Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä muilla ikävä vanhaa maailmaa?
08.01.2021 |
Siis aikaa ennen koronaa? Itsellä meinaa tulla itku aina, kun näen ihan normaalikuvaa menneistä ajoista ja vapaista ihmisistä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
On! Siis kun katsoo jotain ohjelmaa jossa jengi käy festareilla tai baarissa äääöö tahdon bailaa
Mulle on kyllä tehnyt ihan vain hyvää jättää baareilu väliin. Kesällä kävin kaksi kertaa terassilla ja se siitä sitten. Maksa ja kukkaro kiittävät kumpikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma on sellainen, miksikä sen itsekukin teemme. Jos toiset käyttävät maskia, voit olla itse käyttämättä niin halutessasi, ja vice versa. Toinen höpäjää intersektionaalis juttuja, antaa höpistä. Voit olla samaa mieltä tai olla olematta. Vaikka maailma olisi seonnut, niin ole sinä se yksi selväjärkinen. Kaikkein tärkeintä tuntemattomien, pelottavien ja ahdistavien asioiden keskellä on ymmärtää pysyä rauhallisena ja nauttia jokaisesta päivästä, jonka saa elää. Kauneutta voi nähdä missä vain, pahimmankin kaaoksen keskellä. Joka sekunti kun maailmassa kuolee yksi ihminen, niin joku toinen syntyy. Ei pidä antaa pelolle valtaa. Huomisesta emme tiedä, menneeseen emme voi palata. On vain tämä hetki.
- Voimia ja rakkautta teille kaikille.
Joo mutta silti on ikävä bailaamaan ja rokkaamaan, sekoilemaan vapautuneesti. ”Voisinpa olla siellä miss’ en koskaan mieti milloin kuolen”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, en ole itkenyt kertaakaan koronan takia, vaikka jouduin 5- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa olemaan ihan oikeassa lockdownissa eli KOTONA kolme kuukautta täällä Espanjassa. Jotenkin herttaista, että suomalainen mamma siellä itkee, vaikka ei oikeasti ole koronan takia joutunut muuta kuin jonkun konsertin tai lomamatkan jättämään välistä. Suomessahan ei oikeasti ole ihmisten vapautta rajoitettu millään tavalla.
Ensimmäinen järkikommentti tähän ketjuun. Kiitos siitä.
t. Suomessa asuva
Silti sain vain alapeukkuja. En kuitenkaan ylläty. Kyllä monet suomalaiset ovat nykyään niin heikkoja vätyksiä, jotka traumatisoituvat ja järkyttyvät harvinaisen vähästä. Tähän ollaan tultu suomalaisessa minäminäminä-yhteiskunnassa. Elämä on sirpaleina, kun ei pääse konserttiin. Ymmärrättekö, että monissa maissa ovat lapset olleet oikeassa lockdownissa sisätiloissa kuukausikaupalla? Ymmärrättekö, että on miljoonia isiä ja äitejä, jotka eivät ole koronan takia nähneet omia lapsiaan lähes vuoteen? Siinäpä vähän perspektiiviä. Ehkä se konserteista luopuminen tai maskin pitäminen kaupassa ei ole niin paha juttu?
Mutkun se maski huurustuttaa lasit ja MÄ HALUUN konserttiin. Edes sota ei ole mitään verrattuna MINUN kärsimyksiini
t. av-mamma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On! Siis kun katsoo jotain ohjelmaa jossa jengi käy festareilla tai baarissa äääöö tahdon bailaa
Mulle on kyllä tehnyt ihan vain hyvää jättää baareilu väliin. Kesällä kävin kaksi kertaa terassilla ja se siitä sitten. Maksa ja kukkaro kiittävät kumpikin.
Tahtoisin vaan nähdä iloisia kasvoja ja livemusaa, alkoholi ei kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun maailmani ole miksikään muuttunut. Ihan normaalisti käyn töissä, kaupassa jne. Emme me vankilassa elä, joten saamme vapaasti liikkua.
Et käytä maskia? Käyt viikottain teatterissa ja konserteissa?
En ole edellinen, mutta joo en käytä maskia ja elän hyvin pitkälle normaalisti. Teatterissa tai konserteissa tuli ennen koronaakin käytyä kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, en ole itkenyt kertaakaan koronan takia, vaikka jouduin 5- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa olemaan ihan oikeassa lockdownissa eli KOTONA kolme kuukautta täällä Espanjassa. Jotenkin herttaista, että suomalainen mamma siellä itkee, vaikka ei oikeasti ole koronan takia joutunut muuta kuin jonkun konsertin tai lomamatkan jättämään välistä. Suomessahan ei oikeasti ole ihmisten vapautta rajoitettu millään tavalla.
Just ja kukaan muu ei saa surra sitä, että saa keuhkosyövän, koska minulla on se JA LISÄKSI kilpirauhasyöpä. Nih. Minä voitan. Muut eivät saa surra.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan 2000-luvun alkua. Maailma avartui Internetin ja kännyköiden avulla, mutta somea ei ollut pilaamassa asioita. Mitään ääriliikkeitä ei ollut, maailma tuntui olevan jotenkin yhtenäinen ja rauhallinen. Nousukausi tuntui olevan loppumaton, ihmisillä oli rahaa ja töitä sai helposti. Kuin 80-luku mutta henkisesti raikkaampi.
Olen useasti miettinyt samaa. Ysärin loppuvuodet ja 2000-luvun alkupuoli oli hyvää aikaa. Eikä silloin ollut vielä kaikki nämä sukupuolisuus-hulluutuksien pakkosyöttäminen alkanut, ihmisillä oli vielä maalaisjärjen. Hyviä arvoja ja moraalia oli vielä jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80 ja 90 luvun viihdettä, pelejä ja elokuvia. Nykyään heilutetaan vain kameraa, oihkitaan koneen generoiman naputuksen päälle ja kehitetään paskoja mobiilipelejä tai muuten vain yksinkertaista 1 napin pelisontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ikävä. Erityisesti 80-lukua.
Just tää. Pitkään ollut ikävä huoletonta 80-lukua, siis aikaa ennen juppeja.
80-luvullahan jupit juuri tulivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska tää sekoilu loppuu puolen vuoden sisällä.
Menee ainakin 3-4 vuotta vielä, jopa kauemmin:
https://www.ft.com/content/69c75de6-9c6b-4bca-b110-2a55296b0875
Ei mene, tämä taantuu lieväksi flunssaksi jo aiemmin.
Korona ei ole "rankempi flunssa", vaan monielinsairaus, joka vahingoittaa satunnaisesti koko kehoa, myös aivoja ja hermostoa ja kaikkia sisäelimiä, mutta eniten verisuonia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, en ole itkenyt kertaakaan koronan takia, vaikka jouduin 5- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa olemaan ihan oikeassa lockdownissa eli KOTONA kolme kuukautta täällä Espanjassa. Jotenkin herttaista, että suomalainen mamma siellä itkee, vaikka ei oikeasti ole koronan takia joutunut muuta kuin jonkun konsertin tai lomamatkan jättämään välistä. Suomessahan ei oikeasti ole ihmisten vapautta rajoitettu millään tavalla.
Just ja kukaan muu ei saa surra sitä, että saa keuhkosyövän, koska minulla on se JA LISÄKSI kilpirauhasyöpä. Nih. Minä voitan. Muut eivät saa surra.
Kukaan ei kiellä suremista. Mutta surevankin on ihan terveellistä saada asioihin perspektiiviä. Ei tarvitse kilpailla sairauksilla. Riittää, että tajuaa mikä ero on konsertista luopumisella ja totaalisella ulkonaliikkumiskiellolla. Useimmat sen tajuttuaan eivät enää tee maailman suurinta draamaa jostain konsertista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luku oli Suomen parasta aikaa. Jopa pienilläkin paikkakunnilla oli töitä. EUn jälkeen kenelläkään ei ole enää töitä. Tuon saman touhun takiahan amerikassakin on ihmisillä niin paha olo ja Trump yksi globalisaation ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ikävä. Erityisesti 80-lukua.
Just tää. Pitkään ollut ikävä huoletonta 80-lukua, siis aikaa ennen juppeja.
80-luvullahan jupit juuri tulivat.
Joo mutta suurimmala osalal oli silloin asenne kohdallaan. Ja kyllä sitä silloinkin homosteltiin ja transsuiltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korona on joskus ohi. Ei omassa arjessa se muutenkaan näy ku käsien desifiointina ja maskin käyttönä. Matkustuksesta on osannut luopua, ehtii sitä myöhemminkin.
Enemmän mulla on ikävä sitä maailmaa jossa oltiin ilman älypuhelimia. Uutiset kuunneltiin radiosta tai katsottiin telkasta. Telkassa oli vain ylen kanavat ja mtv3. Internet oli uusi ja ihmeellinen. Sekä hidas.
Kotiruoka maistui perheissä ja istuttiin kaikki vielä samaan pöytään, samaan aikaan. Ei kiirettä ja talvetkin oli talvia isoine lumikinoksineen. Ah, mikä nostalgiamatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, en ole itkenyt kertaakaan koronan takia, vaikka jouduin 5- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa olemaan ihan oikeassa lockdownissa eli KOTONA kolme kuukautta täällä Espanjassa. Jotenkin herttaista, että suomalainen mamma siellä itkee, vaikka ei oikeasti ole koronan takia joutunut muuta kuin jonkun konsertin tai lomamatkan jättämään välistä. Suomessahan ei oikeasti ole ihmisten vapautta rajoitettu millään tavalla.
Just ja kukaan muu ei saa surra sitä, että saa keuhkosyövän, koska minulla on se JA LISÄKSI kilpirauhasyöpä. Nih. Minä voitan. Muut eivät saa surra.
Joku syöpä mielestäni ei ole millään tavalla verrattavissa konsertin puuttumiseen. Kyllä se ihan oikeasti on tahditonta itkeä konserttia, kun korona aiheuttaa ihan oikeaa inhimillistä kärsimystä. Jos kuitenkin päättää itkeä jotain konserttia julkisella keskustelupalstalla, niin täytyy olla valmis siihen, että pidetään vähän yksinkertaisena.
Kaipaan Kekkosen aikaa ennen globalismia, eu:ta ja unelmaa.
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli Suomen parasta aikaa. Jopa pienilläkin paikkakunnilla oli töitä. EUn jälkeen kenelläkään ei ole enää töitä. Tuon saman touhun takiahan amerikassakin on ihmisillä niin paha olo ja Trump yksi globalisaation ilmiö.
Ah niin ihana lama-aika. Kukapa sitä ei haluaisi takaisin. Varsinkaan, kun osa maksaa sen seurauksia edelleen joko konkreettisesti tai kuvainnollisesti. Ihan et nyt tiedä, mistä puhut, jos väität EU:n tuoneen laman Suomeen.
t. 90-luvulla jo aikuinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, en ole itkenyt kertaakaan koronan takia, vaikka jouduin 5- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa olemaan ihan oikeassa lockdownissa eli KOTONA kolme kuukautta täällä Espanjassa. Jotenkin herttaista, että suomalainen mamma siellä itkee, vaikka ei oikeasti ole koronan takia joutunut muuta kuin jonkun konsertin tai lomamatkan jättämään välistä. Suomessahan ei oikeasti ole ihmisten vapautta rajoitettu millään tavalla.
Just ja kukaan muu ei saa surra sitä, että saa keuhkosyövän, koska minulla on se JA LISÄKSI kilpirauhasyöpä. Nih. Minä voitan. Muut eivät saa surra.
Olet varmaan se kaikkien rakastama tyyppi, joka menee syöpädiagnoosin saaneelle itkemään, kun ei pääse konserttiin. Lapsettomuudesta kärsivälle itkemään, kun vauva valvoi tunnin yöllä jne. jne.
Ei ketään kiinnosta koko vi.... corona.
Ei mene, tämä taantuu lieväksi flunssaksi jo aiemmin.