Kannattaako kouluttautua lääketieteelliseksi tutkijaksi jos lääketiede kiinnostaa, muttei halua potilastyötä?
Vai jääkö sillä Suomessa työttömäksi? Esim. biolääketiedettä opiskellut. Tohtoriksi asti olisi tarkoitus.
Kommentit (39)
Jos olet valmis tutkijanuralle, käytännössä silloin työllistät itsesi ja liudan muita tukijoita jatkuvilla onnistuneilla rahoitushakemuksilla tilanteessa, jossa lähes koko työaikasi menee rahoitushakemusten tekoon, vaikka hakemusten läpimeno on kiinni tutkimusjulkaisuista. Kilpailu on armotonta ja työt loppuu heti, kun rahoituskin loppuu. Eli vaikka iso raha tulisikin esim. 5v., niin sen jälkeen voit olla työtön.
Vierailija kirjoitti:
Ei bilsantutkijan tarvi olla mikään extreme älykäs. Ei se ole mitään ydinfysiikkaa kuitenkaan. Ihan riittää olla normaalijärkinen, mutta sen lisäksi pitää olla tietysti motivoitunut ja valmis tekemään kovasti töitä.
No miksi ydinfysiikka olisi vaikeampaa kuin molekyylibiologia/lääketutkimus tms? Fyysikot ja biologit työskentelee usein samoissakin projekteissa. Tavallisia ne fyysikotkin on, ei tarvi olla einstein.
Kannattaa pyrkiä vaikka tekemään lääketutkimusta. Lääkefirmat niitä mielellään rahoittaa, mutta tulosten on sit myös parempi miellyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei bilsantutkijan tarvi olla mikään extreme älykäs. Ei se ole mitään ydinfysiikkaa kuitenkaan. Ihan riittää olla normaalijärkinen, mutta sen lisäksi pitää olla tietysti motivoitunut ja valmis tekemään kovasti töitä.
No miksi ydinfysiikka olisi vaikeampaa kuin molekyylibiologia/lääketutkimus tms? Fyysikot ja biologit työskentelee usein samoissakin projekteissa. Tavallisia ne fyysikotkin on, ei tarvi olla einstein.
Fyysikon mielestä biologia voi olla vaikeaa. Biologin mielestä fysiikka on vaikeampaa. Eri ihmisten mielestä eri asiat on vaikeita. Jonkun huippuälykkään einsteinin mielestä siivoaminen ja kokkaaminen voi olla tosi vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuokin yks suojatyö muiden joukossa.
No oikeastaan ihan vastakohta. Tutkimustyössä pitää kokoajan osoittaa osaamistaan ja sulta vaaditaan edistysaskeleita, tai olet ulkona, aika kaukana siis suojatyöstä.
Jos pienet ansiot ja epävarma työllisyys sopii sulle niin sitten. Rahasta tulee olemaan tiukkaa ja silloin kun niitä töitä saa niin saa tehdä töitä niska limassa, jotta ehkä saisi lisää töitä.
T. Useamman tohtorin ja tutkijan lähisukulainen
Vierailija kirjoitti:
Älä.
Terv. Työtön molekyylibiologi, josta piti tulla huippututkija.
(Mut jos oot superälykäs niin sitten ehkä)
Ja todella motivoitunut niin ehkä.., mutta mieti sittenkin vielä.
T. toinen molekyylibiologi
Tässä on yhden huippututkijan koulutustietoa.
"Tuuli Lappalainen suoritti perustutkintonsa Turun yliopistossa. Tieteellisen uransa hän aloitti Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa, jossa väitteli ihmisgenetiikan alalta tohtoriksi vuonna 2009. Väitöskirjatyönsä jälkeen hän jatkoi menestyksekästä tutkijanuraansa Sveitsissä Geneven yliopistossa ja USA:ssa Stanfordin yliopistossa. Vuodesta 2014 lähtien hän on johtanut omaa tutkimusryhmäänsä New York Genome Centerissä."
Helsingin yliopisto
Minun lähisukulainen on molekyylibiologi joka väitteli nuorena ja pääsi heti kunnon töihin. Eli lääketieteen tutkijaksi on tämäkin reitti.
Vierailija kirjoitti:
Entäs farmasia, biokemia jne?
Apteekki, työttömyys / myyntityöt yksityisellä sektorilla.
Olen itse tällä hetkellä gradua vaille valmis biolääketieteen opiskelija ja voin kyllä ehdottomasti suositella tätä alaa, jos tutkimus kerta kiinnostaa. Olen ollut opiskelun ohella oman alan töissä jo kaksi vuotta, ja tähän ei tarvittu mitään kummoisia suhteita tai huippuhyviä arvosanoja (oman kanditutkinnon kurssien keskiarvo noin 3). Lähes kaikki opiskelukaverini ovat myös päässeet oman alan töihin jo melkein heti ensimmäisestä vuodesta lähtien, joten ei todellakaan ole mitään työllistymisongelmaa, oikeastaan päinvastoin. Ja yksityisiltä tutkimusfirmoilta saa jo ihan hyvää palkkaa, niin ei tarvitse elää köyhyydessä.
Vastaan mielelläni lisää, jos on kysymyksiä tästä koulutusalasta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä.
Terv. Työtön molekyylibiologi, josta piti tulla huippututkija.
(Mut jos oot superälykäs niin sitten ehkä)
Mihin tyssäsi? En kysele v-tuillakseni vaan, ihan että mitä niiltä oikeasti vaaditaan, että pääsee jatkamaan tutkijana? Tiedän muutaman biologitutkijan, mutta en kovin läheisesti tunne, niin en tiedä onko ne miten einsteineja.
Älykkyys ei riitä, tarvitaan myös todella kovaa motivaatiota ja suorastaan kutsumusta alalle sekä todella hyvää tuuria ja suhteita. Pärjätäkseen tarvitaan kovaa nahkaa ja teräviä kyynärpäitä, kilpailu on kovaa. Lisäksi jatkuvaa epävarmuutta ja apurahahakemusten kirjoittamista ja jos rahaa tulee pieni pätkä, on palkka hyvin vaatimaton ja päivät pitkiä.
T. Korkeimmalla mahdollisella arvosanalla valmistunut solu- ja molekyylibiologi, josta piti opiskeluaikana vielä tulla syöpätutkija, mutta kyllästyi alan epävarmuuteen ja kyynärpäätaktikointiin ja likaiseen peliin ja vaihtoi yrityspuolelle.
Opiskellessasi sinun täytyy kuitenkin viettää aikaa potilaiden kanssa ja kyllä sen huomaa kun lääkärillä on k#rpä otsassa. Eli haitaksi oot eikä kannata.
Sitähän voi kouluttautua joltain biologian alalta tohtoriksi ja sitten vielä tutkia jotain lääketieteen alaa ja valmistua lääketieteen tohtoriksi, siihen ei tartte olla lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yhden huippututkijan koulutustietoa.
"Tuuli Lappalainen suoritti perustutkintonsa Turun yliopistossa. Tieteellisen uransa hän aloitti Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa, jossa väitteli ihmisgenetiikan alalta tohtoriksi vuonna 2009. Väitöskirjatyönsä jälkeen hän jatkoi menestyksekästä tutkijanuraansa Sveitsissä Geneven yliopistossa ja USA:ssa Stanfordin yliopistossa. Vuodesta 2014 lähtien hän on johtanut omaa tutkimusryhmäänsä New York Genome Centerissä."
Helsingin yliopisto
Kyseinen henkilö ei ole lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on Helsingin yo:n TRANSMED-opintolinja. Pääsyvaatimuksena joku alempi luonnontieteellinen koulutus (esim. biologi). Reittejä on monia. Ei ole mikään pakko suuntautua potilastyöhön jos lääketiede kiinnostaa ja tutkimus.
Biologit on maistereita, tarkoitatko alempana koulutuksena luonnontieteen kandeja?
Lääkäri on lisensiaatti, jota alempi maisterin tutkinto on.
No vaatii lahjakkuutta, hyviä sosiaalisia taitoja ja valtavaa aktiivisuutta, että jo opiskeluaikana pääset mukaan tekemään tutkimusta, koska ne poikivat aina lisää tutkimushommia. Mutta jos potilastyö ei yhtään kiinnosta, niin ei varmaan kannata ja kai tutkimusta voi muillakin aloilla tehdä.