Tyttärellä alkoi kuukautiset. Miten tuen ja neuvon asiassa? Olen kyllä aiemmin kertonut että alkavat jossain vaiheessa. Itsellä kun oma äiti ei auttanut eikä kertonut paljon asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti olet jo aiemmin kertonut mitä ovat kuukautiset ja miksi semmoiset tulee, mikä tarkoitus niillä on.

Onnittelet lastasi siitä, että hän on saavuttanut uuden kehityspykälän ja on tulossa naisten maailmaan. Kertoilet pehmeästi ja mukavalla sävyllä ehkä missä iässä omat kuukautisesi alkoivat. Ostelet muutamia erimerkkisiä terveyssiteitä, ja neuvot kokeilemaan mitkä tuntuu juuri hänelle mukavilta. Muistuttelet hygienian, siis siteen vaihdon ja pesujen tärkeydestä.

Meillä mentiin naisissa naisin syömään, kun tyttärien kuukautiset alkoivat. Niistä oli jo puhuttu ja niitä oli odoteltu. Sitten kun mensut alkoivat ja tytär ei ollut liian kipeä, mentiin syömään ravintolaan, esikoisen kanssa vain minä ja esikoinen, kakkosen kanssa minä, esikoinen ja kakkonen sekä kakkosen kummitäti (siskoni), ja kuopuksen kanssa kaikki edellämainitut sekä kuopus ja kuopuksen kaveri äitinsä kanssa (tällä kuopuksen kaverilla oli mensut myös alkaneet hiljattain).

Hauskoja naisjuhla-aterioita olivat.

Tuo olis ollu mun painajainen 😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelet ja sovitte, miten hankitte kuukautissuojat. Ostat vessaan suojia ja lisäksi voit antaa lapselle rahaa, että voi hankkia itse.

Kerrot särkylääkkeistä ja miten vuodon määrää kannattaa seurata. Burana isona annoksena vähentää vuotoja. Parasetamoli kaveriksi. Sanot, ettei tarve kivuista kärsiä.

Mittautat rautavarastot ja selvitätte lisäraudan tarpeen. 

Minkä ikäinen lapsi? On eri asia, jos kyseessä on 10v kuin 14v.

Miksi pitäisi opettaa tuollaiseen lääkkeiden käyttöön? Vastuutonta. Kyllä pienet kuukautiskivut kestää ilman lääkkeitäkin.

Jaaha. Entäs sitten isommat kivut, mites niitten kanssa? Itselläni oli lähes alusta asti niin kovat kivut, että ilman särkylääkettä en olisi päässyt sängystä ylös.

Silloin tietysti särkylääkettä, mutta lapsen kanssa pitää jutella, kuinka paljon lääkettä voi kerralla ottaa. Jos käsikauppalääkkeillä ei pärjää tai niitä menee paljon, lääkäriin. Lapselle ei myöskään saa antaa lääkkeitä, jotka itselle on reseptillä määrätty, esim. Panacod ja Tramal, joita tiedän erään äidin lapselleen antaneen.

Tämä on tosiaan tärkeää, ettei anneta lapsen säätää itsekseen särkylääkkeiden kanssa. Erityisen tärkeää on painottaa varovaisuus parasetamolin kanssa, ettei mene niitä popsimaan miten sattuu. Siinä voi olla maksa vaarassa. Itse tiedustelisin, onko kipuja ja jos on, niin sitten katsotaan yhdessä mitä lääkettä ja minkä verran on turvallista ottaa. 

Vähän kauhistuttaa nyt lukea noita joitakin kirjotuksia ja seurata peukutuksia, jotka näyttävät suhtautuvan lääkkeisiin välinpitämättömästi. Siis tämä asenne, että kyllä lapsi osaa itse määritellä kipulääkkeen tarpeen ja että pitää ottaa niin paljon kuin tarvitsee.

Parasetamolin yliannostus on ihan oikea vaara, tulehduskipulääkkeillä taas voi saada aikaan ylimääräisiä verenvuotoja ja ärsyttää ruoansulatuskanavan raiteiltaan. Jos taas jollekulle itselleen on määrätty Panacodia kuukautiskipuihin, niin ei hän voi ilman lääkärin lupaa antaa sitä lapselleen.

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3304999/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt sentään tarvitse maalata piruja seinille, meinaan tyttärensä kuukautiskokemuksen seinille, jos itsellä sattuu olemaan kovin kivuliaat kuukautiset/endometrioosi/ herkkä kiputunto lantion alueella. Ei tyttärelläsi välttämättä ole, koska kaikilla ei todellakaan ole.

Voi kertoa, että joskus kuukautisiin voi liittyä vähän kipuja, jopa kuvotusta. Kannattaa neuvoa, että näihin kipuihin useimmiten auttaa kevyt liikunta (kävely esim.), lämpö, risti-istunta (lootusistunta-asento). (Seksikin auttaa, mutta ehkä en tätä 12-vuotiaalle menisi kertomaan). Jos tarvitaan kipulääkkeitä, voi aloittaa siitä Burana 200 mg:sta, koska tämän ryhmän lääkkeet prostaglandiini-inhibiittoreina vaikuttavat kuukautiskipuihin nimenomaan kohdennetusti. Mutta tässä kuten muissakin asioissa, mennään aina lääkkeetön hoito edellä. Jos sitten Buranaan on jouduttu turvautumaan, ja tuntuu, että sekään ei auta, on syytä käydä lääkärissä sen sijaan, että ryhtyisi syöttämään omia vahvempia kipulääkkeitään lapselle.

Burana 200 ei ole yhtään mitään. Itsellä menee neljä 800 mg ja sen lisäksi opioidipohjaisia lääkkeitä. Kuukautiset voivat siis olle kipeämmät kuin "vähän".

https://slideplayer.com/slide/4371937/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Miksi äidin pitäisi auttaa lastaan kuukautisasiassa? Kuukautiset ovat ihan normaali asia, ei lapsi tarvitse siinä mitään erityistä tukea. Tai jos kuukautiset ovat kovin hankala asia, niin kannattaa heti varata aika koululääkärille e-pillerireseptin kirjoittamista varten. E-pillereiden käyttäjillä on kuukautiset vain 4-5 kertaa vuodessa, kun e-pillereitä syödään 3 laattaa putkeen ja sitten on taukoviikko.

Tosi hyvä idea syöttää hormoneja jollekin esiteinille.

Ja kyllä, kuukautiset ovat ihan normaali asia, mutta uutta itse kullekin kerran elämässä. Miksi ei saisi keskustella ja neuvoa? Vaikeneminen on hyvin vanhanaikaista näissä jutuissa.

Se on hyvä idea jos on kipuja jotka ei lähde Buranalla, tai hyvin runsas vuoto. Ei hormonit ole mitään myrkkyjä.

ONPA, jos niissä on soijaöljyä, maissiöljyä tai puuvillasellua, koska niissä on aina myrkkyjäämiä:

https://www.slideshare.net/abhishektandur007/insecticides-and-op-poison…

Kun itsellä alkoi aikoinaan 13-vuotiaana, oli kovat kivut ja aluksi pelästyminen, että mikä mua vaivaa... Tyttärelläni alkoi 10-vuotiaana (3.-lk:n keväällä), hän oli kuullut asiasta jo, eikä onneksi hirveesti haitannut, kun hänellä ei ollut alussa kipuja. Jatkossa oli ja sai sitten lääkäriltä ihan niitä varten kipuäkkeen, jota ottaa yleensä vain yhden tabletin/kk.

Minä aikoinaan juttelin tytärpuoleni kanssa asiasta ja kerroin että jossain vaiheessa kaikilla tytöillä alkaa kuukautiset ja silloin tarvitsee ostaa siteitä ja niinpä tyttö sitten tulikin yksi päivä sanomaan että kuukautiset oli alkaneet ja oli käynyt ostamassa kaupasta tilille siteitä -se paha isäpuoli

Katsotte yhdessä netistä parhaat menkkareseptit ja teette jotain kivaa ruokaa

Moni täällä sanoo että ei tarvitse tehdä isoa asiaa, menkat on luonnollinen asia ja niin edelleen. Oma äitini teki näin, ja kyllä itselle jäi pitkäksi aikaa sellainen hävettävä olo menkoista. Äiti sanoi vaan, että "ai sulla alkoi kuukautiset. Siteitä on korissa." Äiti ei koskaan puhunut omista kuukautisistaan, ei edes vahingossa ja jotenkin järkytyin tajutessani että äidilläkin tosiaan on kuukautiset. Piilottelin ja revin siteen auki mahdollisimman hiljaa, ettei kukaan vain kuule.

Suorastaan järkytyin kun lukiossa uusi kaveriporukka puhui menkoista kuin se olisi ollut joku nuha tai muu täysin arkipäiväinen asia. Meni hetki tottua siihen!

Puhun miehellekin nykyään menkoistani ihan avoimesti, koska niissä ei tosiaan ole mitään noloa tai outoa (ainoastaan surullista nyt kun yritetään raskautta), ja aion jatkaa samaa tyyliä jos joskus saan oman tyttären. Menkoista pitää oikeasti tehdä niin arkipäiväinen juttu, ettei se eroa flunssaoireiden hoitamisesta tai niistämisestä.

Itse suhtaudun vähän kaksijakoisesti tuohon menkka-/naiseusjuhlintaan. Kovin amerikkalaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelet ja sovitte, miten hankitte kuukautissuojat. Ostat vessaan suojia ja lisäksi voit antaa lapselle rahaa, että voi hankkia itse.

Kerrot särkylääkkeistä ja miten vuodon määrää kannattaa seurata. Burana isona annoksena vähentää vuotoja. Parasetamoli kaveriksi. Sanot, ettei tarve kivuista kärsiä.

Mittautat rautavarastot ja selvitätte lisäraudan tarpeen. 

Minkä ikäinen lapsi? On eri asia, jos kyseessä on 10v kuin 14v.

Miksi pitäisi opettaa tuollaiseen lääkkeiden käyttöön? Vastuutonta. Kyllä pienet kuukautiskivut kestää ilman lääkkeitäkin.

Jaaha. Entäs sitten isommat kivut, mites niitten kanssa? Itselläni oli lähes alusta asti niin kovat kivut, että ilman särkylääkettä en olisi päässyt sängystä ylös.

Silloin tietysti särkylääkettä, mutta lapsen kanssa pitää jutella, kuinka paljon lääkettä voi kerralla ottaa. Jos käsikauppalääkkeillä ei pärjää tai niitä menee paljon, lääkäriin. Lapselle ei myöskään saa antaa lääkkeitä, jotka itselle on reseptillä määrätty, esim. Panacod ja Tramal, joita tiedän erään äidin lapselleen antaneen.

Tämä on tosiaan tärkeää, ettei anneta lapsen säätää itsekseen särkylääkkeiden kanssa. Erityisen tärkeää on painottaa varovaisuus parasetamolin kanssa, ettei mene niitä popsimaan miten sattuu. Siinä voi olla maksa vaarassa. Itse tiedustelisin, onko kipuja ja jos on, niin sitten katsotaan yhdessä mitä lääkettä ja minkä verran on turvallista ottaa. 

Kaikille ei vain pelkkä burana toimi. Itse joudun ottamaan neljä 800 mg tablettia ja sen lisäksi opioidipohjaista.

Joo mutta eihän tuollaisia nyt mennä omin päin ottamaan... Eiköhän noihin opioidipohjaisiin vaadita jo ihan lääkärin reseptikin. Tuntuu että täällä monella hyvin kevyt suhtautuminen särkylääkkeiden popsimiseen, kun niillä voi saada itselleen ihan merkittävää vahinkoa aikaan, jos miten sattuu syö. En missään nimessä vastusta särkylääkkeiden syöntiä silloin kun kipu sitä vaatii, mutta ei kai lasta kannata opettaa ottamaan HETI särkylääkettä, kun vähän vihlaisee. Luulen että enemmistössä ovat kuitenkin ne naiset, joilla kuukautiset eivät vaadi mitään särkylääkkeitä.

Vaikeat kivut ovat sitten asia erikseen, niihin totta kai lääkettä ja kannattaa mennä myös lääkäriin selvittämään kivun syy, onko mahdollisesti esim endometrioosia. Ja totta kai satunnaisesti voi ottaa käsikauppalääkkeitä jos kovat kivut, mutta tällöinkin aikuisen tärkeä ohjeistaa, minkä verran lääkkeitä turvallista syödä. 

Mä en tunne ketään naista, joka ei tarvitsisi särkylääkettä kuukautisiin. Todella monelle olen lainannut särkylääkettä, kun ovat tarvinneet.

Tosi asia on, että tietyissä estyneissä piireissä kuukautiskivuista ei puhuta, joten jää vaikutelma, että niitä ei ole, tai ne ovat harvinaisia. Suurin osa kärsii kuukautiskivuista.

Itse en ole koskaan tarvinnut. Toki minulla joskus vähän "polttelee" alavatsaa kuukautisten aikaan, mutta kipu ei ole mitään sellaista, mikä häiritsisi elämää tai jota ei kestäisi. Sitä tuskin edes huomaa päivän aikana, kun keskittyy muihin asioihin. Näin ollen minusta tuntuu vieraalta ajatus, että olisin heti särkylääkepaketti kourassa, kun tyttärellä alkaa kuukautiset. Tietenkin jos valittaa kipua, niin sitten otetaan lääkettä, mutta turvallisissa rajoissa ja aikuisen ohjaamana. Ja jos kovat kivut alkavat vaivata ja häiritä elämää enemmänkin, niin lääkäriin. 

Särkylääkkeiden kanssa tulee aina muistaa varovaisuus, etenkin parasetamolia sisältävien kanssa. Niillä voi tuhota oman maksansa aika helpostikin, jos miten sattuu käyttää. 

Minullakaan ei koskaan ole ollut kipuja. Vähän ehkä nipistää ensimmäisenä päivänä pari minuuttia mutta siinä se. Kevyt liikunta auttaa siihen parhaiten.

Siskollani taas on ollut kivuliaammat ja runsaammat kuukautiset.

Pikemminkin tuntuu, että kuukautisista puhutaan aina kivuliaina. Minusta olisi hyvä puhua siitä, että kuukautiset ovat erilaisia ja ne voivat muuttua erilaisiksi eri ikäisenä.

En ensimmäiseksi tarjoaisi särkylääkettä, vaan pyytäisin kertomaan voinnista ja tarkkailisin sitä itsekin. Muuten voi päätyä syömään särkylääkettä varmuuden vuoksi turhaan, eikä sekään ole hyvä. Kipu ei jalosta, eikä siitä tarvitse kärsiä.

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Kun tuolla aiemmin kerroin (vastauksena erääseen kommenttiin, jossa kirjoittaja kertoi KAIKKIEN naisten kärsivän kuukautiskivuista), että minulla sellaisia ei ole, sain sellaisen paskaryöpyn ja alapeukut, ettei ole tosikaan. En todella halua vähätellä kenenkään kipuja. Mutta en myöskään halua allekirjoittaa todeksi semmoista, mikä ei ole totta, nimittäin että kaikki naiset ovat jumalattoman kipeitä ja tarvitsevat särkylääkkeitä (opioiditkin mainittiin, herranjumala) kuukautiskipuihin.

Niin ihmettelen kovasti, miksi ei sitä saa kertoa, että joillakin kipuja ei ole? Onko tämä joku asia, jota ei saa paljastaa esim. miehille, että ei hei meillä kaikilla ole niitä kipuja? Vai miksi totena kokemani asia on niin epämiellyttävä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Kun tuolla aiemmin kerroin (vastauksena erääseen kommenttiin, jossa kirjoittaja kertoi KAIKKIEN naisten kärsivän kuukautiskivuista), että minulla sellaisia ei ole, sain sellaisen paskaryöpyn ja alapeukut, ettei ole tosikaan. En todella halua vähätellä kenenkään kipuja. Mutta en myöskään halua allekirjoittaa todeksi semmoista, mikä ei ole totta, nimittäin että kaikki naiset ovat jumalattoman kipeitä ja tarvitsevat särkylääkkeitä (opioiditkin mainittiin, herranjumala) kuukautiskipuihin.

Niin ihmettelen kovasti, miksi ei sitä saa kertoa, että joillakin kipuja ei ole? Onko tämä joku asia, jota ei saa paljastaa esim. miehille, että ei hei meillä kaikilla ole niitä kipuja? Vai miksi totena kokemani asia on niin epämiellyttävä?

Mitä ihmeen siunailtavaa opioideissa on? Hyvä lääkeryhmä koviin kipuihin. Ei ne kuukautiskivut ole sen "parempaa" kipua kuin selkäkipukaan. Kun normaalit lääkkeet ei auta, siirrytään vahvempiin. Jotkut tosiaan tarvitsevat opioideja kuukautisiin. Mikä tässä on niin kamalaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Kun tuolla aiemmin kerroin (vastauksena erääseen kommenttiin, jossa kirjoittaja kertoi KAIKKIEN naisten kärsivän kuukautiskivuista), että minulla sellaisia ei ole, sain sellaisen paskaryöpyn ja alapeukut, ettei ole tosikaan. En todella halua vähätellä kenenkään kipuja. Mutta en myöskään halua allekirjoittaa todeksi semmoista, mikä ei ole totta, nimittäin että kaikki naiset ovat jumalattoman kipeitä ja tarvitsevat särkylääkkeitä (opioiditkin mainittiin, herranjumala) kuukautiskipuihin.

Niin ihmettelen kovasti, miksi ei sitä saa kertoa, että joillakin kipuja ei ole? Onko tämä joku asia, jota ei saa paljastaa esim. miehille, että ei hei meillä kaikilla ole niitä kipuja? Vai miksi totena kokemani asia on niin epämiellyttävä?

Oletko sinä se psykiatri....?

No jo on taas narahdettu kuukautishullun vedätettäväksi jo seitsemän sivun verran.  Älkää jaksako.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelet ja sovitte, miten hankitte kuukautissuojat. Ostat vessaan suojia ja lisäksi voit antaa lapselle rahaa, että voi hankkia itse.

Kerrot särkylääkkeistä ja miten vuodon määrää kannattaa seurata. Burana isona annoksena vähentää vuotoja. Parasetamoli kaveriksi. Sanot, ettei tarve kivuista kärsiä.

Mittautat rautavarastot ja selvitätte lisäraudan tarpeen. 

Minkä ikäinen lapsi? On eri asia, jos kyseessä on 10v kuin 14v.

Miksi pitäisi opettaa tuollaiseen lääkkeiden käyttöön? Vastuutonta. Kyllä pienet kuukautiskivut kestää ilman lääkkeitäkin.

Jaaha. Entäs sitten isommat kivut, mites niitten kanssa? Itselläni oli lähes alusta asti niin kovat kivut, että ilman särkylääkettä en olisi päässyt sängystä ylös.

Silloin tietysti särkylääkettä, mutta lapsen kanssa pitää jutella, kuinka paljon lääkettä voi kerralla ottaa. Jos käsikauppalääkkeillä ei pärjää tai niitä menee paljon, lääkäriin. Lapselle ei myöskään saa antaa lääkkeitä, jotka itselle on reseptillä määrätty, esim. Panacod ja Tramal, joita tiedän erään äidin lapselleen antaneen.

Tämä on tosiaan tärkeää, ettei anneta lapsen säätää itsekseen särkylääkkeiden kanssa. Erityisen tärkeää on painottaa varovaisuus parasetamolin kanssa, ettei mene niitä popsimaan miten sattuu. Siinä voi olla maksa vaarassa. Itse tiedustelisin, onko kipuja ja jos on, niin sitten katsotaan yhdessä mitä lääkettä ja minkä verran on turvallista ottaa. 

Kaikille ei vain pelkkä burana toimi. Itse joudun ottamaan neljä 800 mg tablettia ja sen lisäksi opioidipohjaista.

Joo mutta eihän tuollaisia nyt mennä omin päin ottamaan... Eiköhän noihin opioidipohjaisiin vaadita jo ihan lääkärin reseptikin. Tuntuu että täällä monella hyvin kevyt suhtautuminen särkylääkkeiden popsimiseen, kun niillä voi saada itselleen ihan merkittävää vahinkoa aikaan, jos miten sattuu syö. En missään nimessä vastusta särkylääkkeiden syöntiä silloin kun kipu sitä vaatii, mutta ei kai lasta kannata opettaa ottamaan HETI särkylääkettä, kun vähän vihlaisee. Luulen että enemmistössä ovat kuitenkin ne naiset, joilla kuukautiset eivät vaadi mitään särkylääkkeitä.

Vaikeat kivut ovat sitten asia erikseen, niihin totta kai lääkettä ja kannattaa mennä myös lääkäriin selvittämään kivun syy, onko mahdollisesti esim endometrioosia. Ja totta kai satunnaisesti voi ottaa käsikauppalääkkeitä jos kovat kivut, mutta tällöinkin aikuisen tärkeä ohjeistaa, minkä verran lääkkeitä turvallista syödä. 

Mä en tunne ketään naista, joka ei tarvitsisi särkylääkettä kuukautisiin. Todella monelle olen lainannut särkylääkettä, kun ovat tarvinneet.

Tosi asia on, että tietyissä estyneissä piireissä kuukautiskivuista ei puhuta, joten jää vaikutelma, että niitä ei ole, tai ne ovat harvinaisia. Suurin osa kärsii kuukautiskivuista.

Mä en ole ikinä tarvinnut. Toinen tyttäristäni tarvitsee särkylääkkeitä, toinen ei.

Toki mullakin on joskus vähän inhottavia oloja kuukautisten aikana, mutta ei mitään mihin ei jooga auttaisi.

En tiedä, miksi tästä asiasta ei saisi puhua? Että kaikilla ei ole?

No katsos kun me, jotka emme tarvitse kipulääkkeitä, vaan vihaamme naiseuttamme ja haluamme että kaikki muut kärsivät. 

Yleensähän nuo kovat kuukautiskivut ovat nimenomaan endosta johtuvia: itse ainakin tunnen vain yhden naisen, jolla ilman endoa olisi niin kovat kivut kuin täällä on kuvailtu. En siis tahdo kipuja vähätellä, mutta totean vaan että kovat kivut ovat oikeasti aika harvinaisia.

Minusta tytölle kannattaa sanoa, että jos on kipuja, tässä kaapissa on lääkettä, mutta varmuuden vuoksi niitä EI kannata ottaa, kuten ei särkylääkkeitä muutenkaan. Lieviin kipuihin Napromex tai Burana auttaa kyllä vaikka ei ottaisikaan etukäteen varmuuden vuoksi ja kovat kivut ovat aina syy mennä lääkäriin -eihän 800 mg Buranaa edes saa ilman reseptiä, ja mitään 3X800 mg annostusta ei muutenkaan saa ottaa ilman lääkärin ohjeistusta. Kannattaa lukea ne ne lääkkeiden pakkausselosteet, joissa neuvotaan mikä on turvallinen annostus omin päin otettavaksi.

Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat Suomessakin muutamia satoja kuolemia vuodessa. Enimmäkseen toki vanhuksilla, mutta myös nuoria terveitä ihmisiä on kuollut tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin sydäntapahtumiin.

Tulehduskipulääkkeet myös heikentävät mitokondrioiden toimintaan.

Tulehduskipulääkkeitä, niin käsikauppalääkkeitä kuin ovatkin, ei koskaan pitäisi syödä säännöllisesti tai suuria määriä ilman lääkärin ohjeistusta. Se, että niitä saa ostaa ilman reseptiä, ei tarkoita että ne olisivat turvallisia. (Oikeastaan mikään mitä apteekissa myydään ei ole: rautatableteilla voi aiheuttaa kuol.emaan johtavan sisäisen verenvuodon ja kalanmaksaöljyn yliannostuksella a-vitamiinimyrkytyksen.)

Vierailija kirjoitti:

Mä mokasin heti alkuun kun menkat alkoi. En tajunnut kääriä sidettä paperiin. Rullattu side oli sitten auennut roskiksessa liimauksistaan ja sisko haukkui mut ihan pystyyn. Eli näytä erilaisia siteitä: ohuet pikkuvuotoon, yösiteet, siivelliset... Ja näytä miten ne laitetaan ja miten laitetaan roskiin. Ja missä vaiheessa kuuluu vaihtaa. Tyttö tuskin sanoo sanaakaan kun sitä nolottaa, mutta kerro silti, kyllä häntä oikeasti kiinnostaa.

Ei, et sinä mokannut ollenkaan ja siskosi oli tilanteessa inhottava. Aikoinaan ei edes puhuttu siitä, että siteet olisi pitänyt kääriä. Ehkä osa kääri oma-aloitteisesti piilottaakseen tai muista syistä. Ei meillä mitään paperiin kääritty,sehän on paperin tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Etenkin ne naiset vähättelevät, joilla kipuja ei ole. Eivät osaa yhtään asettua sellaisen naisen asemaan, joilla kipuja on. Kipukramppeja iskevää vyötä voisivat kokeilla menkkojen aikaan. Jotkut kertovat, että heidän synnytystuskansa on olleet menkkoja lievemmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelet ja sovitte, miten hankitte kuukautissuojat. Ostat vessaan suojia ja lisäksi voit antaa lapselle rahaa, että voi hankkia itse.

Kerrot särkylääkkeistä ja miten vuodon määrää kannattaa seurata. Burana isona annoksena vähentää vuotoja. Parasetamoli kaveriksi. Sanot, ettei tarve kivuista kärsiä.

Mittautat rautavarastot ja selvitätte lisäraudan tarpeen. 

Minkä ikäinen lapsi? On eri asia, jos kyseessä on 10v kuin 14v.

Miksi pitäisi opettaa tuollaiseen lääkkeiden käyttöön? Vastuutonta. Kyllä pienet kuukautiskivut kestää ilman lääkkeitäkin.

Jaaha. Entäs sitten isommat kivut, mites niitten kanssa? Itselläni oli lähes alusta asti niin kovat kivut, että ilman särkylääkettä en olisi päässyt sängystä ylös.

Silloin tietysti särkylääkettä, mutta lapsen kanssa pitää jutella, kuinka paljon lääkettä voi kerralla ottaa. Jos käsikauppalääkkeillä ei pärjää tai niitä menee paljon, lääkäriin. Lapselle ei myöskään saa antaa lääkkeitä, jotka itselle on reseptillä määrätty, esim. Panacod ja Tramal, joita tiedän erään äidin lapselleen antaneen.

Tämä on tosiaan tärkeää, ettei anneta lapsen säätää itsekseen särkylääkkeiden kanssa. Erityisen tärkeää on painottaa varovaisuus parasetamolin kanssa, ettei mene niitä popsimaan miten sattuu. Siinä voi olla maksa vaarassa. Itse tiedustelisin, onko kipuja ja jos on, niin sitten katsotaan yhdessä mitä lääkettä ja minkä verran on turvallista ottaa. 

Kaikille ei vain pelkkä burana toimi. Itse joudun ottamaan neljä 800 mg tablettia ja sen lisäksi opioidipohjaista.

Joo mutta eihän tuollaisia nyt mennä omin päin ottamaan... Eiköhän noihin opioidipohjaisiin vaadita jo ihan lääkärin reseptikin. Tuntuu että täällä monella hyvin kevyt suhtautuminen särkylääkkeiden popsimiseen, kun niillä voi saada itselleen ihan merkittävää vahinkoa aikaan, jos miten sattuu syö. En missään nimessä vastusta särkylääkkeiden syöntiä silloin kun kipu sitä vaatii, mutta ei kai lasta kannata opettaa ottamaan HETI särkylääkettä, kun vähän vihlaisee. Luulen että enemmistössä ovat kuitenkin ne naiset, joilla kuukautiset eivät vaadi mitään särkylääkkeitä.

Vaikeat kivut ovat sitten asia erikseen, niihin totta kai lääkettä ja kannattaa mennä myös lääkäriin selvittämään kivun syy, onko mahdollisesti esim endometrioosia. Ja totta kai satunnaisesti voi ottaa käsikauppalääkkeitä jos kovat kivut, mutta tällöinkin aikuisen tärkeä ohjeistaa, minkä verran lääkkeitä turvallista syödä. 

Mä en tunne ketään naista, joka ei tarvitsisi särkylääkettä kuukautisiin. Todella monelle olen lainannut särkylääkettä, kun ovat tarvinneet.

Tosi asia on, että tietyissä estyneissä piireissä kuukautiskivuista ei puhuta, joten jää vaikutelma, että niitä ei ole, tai ne ovat harvinaisia. Suurin osa kärsii kuukautiskivuista.

Mä en ole ikinä tarvinnut. Toinen tyttäristäni tarvitsee särkylääkkeitä, toinen ei.

Toki mullakin on joskus vähän inhottavia oloja kuukautisten aikana, mutta ei mitään mihin ei jooga auttaisi.

En tiedä, miksi tästä asiasta ei saisi puhua? Että kaikilla ei ole?

No katsos kun me, jotka emme tarvitse kipulääkkeitä, vaan vihaamme naiseuttamme ja haluamme että kaikki muut kärsivät. 

Yleensähän nuo kovat kuukautiskivut ovat nimenomaan endosta johtuvia: itse ainakin tunnen vain yhden naisen, jolla ilman endoa olisi niin kovat kivut kuin täällä on kuvailtu. En siis tahdo kipuja vähätellä, mutta totean vaan että kovat kivut ovat oikeasti aika harvinaisia.

Minusta tytölle kannattaa sanoa, että jos on kipuja, tässä kaapissa on lääkettä, mutta varmuuden vuoksi niitä EI kannata ottaa, kuten ei särkylääkkeitä muutenkaan. Lieviin kipuihin Napromex tai Burana auttaa kyllä vaikka ei ottaisikaan etukäteen varmuuden vuoksi ja kovat kivut ovat aina syy mennä lääkäriin -eihän 800 mg Buranaa edes saa ilman reseptiä, ja mitään 3X800 mg annostusta ei muutenkaan saa ottaa ilman lääkärin ohjeistusta. Kannattaa lukea ne ne lääkkeiden pakkausselosteet, joissa neuvotaan mikä on turvallinen annostus omin päin otettavaksi.

Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat Suomessakin muutamia satoja kuolemia vuodessa. Enimmäkseen toki vanhuksilla, mutta myös nuoria terveitä ihmisiä on kuollut tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin sydäntapahtumiin.

Tulehduskipulääkkeet myös heikentävät mitokondrioiden toimintaan.

Tulehduskipulääkkeitä, niin käsikauppalääkkeitä kuin ovatkin, ei koskaan pitäisi syödä säännöllisesti tai suuria määriä ilman lääkärin ohjeistusta. Se, että niitä saa ostaa ilman reseptiä, ei tarkoita että ne olisivat turvallisia. (Oikeastaan mikään mitä apteekissa myydään ei ole: rautatableteilla voi aiheuttaa kuol.emaan johtavan sisäisen verenvuodon ja kalanmaksaöljyn yliannostuksella a-vitamiinimyrkytyksen.)

Endometrioosi on oikeasti aika yleinen sairaus. Onko tuolle tuttavallesi tehty leikkaus vai mistä hän tietää ettei ole endoa? Sitä ei tiedä varmaksi, ettei ole, jos ei ole tehty leikkausta.

Tulehduskipulääkkeet ja opioidit ovat ihan turvallisia syödä sen viikon ajan, kun kuukautiset kestävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuukautisiin liittyvää häpeää voi purkaa asiaa normalisoimalla ja asiasta puhumalla. Ymmärrän, että tämä on monelle äidille vaikeaa oman koetun häpeän vuoksi. Tästä syystä olisi hyvä yrittää ymmärtää itseään ja omien ongelmiensa syntyjä, jottei siirrä perittyä häpeää lapselleen. Kuukautiset ei oikeasti ole mikään epäluonnollinen ja kamala asia, ei myöskään Herran rangaistus naissukukunnalle (vaikka Raamatussa niin lukeekin). Ja ne eivät ole kaikille naisille kipeät aina, ja joillekin naisille eivät ole kipeät koskaan.

Totta kai lapsi tulee kertomaan, jos on kipuja. Sekin asia on hyvä normalisoida. Siksi juuri tässä sitä olen tarjonnut, että kipujen mahdollisuudesta kerrotaan, mutta myös siitä mahdollisuudesta, että kipuja ei ole, että niitä voi lievittää lääkkeittä, ja että myös lääkkeitä niihin on olemassa.

Surullista menstruaatiomystifiointia tässä keskustelujuonteessa kyllä esiintyy. Kärsimysten määrällä pitää jopa kilpailla. Ja naiseus on kauheeta. Voi teitä.

Ei tässä ketjussa ole kärsimyksellä kilpailtu vaan todettu, että kuukautiskivut voivat olla aivan kamalat ja vielä tänäkin päivänä naisten kipuja vähätellään. Myös toiset naiset.

Etenkin ne naiset vähättelevät, joilla kipuja ei ole. Eivät osaa yhtään asettua sellaisen naisen asemaan, joilla kipuja on. Kipukramppeja iskevää vyötä voisivat kokeilla menkkojen aikaan. Jotkut kertovat, että heidän synnytystuskansa on olleet menkkoja lievemmät.

Jep, kyllähän ne menkkakivut tosiaan voivat olla kovemmat kuin synnytys. Miettikää, että synnytys kestäisi VIIKON joka kuukausi. Siinä sitä herkkua naisen elämästä.