sun puoliso, vaan lapsensa pompoteltavissa oleva nössö.

Niin näin mäkin ajattelen.

Isä pelkää että lapsi hylkää.

Mulla taas menee hermo kun lapsi pompottaa.

Omalleni en sitä salli.

Olen hirviö kun haluan että kaikki nukkuvat omissa sängyissään. (Sarkasmia)

Mietin miten pitkään tää jatkuu, 4 vuotta vielä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Loputon halu nukkua vieressä kertoo turvattomuudesta. Turvattomuus on peräisin avioerosta seuranneesta traumasta. Kerroit että miehellä on ollut katkoa lapsen tapaamisessa. Lapsi haluaa varmistaa isän läheisyyden nukkumalla vieressä. Sinä päällisin puolin olet sinut lapsen olemassaolosta mutta tunteitaan ei pysty järjellä hallitsemaan. Ex on läsnä lapsen ilmeissä ja eleissä ja tuoksussa ja siksi ärsyttää.

Mites sitten, kun viereen tunkee ydinperheessäkin lapset, jos syy on turvattomuudesta, joka johtuu erosta. Voih teitä. Jotkut lapset nyt vaan tarvitsee vierihoitoa pidempään kuin toiset.

Oli pottaan paskoneet,kun mukamas kohteliaisuus siirtymisestäni. Keltasta paksua kusta ja isoja paskajöllejä marinoitumassa...

Oikeassa oleva kirjoitti:

Mikä ihmeen nussu oikein olet? Vieroita se kakara miehestäsi, ei sen sitä tartte edes tavata. Riittää ihan kun maksaa sille ex-ämmälleen rahaa, joka kuuluisi sulle.

Ex-ämmiä enemmänkin ja äpäriä,mutta toi vaan ravaa alinomaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

Niin rli kyseessä vallsnkäyttö. Isän pitäis ohjata lastaan lempeästi siihen et elämä on muuttunut ja sinä kuulut perheeseen. Että lapsi ei voi päättää missä sinä nukut, ja isä on sinun kumppani. JA isä on edelleen hänen isä, eikä hylkää häntä. Jos lapsi saa ruveta määräämään missä teillä kukakin nukkuu ja kenen kanssa, hän saa valtaa kiilata teidän suhteen väliin. Ja tuo asia on miehes vastuulla estää. Jos ei estä, ei teidän suhteenne kauheen hyvin tule onnistumaan. Mies ei ole silloin sun puoliso, vaan lapsensa pompoteltavissa oleva nössö.

Niin näin mäkin ajattelen.

Isä pelkää että lapsi hylkää.

Mulla taas menee hermo kun lapsi pompottaa.

Omalleni en sitä salli.

Olen hirviö kun haluan että kaikki nukkuvat omissa sängyissään. (Sarkasmia)

Mietin miten pitkään tää jatkuu, 4 vuotta vielä?

Ap

Juuri tuon vallankäytön takia sanoisin, että vieressä voi nukkua, mutta ketään ei ajeta pois. Tai sitten isän pitää mennä lapsen viereen patjalle tms.

Sitä helposti sortuu sanomaan, että on mentävä vain lapsen mukana, mutta lopulta lapsi kärsii eniten, jos saa välineitä vallankäyttöön.

Kyllä minä siirtyisin.  En minä näe mitään tarvetta siihen, että pitäisi aina sen miehen vieressä maata.  Minusta on mukavampikin välillä nukkua ihan itsekseni.  Kyllä sen ukon kanssa ehtii maata elämänsä aikana ihan tarpeeksi monta kertaa.  

Lapsi saakoon etusijan silloin, kun isälleen tulee.  Sitä ei kuitenkaan iankaiken kestä.  

Aikuinen ihminen ymmärtää jo asioitten suhteellisuudenkin.  

Mutta on tietysti ihan oman pään mukainen asenne sitten, jos kokee tuollaisen itseään kohtaan loukkaukseksi.  Lapsi voi tuntea mustasukkaisuutta isästään, mutta onko aikuisen pakko, kun pystyy näkemään asiat järkevämmässäkin valossa?  Jo nimittäin haluaa.  

Aika monet täällä kirjoittavat naiset tuntuvat olevan vain mustasukkaisia miehensä lapsille, vaikka yrittävätkin esittää asiaa muussa valossa.  Kiukuttelevat kuin kakarat siitä, että bonuslapsi tulee ja valtaa koko kodin.  Eikä ymmärrä, että niinhän lapset tekevät, on he sitten ydinperheessä tai bonuksia.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

No nuku toisessa huoneessa sinä, joka siihen hyvin kykenet.  Vai oletko sinä jäänyt johonkin vanhaan kiinni, kun pysty nukkumaan eri sängyssä etkä vallankaan eri huoneessa?  Vaadit sitä kyllä lapselta, mutta itse et pysty joustamaan.

Traumatisoidutko sinä jotenkin siitä, jos et saa joka yö nukkua miehen kyljessä?  

En siirtyisi, ellei lapsella ole jotain erityistä ongelmaa. Halutessaan tuon ikäinen voisi nukkua samassa huoneessa omassa sängyissään tai patjalla lattialla, mutta parisuhteessa pitää kunnioittaa myös kumppania niin ettei aja tätä muualle nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa lapselle oma sänäy sinne huoneeseen.

Nukkuu siinä aikansa ja siirtyy sitten omaan huoneeseen.

Noita kausia tulee.

Meillä tällä hetkellä 12v. tulee välillä puoliltaöin meidän sänkyyn, kun ei saa unta. Mies siirtyy lapsen huoneeseen silloin, kun ei saa nukuttua kolmistaan.

Tällä lapsella oli pienrmpänäkin hankaluutta omassa huoneessa nukkumiseen. Silloin siirrettiin sänky tuohon meidän sängyn viereen.

Sisaruksellaan oli joskus patja meidän huoneessa. Taisi olla silloin me plus sänky ja patja.

Näitä vaan tulee ja menee. Ole luova. Ei sun tarvi huonosti nukkua.

Ehei, lapselle ei käy sänky samassa huoneessa vaan pelkästään sama sänky. 😄

Enkä minä sais olla samassa huoneessa, vain isä yksin. Koska niin on ennen ollu. Ei päästä vanhasta vaikka vuosia kulunut. Ap

Niin rli kyseessä vallsnkäyttö. Isän pitäis ohjata lastaan lempeästi siihen et elämä on muuttunut ja sinä kuulut perheeseen. Että lapsi ei voi päättää missä sinä nukut, ja isä on sinun kumppani. JA isä on edelleen hänen isä, eikä hylkää häntä. Jos lapsi saa ruveta määräämään missä teillä kukakin nukkuu ja kenen kanssa, hän saa valtaa kiilata teidän suhteen väliin. Ja tuo asia on miehes vastuulla estää. Jos ei estä, ei teidän suhteenne kauheen hyvin tule onnistumaan. Mies ei ole silloin sun puoliso, vaan lapsensa pompoteltavissa oleva nössö.

Niin näin mäkin ajattelen.

Isä pelkää että lapsi hylkää.

Mulla taas menee hermo kun lapsi pompottaa.

Omalleni en sitä salli.

Olen hirviö kun haluan että kaikki nukkuvat omissa sängyissään. (Sarkasmia)

Mietin miten pitkään tää jatkuu, 4 vuotta vielä?

Ap

No tuota voisit kysyä mieheltäsi, ihan asiallisesti jonain päivänä. Siis aikooko isä ajaa sinut pois sängystäsi vielä siinä vaiheessa kun poika tulee murkkuikään? Isän tehtävä vanhempana olisi nyt lempeästi rauhoittaa poikaansa ja edellyttää että poika nukkuu teillä ollessaan omassa sängyssään. On muitakin tapoja osoittaa rakkauttaan lapselleen kuin ajaa vaimonsa pois aviovuoteestaan koska lapsi niin vaatii. Jos isällä ja lapsella on muuten hyvä suhde, niin ei lapsi siitä rikki mene jos hänelle tehdään rauhallisesti selväksi pelisäännöt että teidän kodissanne kaikilla on oikeus nukkua omissa sängyissään eikä ketään ajeta pois omastaan hänen vierailunsa ajaksi.

Itse en tietenkään suostuisi tuollaiseen järjestelyyn. Jos isä on ehdottomasti sitä mieltä että pojan ja hänen on nukuttava vierekkäin, niin isä saisi järjestää itselleen makuusijan pojan viereen toiseen huoneeseen, tai vaikka olohuoneen sohvalle. Toinen mahdollisuus on se että hommataan isompi asunto jossa minulla on oma makuuhuone jossa ei nuku muut kuin minä ja josta minua ei häädetä yöksi.