Olen niin yksinäinen äiti. Olo on niin surkea.
Otsikossa se jo tuli. Olen niin yksin. On minulla lapsi ja mies, mutta muuten olen yksin. Mies on paljon töissä ja mä 2-vuotiaan kanssa kotona. Kaksin lapseni kanssa kaikki päivät ollaan.
Äsken pihalla iski kunnon ahdistus. Olisi niin mukavaa, jos siinä olisi joku toinen äiti ja lapset saisi leikkiä yhdessä. Mutta ei. Kaksin ollaan. Vaikka kyllä tuohon mahtuisi. Asutaan kyllä pks, mutta pientaloalueella ja kaikki leikkivät omilla pihoillaan.
Ei mulla ole oikein edes aikuisystäviä tai kontakteja. Kun en ole töissä vaan hoitovapaalla. Ahdistaa elää miehen kautta vaan. Ja nyt kesällä ei oikein ole mitään kerhoakaan missä aloittaa tai jotain. Kyllä mies päästäisi lähtemään shoppaamaan ja kahville ja terassille, mutta kun ei ole ketään. Opiskelu ja sinnuajan kaverit ovat ties missä (olen jo vanhempi äiti.) Olen vaan niin totaalisen yksin.
Niin olisi mukavaa vaihtaa ajatuksia muiden äitien kanssa. Ja lapset voisivat leikkiä tai jotain. Mutta mitään tai ketään ei ole.
Tämä on oikeasti tosi masentavaa. En tajua onko vika missä. En ole mikään outolintu. Tai sitten oikesti olen vaan ihan paska tyyppi, enkä sitä itse ymmärrä. Olen yrittänyt ponnistella koko kevään saadakseni omia tai lapsi/äiti kavereistä, mutta kaikililla on jo jotenkin ystäväkiintiöt täynnä. Tai olen kai jo niin arka ja en enää uskalla yrittää.
Mä alan just vaan itkemään. Olen ihan loppu tähän. Ei tämän tällaista pitänyt elämän olla.
Kommentit (78)
Tämä toinen " outolintu" laittoi myös ilmoituksen aikanaan tänne sivulle. .. hiljaista oli. . Iso tabu tuntuu olevan sekin jos suoraan sanoo ettei kauheasti ole kavereita joilla on lapsia/ ovat päivät kotona.
Onnellinen olen että joillakin on paljon kavereita joiden kanssa samanikäisiä lapsia, samankaltaisia harrastuksia jne .
Etkö tiennyt millaista elämä tulee olemaan äitinä lapsen kanssa ? Turha surkutella kun sulla on nyt niin vaikeaa.. Oletko miettinyt, että on olemassa naisia jotka ovat ihan oikeasti yksin lapsen kanssa (yh äidit) . Miksi et lähde lapsesi kanssa vaikka uimahalliin tai kaupungille kiertelemään ? Mikä sun ongelma on kun et pysty olee kaksin lapsesi kanssa ? Monet muutkin pystyy siihen. Onhan sulla seuraa miehestä silloin kun hän on kotona. ET olisi tehnyt lasta jos toi yksin oleminen lapsen kanssa kaataa sun maailman.Lapsesi on kuitenkin terve ja itse halusit lapsen joten yritä nyt kestää elämää lapsesi kanssa !.
Muista tehdä joka päivä jotakin mukavaa, semmoista mistä itte tykkäät. Sekin piristää, vaikkei jokapäivä seuraa löytyisikään. Toivon, että sinulle löytyisi samanhenkistä äiti-seuraa. Muista ettet ole ainoa yksinäisyydestä kärsivä äiti!
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:32"]
Tämä toinen " outolintu" laittoi myös ilmoituksen aikanaan tänne sivulle. .. hiljaista oli. . Iso tabu tuntuu olevan sekin jos suoraan sanoo ettei kauheasti ole kavereita joilla on lapsia/ ovat päivät kotona.
Onnellinen olen että joillakin on paljon kavereita joiden kanssa samanikäisiä lapsia, samankaltaisia harrastuksia jne .
[/quote] Mulla on myös ollut joskus ystävänhakuilmoitus. Tulos: nolla vastausta. Sitten aloin kirjoitella muilla ja yleensä heti tuli takaisin postia ja sitten siinä muutaman postin jälkeen myös päivittelyä siitä, että ei kukaan aikaisemmin ollut vastannut. Päättelin sitten siitä, että ilmeisesti kaikki kyköttää yksin kotona odottaen vastausta niihin omiin ilmoituksiin, vaikka siellä olisi niitä vanhojakin (tietenkään kaikki ei sovi, paikkakunnat yms.) ilmoituksia, joihin vastailla... Olen itse saanut kolme tosi hyvää ystävää vastailemalla eri sivujen kaverihakuilmoituksiin. Erityisesti suosittelen tuota MLL:n sivua.
Kasi jatkaa:
vanhoja ystäviä ei ole, sillä olen muuttanut uudelle paikkakunnalle opiskelujen ja työn perässä. olen vissiin jotenkin huono, koska kukaan ei halua tutustua. Itse en kovin helposti luota ihmisiin ja minulla on huono itsetunto. Ehkä tämä karkoittaa ihmiset. Työpaikalla tulen toimeen kaikkien kanssa ja olen iloinen mutta sieltäkään en ole sydänystäviä saanut.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:36"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:32"]
Tämä toinen " outolintu" laittoi myös ilmoituksen aikanaan tänne sivulle. .. hiljaista oli. . Iso tabu tuntuu olevan sekin jos suoraan sanoo ettei kauheasti ole kavereita joilla on lapsia/ ovat päivät kotona.
Onnellinen olen että joillakin on paljon kavereita joiden kanssa samanikäisiä lapsia, samankaltaisia harrastuksia jne .
[/quote] Mulla on myös ollut joskus ystävänhakuilmoitus. Tulos: nolla vastausta. Sitten aloin kirjoitella muilla ja yleensä heti tuli takaisin postia ja sitten siinä muutaman postin jälkeen myös päivittelyä siitä, että ei kukaan aikaisemmin ollut vastannut. Päättelin sitten siitä, että ilmeisesti kaikki kyköttää yksin kotona odottaen vastausta niihin omiin ilmoituksiin, vaikka siellä olisi niitä vanhojakin (tietenkään kaikki ei sovi, paikkakunnat yms.) ilmoituksia, joihin vastailla... Olen itse saanut kolme tosi hyvää ystävää vastailemalla eri sivujen kaverihakuilmoituksiin. Erityisesti suosittelen tuota MLL:n sivua.
[/quote]
Koitin tuotakin:). Ilmeisesti kaikilla oli jo löytynyt kaveri:). Yhden kanssa kirjoittelin jonkun aikaa kunnes ks nainen vain hävisi. ..
Kyllä mies PÄÄSTÄISI LÄHTEMÄÄN SHOPPAILULLE TAI KAHVILLE !! Kommentoikaa joku minkä tyylinen nainen kirjoitti aloituksen ?
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:34"]
Etkö tiennyt millaista elämä tulee olemaan äitinä lapsen kanssa ? Turha surkutella kun sulla on nyt niin vaikeaa.. Oletko miettinyt, että on olemassa naisia jotka ovat ihan oikeasti yksin lapsen kanssa (yh äidit) . Miksi et lähde lapsesi kanssa vaikka uimahalliin tai kaupungille kiertelemään ? Mikä sun ongelma on kun et pysty olee kaksin lapsesi kanssa ? Monet muutkin pystyy siihen. Onhan sulla seuraa miehestä silloin kun hän on kotona. ET olisi tehnyt lasta jos toi yksin oleminen lapsen kanssa kaataa sun maailman.Lapsesi on kuitenkin terve ja itse halusit lapsen joten yritä nyt kestää elämää lapsesi kanssa !.
[/quote]Yäk, millainen olet! Oikein mahdollisimman pahansuopa ja vahingoniloinen. Ei sitä todellisuutta todellakaan tiedä ennen kuin on sitä kokeillut, jos sinulle riittää pelkästään lapsikontakti niin todella hienoa. Toiset tarvitsevat myös niitä aikuiskontakteja. Ja eikö ap tuossa jo selventänyt, mikä hänen "ongelmansa" on. Hän on ujo ja kaipaa ystävää ja se on useiden torjuntojen jälkeen nostanut kynnystä mennä juttelemaan.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:36"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:32"]
Tämä toinen " outolintu" laittoi myös ilmoituksen aikanaan tänne sivulle. .. hiljaista oli. . Iso tabu tuntuu olevan sekin jos suoraan sanoo ettei kauheasti ole kavereita joilla on lapsia/ ovat päivät kotona.
Onnellinen olen että joillakin on paljon kavereita joiden kanssa samanikäisiä lapsia, samankaltaisia harrastuksia jne .
[/quote] Mulla on myös ollut joskus ystävänhakuilmoitus. Tulos: nolla vastausta. Sitten aloin kirjoitella muilla ja yleensä heti tuli takaisin postia ja sitten siinä muutaman postin jälkeen myös päivittelyä siitä, että ei kukaan aikaisemmin ollut vastannut. Päättelin sitten siitä, että ilmeisesti kaikki kyköttää yksin kotona odottaen vastausta niihin omiin ilmoituksiin, vaikka siellä olisi niitä vanhojakin (tietenkään kaikki ei sovi, paikkakunnat yms.) ilmoituksia, joihin vastailla... Olen itse saanut kolme tosi hyvää ystävää vastailemalla eri sivujen kaverihakuilmoituksiin. Erityisesti suosittelen tuota MLL:n sivua.
[/quote]
Koitin tuotakin:). Ilmeisesti kaikilla oli jo löytynyt kaveri:). Yhden kanssa kirjoittelin jonkun aikaa kunnes ks nainen vain hävisi. ..
[/quote]Juu, minäkin törmäsin niihin feidaajiin kyllä :) Tässä pitää olla vähän samanlaista sinnikkyyttä kuin nettideittailussa. Ensin tapaat/kirjoittelet 10 ihmisen kanssa ja ehkä se yksi sitten oikeasti natsaa. Rohkeasti vaan vastaamaan useammalle. Ei se ota, jos ei annakaan.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:41"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:36"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:32"]
Tämä toinen " outolintu" laittoi myös ilmoituksen aikanaan tänne sivulle. .. hiljaista oli. . Iso tabu tuntuu olevan sekin jos suoraan sanoo ettei kauheasti ole kavereita joilla on lapsia/ ovat päivät kotona.
Onnellinen olen että joillakin on paljon kavereita joiden kanssa samanikäisiä lapsia, samankaltaisia harrastuksia jne .
[/quote] Mulla on myös ollut joskus ystävänhakuilmoitus. Tulos: nolla vastausta. Sitten aloin kirjoitella muilla ja yleensä heti tuli takaisin postia ja sitten siinä muutaman postin jälkeen myös päivittelyä siitä, että ei kukaan aikaisemmin ollut vastannut. Päättelin sitten siitä, että ilmeisesti kaikki kyköttää yksin kotona odottaen vastausta niihin omiin ilmoituksiin, vaikka siellä olisi niitä vanhojakin (tietenkään kaikki ei sovi, paikkakunnat yms.) ilmoituksia, joihin vastailla... Olen itse saanut kolme tosi hyvää ystävää vastailemalla eri sivujen kaverihakuilmoituksiin. Erityisesti suosittelen tuota MLL:n sivua.
[/quote]
Koitin tuotakin:). Ilmeisesti kaikilla oli jo löytynyt kaveri:). Yhden kanssa kirjoittelin jonkun aikaa kunnes ks nainen vain hävisi. ..
[/quote]Juu, minäkin törmäsin niihin feidaajiin kyllä :) Tässä pitää olla vähän samanlaista sinnikkyyttä kuin nettideittailussa. Ensin tapaat/kirjoittelet 10 ihmisen kanssa ja ehkä se yksi sitten oikeasti natsaa. Rohkeasti vaan vastaamaan useammalle. Ei se ota, jos ei annakaan.
[/quote]
Täytyy varmaan kokeilla uudestaan:). Pahinta oli silloin kun ei itse vielä ollut töissä. Ailtikin mielelläni lähtisin kävelemään/puistoilemaan jne jne vapaallakin. Kai mä olen niin sosiaalinen, että ihmiset pelästyy. Juttelen puistossa jne joa caan aihetta vähänkään on. Monesti vaan jää sellaiselle " käyt sä usein täällä" asteelle:D.
Täällä myös yksinäinen vuoden ikäisen tytön äiti! :) Muutimme uudelle paikkakunnalle, joten minulla ei ole täällä ketään. :/ Haluaisin seuraa ja lapsestakin näkee, että on hyvin sosiaalinen. Yritän kuitenkin tarjota hänelle paljon mielenkiintoista tekemistä. Autoakaan ei ole käytössä tiettyinä aikoina.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:23"]
Ap jatkaa. Ihanaa, kun yritätte näin auttaa :) . Kyllä mä otan kaikki neuvot ja vinkit vastaan. Jotenkin musta on tullut aivan älyttömän arka aloittaa keskustelua, kun kokemukset ovat olleet niin kamalia. Ja musta alkaa jo tuntua, että mussa on jotain pahasti vialla. Voi ollakkin. Ja varmaan onkin siinä suhteessa, että alan pelkäämään jo tutustumista. Mutta kaikin voimin vielä aion sinnitellä. Ei sitä voi vaan jäädä itkemään kohtaloaan vaan tehdä jotain! Siksi vinkit ja neovot ja tsempit ovat kaikki tarpeeseen.
[/quote]
Toisten äitien kanssa pääsee parhaiten juttuun kun kysyy jotain niiden lapseen liittyvää. Varsinkin ensimmäisen lapsen vasta saaneet ovat niin innoissaan siitä lapsestaan että jos kysyy jotain lapseen liittyvää niin sitä lähtee juttu liikkeelle ihan omalla painollaan. Voi kysyä vaikka joltain jolla on samanikäinen lapsi kuin sinulla lapsen ikää, joko puhuu, onko monta sanaa, joko teillä harjoitellaan pottailua ym.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:45"]Täällä myös yksinäinen vuoden ikäisen tytön äiti! :) Muutimme uudelle paikkakunnalle, joten minulla ei ole täällä ketään. :/ Haluaisin seuraa ja lapsestakin näkee, että on hyvin sosiaalinen. Yritän kuitenkin tarjota hänelle paljon mielenkiintoista tekemistä. Autoakaan ei ole käytössä tiettyinä aikoina.
[/quote]
Mikä on tuo mystinen paikkakunta:)?
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:17"]Tiedän tunteesi, ap. Joskaan minulla ei ole miestä ja lapsikin on ihan vauva vasta, ei siis voida vielä mitään yhdessä touhuta. Toki seurustellaan, jumppaillaan yms mutta ei vauvasta hirveästi vielä varsinaista seuraa ole.
Minulla on kyllä kavereita, sekä lapsettomia että äitejä, mutta kaikkien kanssa välimatkaa on 30-60 min matkustusta eli sellaista spontaania lenkki- tms. seuraa ei oikeastaan ole.
Meillä onneksi neuvolassa on vauvatapaamisia ja syksyllä taas avoimessa päiväkodissa, ainakin parin äidin kanssa olen jutustellut ja toivottavasti pikkuhiljaa voisi tavata muissakin merkeissä. Onko teidän lähellä avointa päiväkotia tai vastaavia? :)
[/quote]
Olisi kiva tietää miksi tämä kirjoittamani viesti kerää alapeukutuksia?
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:17"]Tiedän tunteesi, ap. Joskaan minulla ei ole miestä ja lapsikin on ihan vauva vasta, ei siis voida vielä mitään yhdessä touhuta. Toki seurustellaan, jumppaillaan yms mutta ei vauvasta hirveästi vielä varsinaista seuraa ole.
Minulla on kyllä kavereita, sekä lapsettomia että äitejä, mutta kaikkien kanssa välimatkaa on 30-60 min matkustusta eli sellaista spontaania lenkki- tms. seuraa ei oikeastaan ole.
Meillä onneksi neuvolassa on vauvatapaamisia ja syksyllä taas avoimessa päiväkodissa, ainakin parin äidin kanssa olen jutustellut ja toivottavasti pikkuhiljaa voisi tavata muissakin merkeissä. Onko teidän lähellä avointa päiväkotia tai vastaavia? :)
[/quote]
Olisi kiva tietää miksi tämä kirjoittamani viesti kerää alapeukutuksia?
[/quote]Tällä on joku salamapeukuttaja. Ihan asiallinen viesti oli ja hyviä vinkkejä.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:34"]
Etkö tiennyt millaista elämä tulee olemaan äitinä lapsen kanssa ? Turha surkutella kun sulla on nyt niin vaikeaa.. Oletko miettinyt, että on olemassa naisia jotka ovat ihan oikeasti yksin lapsen kanssa (yh äidit) . Miksi et lähde lapsesi kanssa vaikka uimahalliin tai kaupungille kiertelemään ? Mikä sun ongelma on kun et pysty olee kaksin lapsesi kanssa ? Monet muutkin pystyy siihen. Onhan sulla seuraa miehestä silloin kun hän on kotona. ET olisi tehnyt lasta jos toi yksin oleminen lapsen kanssa kaataa sun maailman.Lapsesi on kuitenkin terve ja itse halusit lapsen joten yritä nyt kestää elämää lapsesi kanssa !.
[/quote]Yäk, millainen olet! Oikein mahdollisimman pahansuopa ja vahingoniloinen. Ei sitä todellisuutta todellakaan tiedä ennen kuin on sitä kokeillut, jos sinulle riittää pelkästään lapsikontakti niin todella hienoa. Toiset tarvitsevat myös niitä aikuiskontakteja. Ja eikö ap tuossa jo selventänyt, mikä hänen "ongelmansa" on. Hän on ujo ja kaipaa ystävää ja se on useiden torjuntojen jälkeen nostanut kynnystä mennä juttelemaan.
[/quote] Kyllä sen todellisuuden tietää jos yhtään seuraa keskustelupalstoja, lukee lehtiä,kirjoja tai katsoo esim. TELEVISIOTA tai kuuntelee mitä muut äidit tai isät tilittää töissä tai missä muualla tahaansa. Pitää olla aika yksinkertainen jos ei osaa päätellä millaista elämä tulee olemaan lapsen syntymän jälkeen. KAIKKI MUUTTUU ! Sen tietää moni, näköjään sinä et tiennyt ja täällä sitä ihmettelet.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:34"]
Etkö tiennyt millaista elämä tulee olemaan äitinä lapsen kanssa ? Turha surkutella kun sulla on nyt niin vaikeaa.. Oletko miettinyt, että on olemassa naisia jotka ovat ihan oikeasti yksin lapsen kanssa (yh äidit) . Miksi et lähde lapsesi kanssa vaikka uimahalliin tai kaupungille kiertelemään ? Mikä sun ongelma on kun et pysty olee kaksin lapsesi kanssa ? Monet muutkin pystyy siihen. Onhan sulla seuraa miehestä silloin kun hän on kotona. ET olisi tehnyt lasta jos toi yksin oleminen lapsen kanssa kaataa sun maailman.Lapsesi on kuitenkin terve ja itse halusit lapsen joten yritä nyt kestää elämää lapsesi kanssa !.
[/quote]Yäk, millainen olet! Oikein mahdollisimman pahansuopa ja vahingoniloinen. Ei sitä todellisuutta todellakaan tiedä ennen kuin on sitä kokeillut, jos sinulle riittää pelkästään lapsikontakti niin todella hienoa. Toiset tarvitsevat myös niitä aikuiskontakteja. Ja eikö ap tuossa jo selventänyt, mikä hänen "ongelmansa" on. Hän on ujo ja kaipaa ystävää ja se on useiden torjuntojen jälkeen nostanut kynnystä mennä juttelemaan.
[/quote] Kyllä sen todellisuuden tietää jos yhtään seuraa keskustelupalstoja, lukee lehtiä,kirjoja tai katsoo esim. TELEVISIOTA tai kuuntelee mitä muut äidit tai isät tilittää töissä tai missä muualla tahaansa. Pitää olla aika yksinkertainen jos ei osaa päätellä millaista elämä tulee olemaan lapsen syntymän jälkeen. KAIKKI MUUTTUU ! Sen tietää moni, näköjään sinä et tiennyt ja täällä sitä ihmettelet.
[/quote] Mä en ihmettele mitään. Mulla oli ystäviä ennen lasta ja on edelleen. Ei ne mihinkään hävinneet, enkä tuntenut yksinäisyyttä kotona ollessani. Katos kaikilla on erilainen tilanne. Kyllä minulla riittää silti empatiaa ap:lle, enkä tule tänne vittuilemaan, että mitäs läksit. Ehkä tosiaan tuossa vihamielisessä asenteessa piilee se syy yksinäisyyteen, ei uskalleta tutustua ja avautua toisille ihmisille, koska jotain tuon kaltaista myrkkyä voi mahdollisesti saada silmille.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 21:45"]Täällä myös yksinäinen vuoden ikäisen tytön äiti! :) Muutimme uudelle paikkakunnalle, joten minulla ei ole täällä ketään. :/ Haluaisin seuraa ja lapsestakin näkee, että on hyvin sosiaalinen. Yritän kuitenkin tarjota hänelle paljon mielenkiintoista tekemistä. Autoakaan ei ole käytössä tiettyinä aikoina.
[/quote]
Mikä on tuo mystinen paikkakunta:)?
[/quote]
Klaukkala. :) Leikkipuistossa kaikilla on jo se oma piiri, johon on vaikea päästä mukaan. Avoin päiväkoti on melko kaukana ja ilman autoa sinne pääseminen on vaikeaa. Jos lähden kävellen sinne niin matkassa menee tunti suuntaansa.
Kysy SPR:ltä, jos pääsisit ystävätoimintaan joko itse "autettavaksi" tai niin, että sinä "auttaisit" ja ryhtyisit ystäväksi esim. jollekin samassa elämäntilanteessa (pienehkö lapsi) yksinäiseksi itsensä tuntevalle, miksei vaikka maahanmuuttajallekin..?